Politiikka

Opettajat ja opiskelijat uupuvat, koulut eriytyvät, lähiopetus ei riitä – Miten koulu korjataan, opetusministeri Li Andersson?

Kouluissa pidetään ongelmana muun muassa liian isoja ryhmäkokoja, erityisopetuksen toimimista ja lukiolaisten jaksamista. Mutta on koulussa paljon hyvääkin – se selvisi, kun HS kysyi tunnelmia viimeisiä lomapäiviään viettäviltä lapsilta ja nuorilta Helsingissä.

Koulut alkavat tällä viikolla. HS kysyi toisen asteen opiskelijoiden, opettajien ja vanhempien edustajilta sekä lapsiasiavaltuutetulta, mitkä asiat heitä eniten huolettavat uuden lukuvuoden alkaessa.

Opetusministeri Li Andersson (vas) vastasi, mitä hallitus aikoo viidelle esiin nousseelle ongelmalle tehdä.

Mutta on koulussa paljon hyvääkin – se selvisi, kun kysyimme tunnelmia viimeisiä lomapäiviään viettäviltä lapsilta ja nuorilta Helsingissä.

1: Opettajat uupuvat liian isojen ryhmäkokojen takia

Opetusalan ammattijärjestö (OAJ):

”Opettajat uupuvat, koska ryhmä­koot ovat liian isoja. Lisäksi ryhmissä on jatkuvasti enemmän erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Lopputulos on se, että ne, jotka tarvitsevat tukea, eivät saa tukea, ja muut taas eivät saa tarpeeksi opetusta, kun opettajan aika menee tukea tarvitseville”, sanoo Opetusalan ammattijärjestön koulutusjohtaja Heljä Misukka.

Opettajat vaativat lakiin opettajamitoitusta.

Misukka huomauttaa, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalan hoitajamitoituksesta puhutaan paljon. Misukan mukaan varjoon on jäänyt opettajamitoitus eli se, kuinka monta oppilasta saa olla yhdellä opettajalla.

Opetusministeri:

”Hal­litus­ohjelmas­sa on perus­koulun laadun ja tasa-arvon kehittämis­hanke, johon on varattu 190 miljoonaa euroa. Tarkoitus on ohjata rahaa ainakin ryhmäkokojen pienentämiseen. Siinä yhteydessä selvitetään myös opettajamitoitusta. Mitä se käytännössä tarkoittaisi, miten se olisi toimeenpantavissa ja mitä se maksaisi. Lupauksia opettajamitoituksesta ei hallitusohjelmassa ole”, opetusministeri Li Andersson sanoo.

”Suomalainen koulutuspolitiikka on keskeisesti kiinni siitä, että meillä on maailman huippuluokkaa olevat opettajat. Heidän työssä viihtymisensä on olennaista koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Tuoreen Talis-tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista opettajista viihtyy omassa työssään. Opettajan ammatin vetovoimasta pitää pitää huolta.”

Miten se tehdään? Luokanopettajakoulutuksen hakijamäärät ovat romahtaneet kuudessa vuodessa lähes puoleen aiemmasta.

”Se liittyy pitkälti siihen, miten koulutusta kehitetään. Rahoituksesta täytyy pitää huolta. Myös julkisessa keskustelussa koulutusta, tiedettä ja sivistystä pitää pitää arvossaan.”


2: Erityistä tukea tarvitsevat eivät saa oikeanlaista opetusta

Vanhempainliitto:

Van­hempain­liiton mukaan yksi suurimpia ongelmia kouluissa on erityis­opetuksen toimiminen. Viime vuosien trendi on ollut se, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on yhä enemmän integroitu opiskelemaan muiden oppilaiden kanssa.

Vanhempainliiton mukaan erityistä tukea ei ole tarjolla riittävästi, vaikka oppilaalla olisi erityisen tuen tarpeen päätös.

”Oikeus saada tukea ei toteudu sillä tavalla, kuin lapsella olisi oikeus. Tai sitten päätöstä tuen tarpeesta ei edes tehdä, kun tiedetään, että tukea ei kuitenkaan ole mahdollista saada”, sanoo Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

Siimeksen mukaan joillakin paikkakunnilla on lopetettu erityisen opetuksen pienryhmät täysin.

”Integraation ajatus on lähtökohtaisesti hyvä. Kaikille oppilaille yleisopetuksen ryhmässä oppiminen ei kuitenkaan ole se tapa, jolla tämä oppii parhaiten.”

Opetusministeri:

”Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeen yhteydessä perataan tarkemmin sitä, missä suurimmat epäkohdat erityisopetuksessa ovat. Laki, joka erityisopetukseen on luotu, on hyvä, mutta jos esimerkiksi päätöksiä tuesta ei tehdä, niin lain toimeenpanossa on isoja ongelmia. Tai jos kunnissa pienryhmäopetus lakkautetaan säästösyistä. Integraation ajatus ei poissulje sitä, että osa opetuksesta voidaan järjestää pienryhmäopetuksena.”

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tilanteen nostivat esiin muutkin HS:n haastattelemat tahot kuin Vanhempainliitto. Koulutuksen asiantuntijat ovat tilanteesta huolissaan. Onko erityisopetuksen kuntoon laittaminen hallitukselle prioriteetti?

”Tämä teema on otettu erityistarkasteluun. Hyvin iso osa palautteista, joita tähän mennessä ministerinä olen saanut, on koskenut erityisopetuksen ongelmia. Asia liittyy sekä oppilaiden ja opiskelijoiden, että opettajien oikeuksiin ja jaksamiseen.”


3. Koulujen eriytyminen eriarvoistaa lapsia

Lapsiasiavaltuutettu:

Lapset ja nuoret eri­arvoistuvat lapsi­asia­valtuutettu Elina Pekkarisen mukaan monilla eri tavoilla, mutta koulujen eriytyminen on niistä yksi. Koulutus epätasa-arvoistuu muun muassa ”koulushoppailun” takia. Termillä tarkoitetaan sitä, että vanhemmat valitsevat lapselleen jonkin muun kuin laissa turvatun lähikoulun. Lopputuloksena kaupunkien sisään syntyy ”hyviä” ja ”huonoja” kouluja.

”Vanhemmat tietysti haluavat lapselleen parasta, ja on hirveän vaikea mennä sanomaan, että ei saisi laittaa lastaan esimerkiksi jollekin erikoisluokalle. Mutta kyllä se hyvin herkästi segregaatiota vahvistaa. Helsingissä on hyviä esimerkkejä positiivisesta diskriminaatiosta eli siitä, että kaupunki tukee sellaisten alueiden kouluja, joissa on tilastollisesti paljon haasteita.”

Koulut eriytyvät myös Suomen sisällä. Kuntien itsehallinto on sivistyspalveluissa vahva. Koska osalla kunnista menee taloudellisesti paljon huonommin kuin toisilla, on kouluilla hyvin erilaiset resurssit käytettävissään.

”Sivistyspalvelut ovat kunnille perinteisesti houkutteleva säästökohta”, Pekkarinen sanoo.

Opetusministeri:

”Positiivinen diskriminaatio on tällä hetkellä tehokkain keino puuttua koulushoppailemiseen. Kuntien pitäisi tarkastella sitä, että tutkimuksen valossa painotettujen erikoisluokkien käyttö kiihdyttää koulushoppailua, ja koulutetut vanhemmat valitsevat useammin lapselleen painotetun luokan. Koulushoppailun kieltämisestä ei ole keskusteltu. En näe että ilmiö olisi Suomessa vielä niin vakava, että siihen pitäisi lähteä. Asuntopolitiikalla pitää puuttua alueiden eriytymiseen”, Andersson sanoo.

”Tasa-arvoa pitää vahvistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hallitus palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja pienentää ryhmäkokoja varhaiskasvatuksessa yli kolmevuotiaiden osalta. Valtio korvaa ryhmäkokojen pienentämisestä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset kunnille.”


4. Lähiopetusta on liian vähän

Suomen ammattiin opiskelevien liitto (Sakki):

”Itsenäinen työ on lisään­tynyt ja opis­kelijoiden työ­viikot väljentyneet. Etenkin juuri peruskoulusta tulleilla 16–17-vuotiailla nuorilla ei usein ole riittäviä opiskeluvalmiuksia opiskella näin itsenäisesti. Olisi todella tärkeää, että olisi kunnon opiskelupäivät ja opettaja läsnä ja auttamassa”, sanoo Sakki ry:n puheenjohtaja Elias Tenkanen.

Ammattiin opiskelevien liitto on ollut huolissaan asiasta jo usean vuoden ajan.

Edellisen hallituksen yli 690 miljoonan euron koulutusleikkaukset osuivat voimallisimmin ammattikouluihin, joiden rahoituksesta leikattiin lähes 250 miljoonaa. Leikkausten seurauksena opettajia irtisanottiin ja lähiopetusta vähennettiin. Vuoden 2017 amisbarometrissä 34 prosenttia ammattiin opiskelevista toivoi lisää lähiopetusta.

Opetusministeri:

”Ongelma on hyvin tunnistettu poliittisella tasolla. Hallitus on varannut 235 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen laadun kehittämiseen. Se ohjataan erityisesti opettajien ja ohjaajien lisäpalkkaamiseen.”

Potista 20 miljoonaa on käytettävissä jo tänä vuonna.

”Se on minusta osoitus siitä, että ongelma nähdään akuuttina ja siihen halutaan puuttua pikaisesti. Loppu raha tulee jakoon tulevan kolmen vuoden aikana”, Andersson sanoo.

”Hallitus on myös linjannut, että kehitetään kokonaisten koulupäivien ja -viikkojen malli. Toki täytyy ottaa huomioon se, että esimerkiksi monet aikuisopiskelijat pärjäävät itsenäisemmin.”


5. Opiskelijat voivat entistä huonommin

Lukiolaisten liitto:

”Nuorten hyvinvointi ja jaksaminen on romahtanut viime vuosina. Se kertoo siitä, että mennei­syydessä on tehty päätöksiä, joissa nuorten hyvinvointia ei riittävästi ole otettu huomioon”, sanoo Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen.

HS teki keväällä kyselyn, jonka mukaan peräti 91 prosenttia lukiolaisista oli kokenut kuormittavaa stressiä. Jatkuvaa kuormittavaa stressiä oli kokenut 59 prosenttia vastaajista.

Pajusen mukaan käytännössä lukiolaisten jaksamiseen voidaan puuttua oppilashuollon palveluilla eli psykologi- ja kuraattoripalveluilla ja kouluterveydenhuollolla. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä todetaan, että etenkin psykologi- ja kuraattoripalvelut koetaan puutteellisiksi.

Opetusministeri:

”Hallitusohjelmassa on linjaus siitä, että oppilas- ja opiskelijahuoltoa vahvistetaan. Siihen on varattu pysyvää lisärahoitusta 29 miljoonaa euroa. En osaa vielä sanoa, mitä tuo summa tarkoittaa perustettavien vakanssien määrän osalta, mutta hallitusohjelmassa on myös linjaus, että toiselle asteelle säädetään sitovat opiskelijahuollon mitoitukset. Tässä vaiheessa ei ole vielä tarkempaa valmistelua siitä, mikä mitoitus tulee olemaan.”

Anderssonin mukaan lukioiden perustoimintaan tulee myös lisärahaa 18 miljoonaa euroa.

Lukiolaisten liiton mukaan lukiokoulutuksen rahoitusvaje on tällä hetkellä 120 miljoonan euroa. Miten 18 miljoonaa riittää lukiokoulutuksen kehittämiseen?

”Ei se tietenkään kata koko rahoitusvajetta, mutta pidän sitä hyvänä ja tarpeellisena alkuna. Koulutusleikkaukset ovat jatkunet pitkään ja ne olivat viime vaalikaudella suuret. Emme pysty perumaan kaikkia tehtyjä heikennyksiä heti.”

Fakta

Uusi lukuvuosi alkaa


 Syyslukukausi alkaa koko maassa 7.8.–14.8. välillä.

 Varhaisimmin koulut aloittavat Rovaniemellä ja myöhimmin Turussa.

 Helsingissä suomenkieliset peruskoulut ja suomenkieliset lukiot aloittavat torstaina 8.8. ja ruotsinkieliset tiistaina 13.8.

 Peruskoulunsa aloittaa 61 600 oppilasta.

 Lukiokoulutuksessa aloittaa kesällä noin 32 000 opiskelijaa ja ammatilliseen koulutukseen noin 33 000 opiskelijaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläinen Peter Barmer keksi yhdeksän vuotta sitten, että Helsingin alla luikertelee jo keskustatunneli – Se puolitti hänen työmatkansa keston

    2. 2

      Äiti joi läpi koko raskauden, ja se näkyi Annakaisa Koskisesta jo synnytyssairaalassa – ”Tämä ei ole minun syyni, ja aion selviytyä”

      Tilaajille
    3. 3

      Taloyhtiöissä muhii poikkeuksellinen pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja

      Tilaajille
    4. 4

      Piratismi on arkipäivää suomalaiskouluissa: ”Käytän tallenteita, joita ei saa käyttää, otan monisteita, joita ei saisi ottaa”

    5. 5

      Nuorten ilmastoliike on populistinen ja valitsee kohteensa tarkkaan: ”Se on valovuosia vanhaa ilmastoväkeä edellä”, sanoo amerikkalaisprofessori

    6. 6

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    7. 7

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    8. 8

      Sadasosan tappio teki Juha Miedosta kansansuosikin: uusi kirja paljastaa, miksi Kurikan hiihtojätti loukkaantui keskustalle

    9. 9

      Miki Kuusta, 30, pidetään teknologia-alan nuorena nerona, mutta itseään Slushin ja Woltin perustaja ei laske edes menestyjäksi

    10. 10

      Julkinen ja yksityinen etu voidaan sovittaa yhteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    5. 5

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    6. 6

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    7. 7

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    10. 10

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää