Politiikka

Asiantuntijat erimielisiä Olli Rehnin mahdollisuuksista IMF:n johtoon: Tiukka talous­kuri ei välttämättä ole valitsijoiden mieleen

Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen ei kommentoi IMF:n pääjohtajapeliä itsensä eikä muiden osalta.

Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin maine tiukan talouskurin puolustajana hyöty vai haitta, kun hän on ehdokkaana Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kansainvälistä taloutta seuraava ekonomisti Simo Pinomaa arvelee HS:lle, että Suomen hyvä maine velkansa maksavana maana saattaa parantaa Rehnin mahdollisuuksia toimitusjohtajakisassa.

Hänen mukaansa Suomi on ollut pitkään hyvässä asemassa suhteessa IMF:ään, koska talouspolitiikkamme on ollut kurinalaista.

”IMF ei ole meitä pitkään aikaan kovistellut. Sen hampaissa ovat maat, joissa asioita ei hoideta ja velka pääsee ryöstäytymään. Suomella on sellainen maine, että se hoitaa asiansa.”

Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta puolestaan arvioi, että Suomen ja Rehnin maine tiukan talouskurin puolustajana voi olla IMF-nimityksessä enemmänkin haitaksi.

Hänen arvionsa mukaan Olli Rehn tuli komissaarivuosinaan (2004–2014) ja erityisesti talouskomissaarina toimiessaan tunnetuksi saksalaistyyppisenä talouskurin ja olemassa olevien rakenteiden vahvistamisen tukijana.

”Vaikka Rehn on pätevä, maine tiukkana taloudenpitäjänä ei ole välttämättä ole tässä kisassa mikään erityinen hyve. Tämä on Rehnin näkökulmasta hänen mahdollisuuksiaan heikentävä tekijä.”

Miettisen mukaan suomalaisilla on yleinen harhaluulo, että tiukan talouskurin kannattaminen nähtäisiin Euroopassa hienona asiana.

”[Suomen EU-komissaariehdokas] Jutta Urpilainenkin esitti positiivisena sen, että hänet tunnetaan ’täti tiukkana’”, Miettinen sanoo.

Miettinen johtaa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa hanketta, joka joka tutkii eurooppalaisen talouspolitiikan aatteellisia juuria.

Hän muistuttaa, että IMF:n toimitusjohtajan virka on kansainvälisessä politiikassa perinteisesti annettu eurooppalaisille, kun taas Maailmanpankin pääjohtajan virka on usein kulunut Yhdysvaltain valtapiiriin.

Kaksi edellistä toimitusjohtajaa, Dominique Strauss-Kahn ja Christine Lagarde, ovat molemmat olleet ranskalaisia, ja nytkin pääjohtajan valintaa vetää Ranskan valtiovarainministeri.

Ranskalla ja Etelä-Euroopan mailla, jotka ajavat usein höllempää talouspolitiikkaa, on ollut erityisesti presidentti Emmanuel Macronin virkakaudella keväästä 2017 lähtien ollut selvä pyrkimys saada keskeisten talousinstituutioiden johtopaikat omaan valtapiiriinsä.

”Se, että Ranska ja Etelä-Euroopan maat haluavat omia ehdokkaitaan, saattaa heikentää Rehnin mahdollisuuksia.”

Sen sijaan niitä voi parantaa se, että Christine Lagarde valittiin Euroopan keskuspankin (EKP) puheenjohtajaksi, Miettinen sanoo.

Näin IMF.n pääjohtajan paikka voitaisiin ehkä nyt antaa pohjoiseurooppalaiselle. Miettinen arvioi, että julkisuudessa esillä olleiden ehdokkaiden poliittinen kokemus on verrattavissa toisiinsa.

”Kukaan ei nouse ylivertaisena. Olennaisempaa on tajuta, mitkä ovat maaryhmien intressit.”

Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on vahva ehdokas IMF:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi.

