Politiikka

Kilpailukykysopimuksen odottamaton lasku: Valtio kustantaa yrityksille pysyvän satojen miljoonien eurojen maksualen

Työnantajien sairausvakuutusmaksuun on määrä jäädä pysyvä alennus, jonka suuruus johtuu osin työmarkkinajärjestöjen vuosien takaisista laskuvirheistä.

Kilpailukykysopimus leikkaa tänä kesänä viimeistä kertaa julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja, mutta valtion rahoja se syö vielä pitkään.

Syynä on julkisuudessa vähälle huomiolle jäänyt sopimuksen kirjaus, jonka mukaan työnantajien maksamiin sairausvakuutusmaksuihin jää vuodesta 2020 eteenpäin pysyvä alennus.

Alennuksen suuruus on 0,58 prosenttia palkoista, mikä tarkoittaa työnantajille vuodessa noin puolen miljardin euron helpotusta.

Valtio, työnantajat ja työntekijät vastaavat sairausvakuutusjärjestelmän kuluista yhdessä. Kun työnantajien osuus pienenee, valtion osuus kasvaa.

Näin satojen miljoonien eurojen vuosittainen lasku lankeaa valtion maksettavaksi.

Sairausvakuutusjärjestelmän kautta maksetaan esimerkiksi sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat ja kuntoutusrahat.

Pysyvä alennus on mittaluokaltaan suuri. Summalla voisi rahoittaa esimerkiksi yli kaksi Antti Rinteen (sd) hallituksen ensi vuodeksi päättämää korotusta kansan- ja takuueläkkeisiin.

Työnantajien saaman maksunalennuksen suuruus johtuu osin kilpailukykysopimusta laadittaessa tehdyistä laskuvirheistä.

Työmarkkinajärjestöt laativat kilpailukykysopimuksen vuonna 2016. Sopimusta ajanut Juha Sipilän (kesk) hallitus hyväksyi niiden vaatimukset esimerkiksi sairausvakuutusmaksun pienentämisestä.

Sopimuksessa määritettiin alennuksen suuruudeksi 0,94–1,04 prosenttiyksikköä vuosina 2017–2019 ja 0,58 prosenttiyksikköä vuodesta 2020 eteenpäin.

Alennukset olivat osa toimia, joilla tavoiteltiin yritysten kilpailukyvyn parantamista.



Tarkoituksena ei ollut tehdä lovea julkiseen talouteen.

”Alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla”, sopimuksessa lukee.

Ajatuksena oli siis rahoittaa maksunalennus säästöillä, jotka valtio ja kunnat saavat työaikojen pidentämisestä, lomarahojen leikkaamisesta ja vakuutusmaksujen siirtämisestä työnantajilta palkansaajille.

Näin ei kuitenkaan käy. Pian sopimuksen valmistumisen jälkeen ilmeni, etteivät osapuolet ottaneet huomioon sairausvakuutusmaksujen muutosten vaikutusta verotukseen ja aliarvioivat siksi niiden hinnan.

Valtiovarainministeriön syksyllä 2016 tekemän laskelman mukaan sairausvakuutusmaksun pysyvä alennus maksaa vuodesta 2020 eteenpäin julkiselle taloudelle 450 miljoonaa euroa vuodessa.

Siitä vakuutusmaksujen siirrot kattavat laskelman mukaan 40 miljoonaa euroa ja työajan pidennykset 140 miljoonaa euroa. Koska lomarahaleikkaukset päättyvät, niistä ei enää tule säästöjä valtiolle ja kunnille.

Työmarkkinaosapuolet kiistelevät tänä vuonna siitä, jatketaanko 24 tunnin työajan pidennystä vielä tulevinakin vuosina.

Jos työajan pidennykset jatkuvat, kustannusneutraaliksi tarkoitetun maksunalennuspaketin hinnaksi jää 270 miljoonaa euroa. Jos työajan pidennyksistäkin luovutaan, hinnaksi jää yli 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan HS:lle, ettei vuoden 2016 laskelmaa ole päivitetty mutta sen suuruusluokka pätee yhä.

Kilpailukykysopimuksen alkuperäisissä laskelmissa on niin suurta heittoa, että niihin saattaa liittyä muitakin kuin julkisuudessa esillä olleita laskuvirheitä.

Työntekijäjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja työnantajajärjestö EK:n pääekonomisti Penna Urrila eivät osaa selittää alkuperäisten laskelmien tekotapaa, sillä he eivät omien sanojensa mukaan olleet itse niitä tekemässä.

Vaikka kilpailukykysopimuksen pohjana olleet laskelmat osoittautuivat virheellisiksi, työnantajien maksunalennusta ei ole lähdetty jälkikäteen pienentämään.

