HS-analyysi: Sipilän perintö saattaa pakottaa kiristämään veroja, mutta Rinteen hallitus voi vielä estää sen

Verotus kiristyy.

Näin kertoi Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen https://www.hs.fi/haku/?query=teemu+lehtinenYleisradion uutisessa sunnuntainahttps://yle.fi/uutiset/3-10917329.

Uutinen perustui Veronmaksajien keskusliiton toukokuussa julkaisemiin https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Selvitykset/verokatsaus-palkkaverotus-uhkaa-kiristya-2020/laskelmiin, jotka ovat nyt ajankohtaisia, kun hallitus on alkanut valmistella ensi vuoden budjettia.

Verotus todellakin kiristyy Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan(kesk) hallituksen perinnön takia, mutta vain, jos nykyinen hallitus ei tee muutoksia verotukseen tai veronluonteisiin maksuihin.

Verotus saattaa kiristyä jopa yli puoli miljardia euroa. Se tarkoittaisi, että noin 3 460 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ostovoima heikkenisi noin parikymppiä kuukaudessa. Kiristyksen jälkeen keskituloisen veroprosentti olisi jo lähes samalla tasolla kuin Sipilän hallituksen aloittaessa.

Verojen kiristys ei siis johdu nykyisen hallituksen uusista päätöksistä vaan Sipilän hallituksen vaatimasta ja työmarkkinajärjestöjen vuonna 2016 solmimasta kilpailukyky­sopimuksesta (kiky).

 

Verotus saattaa kiristyä jopa yli puoli miljardia euroa.

Kiky tehtiin, jotta yritysten kilpailukyky paranisi ja työllisyys kohentuisi. Näin kävi, osin myös kikyn takia.

Temppu tehtiin muun muassa niin, että palkansaajat ottivat kontolleen aikaisemmin yritysten maksamia veronluonteisia maksuja. Välineinä olivat työeläkevakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, sosiaaliturvamaksu ja sairausvakuutusmaksu.

Kaikkiaan yritykset hyötyvät siirroista arvioilta noin miljardi euroa vuodessa.

Viimeiset kikyn takia palkansaajan kukkaroa pienentävät maksumuutokset tehdään ensi vuonna.

Palkansaajien työeläkevakuutusmaksu nousee 0,40 prosenttiyksikköä 7,15 prosenttiin ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu nollasta 0,66 prosenttiin.

Sairausvakuutusmaksun korotuksella rahoitetaan osin se, että myös työnantajien sosiaaliturvamaksua lasketaan edelleen vuonna 2020.

Sipilän hallitus laski verotusta sadoilla miljoonilla euroilla, jotta palkansaajien ostovoima ei heikentyisi maksujen korotusten takia.

Jotta kiky-vyyhti ei olisi liian yksinkertainen, sairausvakuutuksen päivärahamaksu puolestaan alenee todennäköisesti 0,38 prosenttiyksikköä 1,16 prosenttiin.

Päivärahamaksuoperaatio kohdistuu kaikkein pienituloisimpiin, koska heidän kohdallaan kilpailukyvyn nimissä tehtyjä maksukorotuksia ei voi helpottaa veroja laskemalla, koska heidän tuloistaan ei edes peritä veroja.

Hallituspuolueet eivät ole liputtaneet veronkiristysten puolesta, mutta hallitusohjelmassa ei myöskään varsinaisesti sanota, etteikö verotusta voisi tiukentaa.

”Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena ansiotulojen veron yleistä keventämistä tilanteessa, jossa talous kasvaa normaalilla tavalla”, lukee hallitusohjelmassa.

Hallitus on kuitenkin varannut veroalea varten 200 miljoonaa euroa. Sillä se ei kuitenkaan korvaa kiky-sopimuksen maksukorotuksia vaan pieni- ja keskituloisille välillisten niin sanottujen haittaverojen korotuksia.

 

Ostovoiman heikkeneminen osuisi ikävään hetkeen.

Puolen miljardin euron lovi ostovoimaan ei ole kansantalouden näkökulmasta turmiollinen, jos talous kasvaa normaalisti. Näyttää kuitenkin siltä, että talouskasvu on selvästi hiipumassa, joten ostovoiman heikkeneminen osuisi ikävään hetkeen.

Työttömyys­vakuutusmaksuja hallinnoiva Työllisyysrahasto on jo vilauttanut, että se voisi laskea työttömyys­vakuutusmaksua 0,6 prosenttiyksikköä, koska työttömyysmenot ovat vähentyneet.

Alennus kohentaisi ostovoimaa parilla sadalla miljoonalla eurolla, mutta edelleen palkansaajien verotus kiristyisi noin 300 miljoonalla eurolla.

Hallitus tekee ensi vuoden lopulliset veropäätökset budjettiriihessään syyskuun puolivälissä.

Ennen päätöksiä se kuulee valtiovarainministeriön talousennusteen. Hallituksen paine keventää ansioverotusta kasvaa sitä enemmän, mitä kehnompi ennuste on.

Painetta lisäävät myös liittojen väliset palkkaneuvottelut syksyllä. Palkansaajat haluavat työnantajilta lisää liksaa eli parannusta ostovoimaansa, joka uhkaa heiketä kilpailukyvyn nimissä tehtyjen päätösten takia.

Jos hallitus päätyisi keventämään verotusta, sen pitäisi löytää saman verran uusia tulolähteitä tai leikata menoja. Uusien tulojen etsiminen oli työn takana kevään hallitusneuvotteluissa, mutta vielä vaikeampaa se olisi nyt.