Politiikka

Rinteen hallitus tuo takaisin uudistuskeinon vuosikymmenten takaa: komiteat

Hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset päätökset tehtiin aikoinaan sadoissa komiteoissa, mutta sitten tuli tehokkuuden aika.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus aikoo erota 2000-luvun muista hallituksista ainakin yhdessä asiassa.

Se palauttaa kymmeniä vuosia henkitoreissaan kituneen komiteatyön vallan käytön ytimeen. Pitkään komitea oli kirosana, joka edusti vanhakantaista jäykkää suurten kompromissien politiikkaa.

Ei enää.

”Nyt, kun tehdään näin laajoja uudistuksia, jotka vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin, niin olen esittänyt nyt sitä, että voisi olla järkevä elvyttää komitealaitos”, Antti Rinne sanoi Uuden Suomen haastattelussa vuosi sitten.

”Eli syvällinen valmistelu, jossa mukana ovat puolueiden edustajat ja asiantuntijat, ja joka antaa sellaisia vastauksia, että näihin asioihin ei tarvitse palata aina uudelleen ja uudelleen”, hän jatkoi.

Rinteen hallitusohjelmassa komitea mainitaan 38 kertaa.

Parlamentaariselle komiteatyölle on ohjelmassa omistettu jopa oma kappaleensa, joka alkaa virkkeellä ”hallitus uudistaa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn”.

Ohjelmassa sanotaan, että parlamentaarinen komiteatyö vastaa tulevien vaalikausien suurten rakenne- ja muiden uudistusten valmistelusta.

Hallitus perustaa komiteat pohtimaan ainakin kriisinhallintaa, sosiaaliturvauudistusta, asevelvollisuutta, syntyvyyttä ja perhepolitiikka sekä maakuntien verotusoikeutta.

Komiteatyössä ovat yleensä mukana kaikki eduskuntapuolueet, kunnat, valtio, etujärjestöt sekä liuta aihealueen keskeisiä osaajia.

Aikaa kuluu, kun komitea ensin määrittelee tehtävänsä, kuulee lukematonta määrää asiantuntijoita, tekee esiselvityksen ja valmistelee erilaisia ehdotuksia. Komitealle kuuluu yleensä myös päätösten vaikutuksen seuranta.

”Komiteatyön tavoitteena on tuottaa ratkaisuehdotuksia ja päätöksiä sovitussa aikataulussa siten, että niihin sitoudutaan”, lukee hallitusohjelmassa.

Keskeinen syy komiteatyön paluulle on se, että maailma on monimutkaistunut ja Suomi kaipaa suuria uudistuksia. Meneillään ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) sekä sosiaaliturvan (sotu) uudistukset.

Poliitikoilla saattaa olla jopa huono omatunto, kun sotea on yritetty saada aikaiseksi kymmenen vuotta, mutta valmista ei ole tullut. Välillä työtä on tehnyt parlamentaarinen työryhmäkin. Politiikasta on ylipäätään tullut riitelevämpää, joten komiteoiden ajatellaan rauhoittavan intohimoja.

Erityisesti Juha Sipilän (kesk) hallitusta on kritisoitu hätiköivästä asioiden valmistelusta. Poliitikot ovat aika ajoin jyränneet asiantuntijoiden näkemykset.

Suomessa on jo pitkään pohdittu, ettei nykyinen hallintojärjestelmä toimi ideaalisesti. Se perustuu vahvoihin, toisistaan erillään toimiviin ministeriöihin ja hyvin itsenäisiin kuntiin. Yksittäisiä ongelmia on ratkottu eri siiloissa, eikä kokonaisnäkemystä ongelmiin ole saatu aikaiseksi.

Kipein esimerkki ongelmista on eri alojen, kuten terveydenhuollon, täysin hajallaan oleva tietohallinto.

Monet hallitukset ovat yrittäneet saada ministeriöt toimimaan yhteistyössä, mutta heppoisin tuloksin. Tämän takia Rinteen hallituksen ohjelma rakennettiin ilmiöt edellä eikä niin, että ongelmia olisi pohdittu erikseen jokaisen ministeriön vinkkelistä.


Komiteoilla on kunniakkaat perinteet.

Hyvinvointivaltion jokseenkin kaikki keskeiset uudistukset on tehty komiteoissa. Useiden komiteoiden lopputuloksena syntyi muun muassa peruskoulu.

Hallintojärjestelmää on muutettu muun muassa valtion keskushallintokomiteassa ja hajautuskomiteassa.

Liikelaitoskomitea siirsi valtion bisnestä enemmän markkinatalouteen. Eirik Hornborgin komitea tutki Suomen poliittisen johdon virkatoimet vuosina 1938–1944.

Yksi merkittävimmistä komiteoista oli vuonna 1956 perustettu työeläkekomitea, jonka ehdotusten perusteella rakennettiin nykyinen yksityisiin työeläkeyhtiöihin perustuva työeläkejärjestelmä.

Pelkästään sosiaali- ja terveysministeriön nykyisellä toimialalla toimi vuosina 1918–1997 lähemmäs 500 komiteaa tai työryhmää. Komiteoiden kukoistusaikoja olivat 1960- ja 1970-luvut.

Koolla on ollut muun muassa abortteja, opintovapaita, sosiaaliturvaa, työaikaa, terveyttä ja jätehuoltoa käsitelleitä komiteoita. Lasten käytösvaikeuksia pohtiva komitea toimi jo vuosina 1938–1940. Onpa joukossa ollut myös sulfiittispriikomitea (1927–1930) ja lääkintöspriikomitea (1956).


Nimipalkinnosta kilpailevat kappaliikkeiden ja toimistojen työolo- ja aukioloaikalakien tarkastuskomitea (1945–1946) ja kansainvälisiä sosiaalisia kysymyksiä valmistavasti käsittelevä komitea (1945–1950).

Nykyään tuskin nimettäisiin komiteaa vajaamieliskomiteaksi, jollainen kokoontui vuosina 1951–1952.

”Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan ministerit eivät oikeastaan tehneet päätöksiä ilman, että taustalla oli komiteatyö”, sanoo komiteoita tutkinut emeritusprofessori Markku Temmes.

”Se meni ehkä liioitteluksi, kun oli vuosittain kymmeniä ja taas kymmeniä komiteoita, joista moni selvitti aikalailla sälää.”

Komiteoita tarvittiin jo siksi, että hallitukset olivat lyhytikäisiä ja heikkoja vahvan presidenttivallan aikana. Komiteoita kritisoitiin siitä, että päätöksenteko hävisi eduskunnasta kabinettien pimentoihin.

Viime vuosien komiteoista massiivimpia oli 2007–2009 istunut Sata-komitea, jonka tavoitteita oli torjua köyhyys ja uusia sosiaaliturvaa.

Komitean työn jäljiltä säädettiin laki takuueläkkeestä, mutta suuret uudistukset jäivät tekemättä.

Suomessa komitealaitos kuihtui 1990-luvulla. Komiteoilla rakennetun hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset elementit olivat valmiita.

Tuli lama ja nopeiden päätösten aika. Tehokkuuden aikana päätösten valmistelu siirtyi aikaisempaa enemmän virkamiehille.


Esko Ahon (kesk) hallitus ei tarvinnut komiteoita, kun valtiovarainministeriön virkamiehet kirjoittivat pikapikaa kopeissaan Raimo Sailaksen nimeä kantavia listoja. Näiden listojen perusteella poliitikot leikkasivat valtion menoja.

Suomi liittyi jopa EU:hun ilman parlamentaarista ja poliittista komiteavalmistelua. Suomen EU-jäsenyys valmisteltiin ulkoasiainministeriön valtiosihteerin johtamassa virkamiestyöryhmässä vuonna 1991.

Ruotsissa ei olisi tullut kuuloonkaan, että joukko virkamiehiä valmistelisi näin suuren päätöksen. Maassa komitealaitoksella on erittäin merkittävä rooli.

Ruotsin – ja Suomen – komitealaitoksen juuret ulottuvat 1600-luvulle, kun kuningas Kustaa II Aadolf organisoi kuninkaallisia komiteoita.

Ruotsissa komiteoiden asema on vahva, sillä ne toimivat virkavastuulla, ja ne rinnastetaan valtion virastoihin. Ne jopa toimivat samassa komitealinnakkeessa.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa komiteat ovat lähes poikkeuksetta päätoimisia, ja niillä on erillinen budjetti ja sihteeristö. Erilaiset komiteat tuottavat noin sata selvitystä vuodessa. Komiteatyöhön menee vuodessa kymmeniä miljoonia euroja. Ruotsi on kuitenkin pystynyt nykyaikaistamaan esimerkiksi sosiaaliturvaansa enemmän kuin Suomi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    2. 2

      Rosa Meriläistä nöyryytettiin kansanedustajana julkisesti, ja niitä traumoja hän työstää vielä 15 vuoden jälkeen: ”Yritin kestää sen kaiken yksin”

      Tilaajille
    3. 3

      Sähkökaappien sotkeminen oli jatkuva ongelma Vantaalla, kunnes kaappeihin ilmestyi kiinalaisten rakastama Matti

    4. 4

      Maire Aaltonen odotti lasta, kun hän joutui natsien keskitysleirille – Nälän, tautien ja julmuuksien keskellä hän synnytti tyttären

      Tilaajille
    5. 5

      Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

    6. 6

      Kaksi saksalaisturistia sai 950 euron sakot kahvin keittämisestä Rialton sillan juurella Venetsiassa

    7. 7

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    8. 8

      Keinotekoisella kielellä esperantolla on maailmanlaajuisesti vain noin tuhat äidinkielistä puhujaa, mutta lahtelaisessa perheessä sitä puhutaan kotikielenä

    9. 9

      Nopeiden junayhteyksien rakentaminen lähivuosina ei ole realismia, sanoo liikenneministeri Sanna Marin

    10. 10

      Trump aikoo soittaa Ruotsin pääministerille auttaakseen Tukholmassa vangittuna olevaa räppäri Asap Rockya

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    2. 2

      Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

    3. 3

      Käräjäoikeus määräsi fitnessmalli Sofia Belórfin vangittavaksi epäiltynä tuottamuksellisesta rahanpesusta

    4. 4

      Ruoveden perussuomalaisten osoitteeksi merkityn talon ikkunassa roikkui natsilippuja

    5. 5

      Puolustusasianajaja: Puoliso elätti fitnessmalli Sofia Belórfia, poliisi tulkitsi sen rahanpesuksi – oikeus käsittelee vangitsemista tänään

    6. 6

      Faceapp-sovelluksen vanhuusfiltteri on taas kaikkien kasvoilla – sen yksityisyyden­suojassa ei ole kuitenkaan mitään poikkeavaa, venäläisyydestä huolimatta

    7. 7

      Kilpailukykysopimuksen odottamaton lasku: Valtio kustantaa yrityksille pysyvän satojen miljoonien eurojen maksualen

    8. 8

      Oodin vessojen ovista näkee läpi, henkilökunta kannustaa kuvaamaan siluettivideoita

    9. 9

      Hylätty Lastenlinna ränsistyy Töölössä keskellä aavemaista hiljaisuutta

    10. 10

      Kaksi vuotta Töölönlahden rannalla toiminut jäätelökioski sai äkkiä kaupungilta lähtöpassit ja ilmoituksen 1 000 euron sakosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    4. 4

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    5. 5

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    9. 9

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    10. 10

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää