Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki: Lisää rahaa saavat muun muassa kunnat, väylät ja puolueet

Valtiovarainministeriön (vm) perjantaina julkistamasta budjettiehdotuksesta käy ilmi, että Antti Rinteen https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteen(sd) hallitus laittaa merkittävästi lisää rahaa politiikan arjen pyörittämiseen.

Kaikkiaan valtio käyttää rahaa ensi vuonna noin 57 miljardia euroa.

Puoluetuki nousee 20 prosenttia 29,6 miljoonasta eurosta 35,6 miljoonaan euroon.

Edellisen kerran puoluetukea nostettiin merkittävästi 2007. Silloin tuki nousi 36 miljoonaan euroon. Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan(kesk) hallituksen aikana puoluetukea leikattiin, mutta nyt se nousee vuosien 2008–2014 tasolle.

Eduskunta-avustajien määräraha puolestaan nousee 40 prosenttia eli 3,6 miljoonasta eurosta 5,1 miljoonaan euroon.

Hallituksen poliittisten avustajien määrä kasvaa merkittävästi. Valtiosihteereiden ja erityisavustajien palkkaamiseen vm varaa ensi vuonna 11,5 miljoonaa euroa, kun summa oli tänä vuonna 6,5 miljoonaa euroa. Nousua on siis 77 prosenttia.

Kaikkiaan näihin menoihin tulee lisää rahaa 12,3 miljoonaa euroa. Poliittiseen toimintaan kaiken kaikkiaan valtiolta menee kuitenkin ensi vuonna huomattavasti vähemmän rahaa kuin tänä vuonna, sillä vaaleja ei ensi vuonna järjestetä. Vaalittoman vuoden takia valtio säästää 39 miljoonaa euroa.

Poliittiset puolueet eivät ole ainoat yhdistykset, joiden tuki nousee. Myös maanpuolustusjärjestöille tulee 125 prosentin korotus, kun niiden määrärahoja nostetaan 2,1 miljoonasta eurosta 4,8 miljoonaan euroon.

Kuntien tuki puolestaan nousee 1,2 miljardia euroa 8,5 miljardista 9,6 miljardiin euroon.

Liikenne saa myös merkittävästi lisää rahaa. Perusväylien ylläpitoon tulee 283 miljoonan eli 27 prosentin korotus.

Erilaisia avustuksien määrää lisätään 108 miljoonaa euroa 138 miljoonaan euroon.

Määrärahaa saa käyttää länsimetron rakentamiseen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen, Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentamiseen ja Tampereen raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamiseen.

Väyläverkon kehittämiseen varataan rahaa 339 miljoonaa euroa, mikä 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 budjetissa.

Tätä rahaa voi käyttää muun muassa Hämeenkyrön ohituskaistan ja Mynämäen ja Luvian ohituskaistan rakentamiseen sekä Kouvola–Hamina-radan, Iisalmi–Ylivieska-radan ja Joensuun ratapihan parantamiseen. Myös Oulun ja Vuosaaren meriväylät saavat rahaa.

Samaan aikaan osa liikenne- ja viestintäministeriön (lvm) alaisista hankkeista päättyy. Kaiken kaikkiaan lvm:n budjetti olisi nousemassa puolisen miljardia euroa 3,4 miljardiin euroon.

Syyskuussa ministerit päättävät lisäksi, paljonko kertaluonteisia tukia liikenneverkko tulee saamaan.

Yleissivistävän koulutuksen kokonaispotti on kasvamassa 14,5 miljoonaa euroa ja ammatillisen koulutuksen 19,4 miljoonaa euroa.

Opintojen tukeminen lisääntyy 31 miljoonalla eurolla. Taiteen ja kulttuurin budjettiosuus on kasvamassa 8,3 miljoonaa euroa. Tämä johtuu pitkälti museoiden, teattereiden ja orkestereiden saamien valtionavustusten parantumisesta.

Koulutusala pettyi budjettiesitykseen. Paheksuntansa kertoivat muun muassa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Sivistystyönantajat, Professoriliitto, Tieteentekijät, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen opiskelijakunnan liitto Samok ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL yhteisessä tiedotteessaan https://syl.fi/valtiovarainministerion-budjettiesitys-petti-korkeakoulut/perjantaina.

Tiedotteen mukaan budjetissa ei ole huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusohjelman mukaan tehtyä esitystä siitä, että yliopistojen perusrahoitusta nostetaan 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtiovarainministeriö esittää korkeakouluille 10 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille viittä miljoonaa euroa uutta rahaa.

Tämä on vain neljännes siitä, mistä hallituspuolueet sopivat keväällä.

Hallitusohjelman tekemisen yhteydessä tehty linjaus koski koko hallituskautta eli korotuksia voi tulla vielä tämän vuoden budjetin viimeistelyn aikana tai muina vuosina.

Julkiselle taloudelle hyvä uutinen on, että vm arvioi korkomenojen pienentyvän lähes 200 miljoonalla eurolla, mikä helpottaa budjetin tekoa. Valtio maksaa vm:n ennusteen mukaan yli sadan miljardin euron velasta hiukan alle miljardi euroa korkoja ensi vuonna.

Tosin suunta voi kääntyä. Jos korkotaso nousee prosenttiyksikön ensi vuonna, valtio joutuu maksamaan 374 miljoonaa euroa enemmän korkoa kuin se nyt ennustaa.

Osa budjetissa mainituista lisäyksistä on muita kuin varsinaisia kiinteitä pysyviä lisäyksiä, joita pitää ja voi käyttää vain ensi vuoden aikana.

Osa rahoista on arviomäärärahoja, joista ei ole varmuutta, paljonko niitä tullaan käyttämään. Osa on siirtomäärärahoja, jotka ovat tarkoitettu esimerkiksi kiinteistöihin. Jos niitä jää käyttämättä, siirtyy määräraha usein seuraavalle vuodelle.

Kaikki budjetissa olevat muutokset eivät ole Rinteen hallituksen tekemiä, vaan osa on jo esimerkiksi keväällä tehtyjä päätöksiä. Rinteen hallitus lisää määrärahoja ensi vuonna noin miljardilla eurolla. Hallitusohjelman mukaan pysyviä lisäyksiä on odotettavissa 1,2 miljardin edestä eli kaikki uudet määrärahat eivät toteudu vielä ensi vuonna.

Valtiovarainministeriössä on karsittu tiukalla kädellä muiden ministeriöiden kesällä tekemiä menoehdotuksia. Ministeriöillä on tapana pyytää enemmän kuin ne edes uskovat saavansa.

Valtiovarainministeriön koko budjettiesitystä ensi vuodelle voi tarkastella täällähttp://budjetti.vm.fi/indox/tae//2020/valtiovarainministerionKanta_tae_2020.jsp.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä https://www.hs.fi/haku/?query=mika+lintila(kesk) julkaisi keskeiset tiedot budjetista https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006204644.htmljo keskiviikkona.

Nyt julkaistut luvat ovat alustavia, vaikkakin valtiovarainministeriön (vm) kirjauksilla on tapana toteutua.

Seuraavaksi vm neuvottelee eri ministeriöiden kanssa budjetista. Sen jälkeen on lopullisten päätösten vuoro, kun hallituksen ministerit kokoontuvat budjettiriiheen syyskuun puolivälissä.

Silloin päätetään muun muassa siitä, paljonko hallitus panostaa kertaluontoisiin menoihin myymällä valtion omaisuutta.

Lue lisää täältä: Näin budjettiin kaavaillut muutokset vaikuttavat sinuun: HS listasi hyötyjiä ja häviäjiähttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006204862.html