Pääministeri Antti Rinne (sd) sanoi uutisessa HS:lle, että hallituksen tavoitteena on saada Rehn Euroopan ehdokkaaksi IMF:n toimitusjohtajan tehtävään. Rehn puolestaan kertoi, että häntä kysytty ehdolle IMF:n toimitusjohtajan tehtävään.

”Harkinnan jälkeen olen vastannut olevani valmis ehdokkaaksi. Se on vaativa mutta kovin mielekäs ja motivoiva tehtävä”, Rehn sanoi.

Rehn oli EU-komissaari vuosina 2004–2014 ja sen jälkeen Juha Sipilän (kesk) hallituksen elinkeinoministeri. Hän siirtyi Suomen Pankin pääjohtajaksi viime vuoden heinäkuussa.

IMF:n toimitusjohtajaveikkauksissa vahvoina ehdokkaina on julkisuudessa mainittu muun muassa Englannin keskuspankin pääjohtaja, kanadalainen Mark Carney, euroalueen valtiovarainministereiden entinen puheenjohtaja, hollantilainen Jeroen Dijsselbloem, Espanjan valtiovarainministeri Nadia Calvino ja Portugalin valtiovarainministeri Mário Centeno.

IMF on muuttanut linjaansa suhteessa tiukkaan talouskuriin

IMF:n ensisijaisena tehtävänä on turvata maailmantalouden ja rahajärjestelmien vakautta ja lisätä maiden välistä yhteistyötä.

Organisaation jäseninä on 189 maata. Se pyrkii aikaansaamaan kestävää kasvua, edistämään työllisyyttä ja vähentämään köyhyyttä.

IMF:llä on valtuudet antaa jäsenmailleen edullisia luottoja tuhannen miljardin dollarin eli noin 897 miljardin euron edestä.

Näiden luottojen ehtona on usein se, että maa sitoutuu noudattamaan talouspolitiikassaan IMF:n sille tällöin asettamia ehtoja.

Miettisen mukaan IMF:n johto on aina ollut poliittinen, mutta se on ollut toiminnassaan esimerkiksi valtioiden ministeriöihin verrattuna vahvemmin asiantuntijavetoinen organisaatio, jossa uudet talouspoliittiset ajatukset ovat muovanneet politiikkaehdotuksia.

1950-luvulla IMF:n linjasta käytiin valtataistelu, joka päätyi markkinaliberaalien voittoon. Näkemykselle on tyypillistä kielteinen suhtautuminen valtion rooliin taloudessa.

”Se on ironista, koska IMF:n idean isälle John Maynard Keynesille valtion interventio oli positiivinen asia.”

Eurokriisissäkin IMF oli alkuun tiukan talouskurin kannalla. Se vaati lainojen ehtoina esimerkiksi valtion omaisuuden myyntiä.

Vuosina 2015–2016 IMF:n tutkimusosasto julkaisi kuitenkin tutkimuksia, joiden mukaan vaadittu talouskuri oli ollut kasvua heikentävä tekijä. Osasto ehdotti, että ongelmamaiden talouden saneerausohjelmia arvioidaan uudella tavalla.

Tutkimukset vaikuttivat myös IMF:n omaan toimintaan, Miettinen arvioi. Se esimerkiksi jäi pois Kreikan kolmannesta tukipaketista, koska katsoi, että Kreikalta valittu julkisen talouden ylijäämävaatimus oli liian tiukka.

Korjaus 28.7.2019 kello 11:14: Kansainvälinen valuuttarahasto oli virheellisesti muodossa Maailman valuuttarahasto ja toimitusjohtaja-tittelin sijasta tekstissä käytettiin virheellisesti titteliä pääjohtaja.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

IMF perustettiin vuonna 1945


 Kansainvälinen valuuttarahasto IMF perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 taloustieteilijä John Maynard Keynesin aloitteesta.

 IMF on lyhenne englannin kielen sanoista International Monetary Fund.

 Se on valtioiden välinen rahoitus- ja rahapoliittinen yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää kansallisten ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakautta.

 IMF valvoo myös jäsenvaltioidensa talouspolitiikkaa ja esimerkiksi hintavakautta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    3. 3

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    4. 4

      Elisa Wirkkalan remontoimat ja sisustamat asunnot menevät kaupaksi nopeasti, ja nyt hän paljastaa vinkkinsä

      Tilaajille
    5. 5

      Kuusihenkinen perhe odotti vuosia maailmanloppua maatalon kellarissa Hollannissa – Vanhin poika pakeni kylän pubiin ja pyysi apua

    6. 6

      HS-analyysi: Trumpin päätös hylätä kurdit aiheutti myhäilyä Moskovassa, jossa voittoja lasketaan tulleen kolme

      Tilaajille
    7. 7

      Alkoiko Iphonesi akku tyhjentyä pikavauhtia, kun päivitit puhelimen käyttöjärjestelmän? Tästä on kyse

    8. 8

      Sata vuotta sitten syntynyt venäläisnainen sävelsi ankaraa musiikkia, haukkui sen esittäjiä, hylkäsi Šostakovitšin kosinnat ja nousi lopulta maailmansuosioon

    9. 9

      Yahoon tarinan loppuun vienyt Marissa Mayer: ”Olen hyvin ylpeä siitä, mitä saavutimme”

      Tilaajille
    10. 10

      Vapaa seksi ja huumesekoilut jättivät jäljet paratiisisaaren lapsiin, yksi Hydran hippiajan lapsista oli Leonard Cohenin kasvattivauva

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuusihenkinen perhe odotti vuosia maailmanloppua maatalon kellarissa Hollannissa – Vanhin poika pakeni kylän pubiin ja pyysi apua

    2. 2

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    3. 3

      Vapaa seksi ja huumesekoilut jättivät jäljet paratiisisaaren lapsiin, yksi Hydran hippiajan lapsista oli Leonard Cohenin kasvattivauva

      Tilaajille
    4. 4

      Moni haksahtaa lisäravinteisiin, vaikka hyödyt ovat usein olemattomia – Nämä harvat lisäravinteet ovat oikeasti hyödyksi

    5. 5

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    6. 6

      Petra Wilkman löysi Sipoon metsästä herkkusuiden himoitseman 3,5-kiloisen sienen: ”Olin jo melkein autolla, mutta sitten käännyin takaisin”

    7. 7

      Alkoiko Iphonesi akku tyhjentyä pikavauhtia, kun päivitit puhelimen käyttöjärjestelmän? Tästä on kyse

    8. 8

      Helsingin yliopiston ravintolat lopettavat naudanlihan tarjoilun

    9. 9

      Kun laki kielsi tyttöjen sukuelinten silpomisen, kenialaiset alkoivat silpoa yhä nuorempia: ”Normaali osa naisen elämää”, sanoo ylpeä ympärileikkaaja

      Tilaajille
    10. 10

      Myynnissä oleva satavuotias kivilinna näyttää petollisen halvalta: Kunnon remonttiin voi upota satakertainen summa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    5. 5

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    6. 6

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    7. 7

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    8. 8

      Sofia maksoi yli 450 euroa palvelusta, jota ei edes käyttänyt – Uusi ilmiö osoittaa, että rahaa on vaikea hahmottaa, kun sitä ei näe

      Tilaajille
    9. 9

      Miksi ennakkosuosikkina pidettyä Greta Thunbergia ei valittu Nobelin saajaksi? HS käy läpi neljä mahdollista syytä

    10. 10

      Väite kaurajuomien kaurattomuudesta ja niiden sisältämästä palmuöljystä synnytti pienen kohun – Selvitimme, mitä kauratuotteissa on ja ovatko ne ympäristöystävällisiä

    11. Näytä lisää