Veikkauksen johtoa palkitaan taloudellisesta tuloksesta, ei vastuullisuudesta

Jos Veikkaus tekee hyvän tuloksen tai suomalaiset häviävät yhtiön verkkopeleissä riittävästi rahaa, toimitusjohtaja Olli Sarekoskenhttps://www.hs.fi/haku/?query=olli+sarekosken tilipussi lihoo.

Sen sijaan pelihaittojen vähentäminen ei johdon palkkioissa paina – ainakaan paperilla. Asian vahvistaa HS:lle Veikkauksen hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo. https://www.hs.fi/haku/?query=olli-pekka+kallasvuo.

”Vastuullisuusperusteet ovat oleellisia kaikessa yhtiön toiminnassa. Jos hallitus havaitsee, että yhtiö on toiminut vastuuttomalla tavalla, sehän voi koska tahansa muuttaa tulospalkkioita ja esimerkiksi todeta, että tältä vuodelta ei tulospalkkioita makseta lainkaan”, Kallasvuo sanoo.

Tulospalkkiojärjestelmä on yksi keino hahmottaa sitä, määritteleekö Veikkauksen toimintaa ensisijaisesti taloudellinen suoriutuminen vai peliongelmien vähentäminen.

Perinteisesti tulospalkkioiden taustalla on ollut ajatus kannustaa johtoa toimimaan omistajan edun mukaisesti.

Kysymys tärkeysjärjestyksestä valtionyhtiön toiminnassa on noussut viime päivinä esiin, kun Veikkauksen mainontaahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006194495.html on moitittu vastuuttomaksi ja mauttomaksi sekä sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Kiivaan keskustelun seurauksena Veikkaus tiedotti tiistainahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006196071.html, että se asettaa arviolta puolet mainonnastaan katkolle elo–syyskuun ajaksi.

Lain mukaan Veikkauksen tehtävänä on ehkäistä ja vähentää rahapelaamisesta koituvia ongelmia. Se on myös keskeinen peruste sille, että yhtiöllä on yksinoikeus rahapelitoimintaan Suomessa.

Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan(kesk) hallituskaudella tehdyn arpajaislain uudistuksen tarkoituksena oli vahvistaa monopoliasemaa ja siten tehostaa ongelmien vähentämistä.

Hallituksen esitykseen oli tuolloin myös kirjattu maininta, jonka mukaan rahapelihaitat tulisi huomioida yhtiön palkitsemisjärjestelmässä.

Kallasvuo kertoo, että keskustelua asiasta on kyllä käyty, mutta se ei ole johtanut muutoksiin. Syynä hänen mukaansa on se, että vastuullisuutta on vaikea mitata. Veikkaus teettää kaksi kertaa vuodessa kyselytutkimuksia ongelmapelaamisesta. Niiden pulmana on, että haittoja aiheutuu paljon myös ulkomaisista rahapeleistä, Kallasvuo sanoo.

Yhtiö on puolustanut niin markkinointiaan kuin taloudelliseen suoriutumiseen liittyviä tavoitteitaan alati kiihtyvällä ulkomaisella kilpailulla, kun digitaalisia rahapelejä voi pelata internetin välityksellä.

Veikkauksen yli 3 miljardin euron liikevaihto on viime vuosina supistunut. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 100 miljoonaa euroa pienempi kuin Veikkauksen, Fintoton ja Raha-automaattiyhdistyksen yhteenlaskettu liikevaihto ennen yhdistymistään vuonna 2016.

Pelikate ja tulos eivät ole kärsineet yhtä paljon, ja niiden suhteellinen osuus on jopa kasvanut. Vuonna 2018 suomalaiset hävisivät Veikkauksen peleissä 1,76 miljardia euroa. Pelikatteen osuus oli siten 55,8 prosenttia liikevaihdosta, kun vuonna 2016 luku oli 55,1 prosenttia.

Runsaan miljardin euron vuotuiset tuottonsa Veikkaus tulouttaa valtiolle, joka jakaa ne edelleen avustuksina yleishyödyllisille järjestöille.

Veikkauksen tulostavoitteista ja henkilöstön kannustimista päättää yhtiön hallitus. Kallasvuon mukaan tavoitteisiin puolestaan vaikuttavat osin myös valtio-omistajan omassa budjetissaan asettamat odotukset.

Valtion tämän vuoden budjetissa Veikkauksen on arvioitu tulouttavan opetus- ja kulttuuriministeriölle noin 560 miljoonaa euroa ja sosiaali- ja terveysministeriölle noin 490 miljoonaa euroa. Viisi vuotta sitten lukemat olivat 540 miljoonaa ja 420 miljonaa euroa. Valtion talousarviosta päättää eduskunta.

Suomalaisten rahapelaamista tutkiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on katsonut, että tavoite entisenlaisista voitoista ja peliongelmien vähentämisestä ovat keskenään ristiriidassa.

”On aika mahdotonta vähentää pelihaittoja menestyksekkäästi, ellei olla valmiita tinkimään tuotto-odotuksista”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raisamohttps://www.hs.fi/haku/?query=susanna+raisamo.

Viime vuonna toimitusjohtaja Sarekoski sai 30 075,20 euron tulospalkkion – noin 2 500 euroa kuukautta kohden. Toissa vuonna bonusta ei maksettu.

Liiketuloksen ja internetpelien katteen ohella palkkioon ovat vaikuttaneet tavoitteet, jotka määritellään yhtiön strategiassa, sekä Sarekosken henkilökohtainen suoriutuminen.

Veikkauksen strategiaa, tulostavoitteitaan tai eri osa-alueiden painotuksia palkitsemisessa Kallasvuo ei kerro liikesalaisuuksiin vedoten.

Jos rahapeliyhtiö saavuttaa Sarekosken komennossa sille asetetut tavoitteet, toimitusjohtaja voisi saada runsaan 400 000 euron palkkansa päälle 20 prosentin eli noin 85 000 euron bonuksen. Jos tavoitteet ylittyvät, palkkio voi parhaimmillaan olla kaksi kertaa suurempi.

Vastaavasti Veikkauksen johtoryhmän jäsenet ja liiketoimintaryhmien johtajat voivat saada 0–30 prosentin tulospalkkion. Viime vuonna johtoryhmän jäsenet saivat keskimäärin 5,3 prosentin palkkiot.

Kallasvuo huomauttaa, ettei tulospalkkiot ole olleet lähellekään niin suuria kuin järjestelmä mahdollistaisi.

”Veikkauksen hallitus on asettanut sen verran kovat tavoitteet, että maksetut tulospalkkiot ovat olleet kovin alhaisella tasolla”, Kallasvuo sanoo.