Sairausvakuutusmaksun suuruus määritetään uudestaan joka vuosi, mutta sosiaali- ja terveysministeriön etuusyksikön johtajan Liisa Siika-ahon mukaan pysyväksi tarkoitettu 0,58 prosenttiyksikön alennus ”leivottiin sisään” lakiin.

Alennuksen poistaminenkin vaatisi siis lakimuutoksen.

Kilpailukykysopimus on monimutkainen kokonaisuus, jonka tarkoituksena oli kohentaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja saada näin Suomeen lisää työpaikkoja.

Tavoitteet ovat toteutuneet, sillä esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi viime vuoden lopulla sopimuksen lisänneen työllisyyttä 15 000–25 000 hengellä.

Sairausvakuutusmaksujen pysyväksi tarkoitetun alennuksen ja Sipilän hallituksen tekemien suurten veronkevennysten vuoksi kilpailukykysopimus ei silti välttämättä vahvista Suomen julkista taloutta.

Valtiovarainministeriö arvioi sopimuksen olevan pitkällä aikavälillä julkisen talouden kannalta neutraali.

Professoreista koostuva Talouspolitiikan arviointineuvosto puolestaan arvioi vuonna 2017, että työllisyyttä kohentavista vaikutuksistaan huolimatta sopimus heikentää julkista taloutta pitkällä aikavälillä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    2. 2

      Äiti teki Aada Hämäläisestä vahingossa someilmiön, ja pian harrastajapiirtäjälle sateli kymmeniä työtarjouksia – Jotkut kuitenkin yllättyivät, paljonko viikkojen työ maksaa

    3. 3

      Raittiiden opiskelijoiden määrä kasvaa: Tilastot näyttävät, minkä alan opiskelijat juovat eniten ja minkä vähiten

    4. 4

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    5. 5

      Long Play: Aalto-yliopiston muotilinjan henkilökunta kritisoinut opiskelijoita sosiaalisessa mediassa

    6. 6

      Jyrki Kataiselle Sitran johtopaikan hävinnyt Markku Wilenius purkaa tuntojaan Kalevassa: ”En tiedä kenellä olisi enemmän natsoja hommaan kuin minulla”

    7. 7

      Korealaistutkija innostui suomen kielen sanoista, jotka kuulostavat kuvaamiltaan asioilta – murteista löytyi yli sata viinaryyppyä merkitsevää substantiivia

    8. 8

      Ufoturisteja ilmestyi autiomaahan, ja internet seurasi ”rynnäkköä Area 51:een” kaikkialla somessa ja lukuisissa striimeissä

    9. 9

      Postimees-lehden päätoimittajan käyttämä natsiviittaus kuohuttaa Virossa

    10. 10

      Naapuri paljasti aiemman asukkaan omin päin teettämän kylpyhuoneremontin – Voiko asunnon ostaja joutua vastuuseen amatööriasentajan virityksistä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Tervetuloa 1970-luvulle: Vantaalla on autokorjaamo, jota on vaikea uskoa todeksi merkkikorjaamojen aikakautena

    4. 4

      Gravity-elokuvan virhe onkin tahallinen ja vitsi

    5. 5

      Kriitikkona ei voi toimia, jos ei tykkää mistään, sanoi Helena Ylänen – HS julkaisee seitsemän kirjoitusta legendaarisen elokuvatoimittajan kaikkien aikojen parhaista elokuvista

      Tilaajille
    6. 6

      Äiti teki Aada Hämäläisestä vahingossa someilmiön, ja pian harrastajapiirtäjälle sateli kymmeniä työtarjouksia – Jotkut kuitenkin yllättyivät, paljonko viikkojen työ maksaa

    7. 7

      Fanit siirtelivät ”paikallisia spurguja” pommin tieltä, kun 15-vuotias Teemu Pukki kirmasi kentälle – HS löysi historiallisen kuvan supertähden debyyttiottelusta

      Tilaajille
    8. 8

      Miesten epäillään raiskanneen lapsia ja kuvanneen tekoja suorana verkkoon, poikkeuksellisista epäilyistä nostettiin syytteitä

    9. 9

      Naapuri paljasti aiemman asukkaan omin päin teettämän kylpyhuoneremontin – Voiko asunnon ostaja joutua vastuuseen amatööriasentajan virityksistä?

    10. 10

      Google laajentaa Haminan datakeskusta ja investoi kahteen uuteen tuulivoimahankkeeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    4. 4

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    5. 5

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    6. 6

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    7. 7

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    8. 8

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    11. Näytä lisää