Suomeen kaavaillaan kevyt­kuntia, joilla ei olisi samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin muilla

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paaterolla https://www.hs.fi/haku/?query=sirpa+paaterolla(sd) on kontollaan valtakunnassa monet niistä asioista, joiden hoitamisessa on jokseenkin mahdotonta onnistua.

Hänen vastuulleen kuuluu 311 kuntaa. Niillä on tapana varjella itsenäisyyttään ja pelätä naapurikuntia, vaikka kunnista enemmistö on enemmän tai vähemmän taloudellisissa vaikeuksissa.

Paateron tehtävä on myös ”omistajaohjata” lähes 70:tä yhtiötä, joista valtio omistaa vähintään osan.

Valtionyhtiöt ovat median erityisseurannassa. Niissä on vähän väliä meneillään jokin palkitsemis-, irtisanomis- tai muu kohu, jonka hoidosta ministeri saa ennemmin tai myöhemmin kuulla kunniansa.

Eikä tässä vielä kaikki. Paateron kontolla ovat myös valtion kiinteistöt, henkilöstöhallinto sekä ict-hankkeet eli esimerkiksi se, kuinka valtion palveluja digitalisoidaan.

Tämän kesän kriisiyhtiö on Veikkaus. Yhtiö on markkinoinut itseään kesällä kahdella kohua herättäneellä mainoksellahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006194495.html. Toisessa uhkapeliä verrattiin kahvitteluun. Toisessa terapeutti sanoi, että on ihan sallittua hakea jännitystä elämään pelaamalla rahapelejä.

Veikkauksen tehtävä on estää peliriippuvuutta. Kyselyjen mukaan Suomessa on noin 120 000 peliongelmaista.https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006205805.html

Veikkaus myönsi virheensähttps://www.hs.fi/talous/art-2000006203211.html, veti mainokset pois, perusti eettisen neuvoston ja lisää palkitsemisjärjestelmäänsä vastuullisuusmittarin. Mutta edelleen ihmisille on tarjolla julkisissa paikoissa 18 500 peliautomaattia, mikä on kansainvälisesti harvinaistahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006205805.html.

Paatero sanoo, että Veikkaus on toiminut nykyisessä muodossaan kaksi vuotta ja on hyvä käydä läpi, onko sen toiminnassa jotain muutettavaa.

”Mielestäni mainokset olivat eittämättä epäonnistuneita. Samalla hiukan kummallisesti lähti liikkeelle keskustelu Veikkauksen monopolin purkamisesta. Hallitusohjelmassa on kuitenkin selkeä linjaus, että Veikkaus säilyy monopolina. Peliyhtiöille on tulossa lisää raameja arpajaislain kakkososasta”, Paatero sanoo.

Paatero sanoo, että esimerkiksi Ruotsissa pelialan vapautuminen on tuonut valtavasti lisää mainontaa. Hänestä on nyt tärkeää, että Veikkaus saa sisäiset markkinointilinjauksensa kuntoon.

Paateron mielestä on paikallaan pohtia, onko pelejä liikaa tarjolla esimerkiksi kaupoissa. Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa, pitäisikö pelit poistaa tai niiden määrää vähentää. ”Ensin haluan nähdä, miten pelaajien pakollinen tunnistautuminen tulee ehkäisemään peliongelmia.”

Hajasijoitettuihin rahapeliautomaatteihin tunnistautuminen tulee pakolliseksi vuonna 2022. Pelaaja voi samalla ottaa käyttöön erilaisia pelaamisen rajoituksia.

”Edelleen on voimassa eduskunnan tahtotila Veikkauksen aseman säilyttämisestä. Veikkauksen toiminnan on oltava vastuullista, ja samalla on huolehdittava, että Veikkaus tuottaa noin miljardi euroa vuosittain järjestöjen käyttöön. Pitää muistaa, että pelit tuovat osan tästä tuotosta.”

Hallitus aikoo käyttää enintään kolme miljardia euroa niin sanottuihin tulevaisuusinvestointeihin, joiden ensimmäisestä erästä päätetään syyskuun puolivälissä. Valtionyhtiöistä vastaava Paatero ei ota kantaa, mistä rahat kaivetaan.

Paaterolta ei muutenkaan irtoa kovin tarkkoja kommentteja valtionyhtiöistä. Niiden aika on sitten, kun hallituksen Jouni Hakalalta https://www.hs.fi/haku/?query=jouni+hakalaltapyytämä selvitys valtion sijoitus- ja kehitysyhtiöiden rooleista on valmistunut.

Selvityksen kohteena ovat Suomen Teollisuussijoitus, Business Finland, Solidium, Valtion kehitysyhtiö Vake ja Governia. Tavoitteena on selvittää muun muassa mahdolliset päällekkäisyydet ja puutteet.

Kiintoisaa on esimerkiksi se, mitä tapahtuu kehitysyhtiö Vakelle, jolle hallitusohjelman mukaan kaavaillaan tärkeää tehtävää uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttämiseksi.

Vakessa tehdään parhaillaan uutta strategiaa. Juha Sipilänhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan (kesk) hallituksen nimittämä innovaattori Taneli Tikka https://www.hs.fi/haku/?query=taneli+tikkaerosi kesän alussahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006137960.html toimitusjohtajan tehtävästä. Hän perusteli eroaan uuden hallituksen linjauksilla.

”Eduskunnassa on jo useamman vuoden kyselty, mikä Vaken rooli oikein on. Nyt se katsotaan läpi, ja Vakelle ja Soliudimille tehdään uudet toimintaohjeet vielä tämän vuoden puolella. Samassa yhteydessä määritellään valtion yleinen linja valtionyhtiöiden omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä”, Paatero sanoo.

Paateron hallinnonaloista suurimmassa myllerryksessä ovat kunnat.

Yli viidennes Suomen kunnista on tilanteessa, jossa niissä syntyi alle 20 lasta vuonna 2017. Parikymmentä kuntaa on jo kriittisessä tilanteessa. Valtio on aloittanut neuvottelut neljän kunnan pelastamiseksi. Nämä kunnat ovat Vehmaa, Kyyjärvi, Honkajoki ja Rantasalmi.

”En kutsuisi tilannetta kuntakriisiksi, mutta kunnat selvästi eriytyvät. Tähän ongelmaan yritämme päästä kiinni niin, että kaikista kunnista tehdään arvio, jossa ei käsitellä vain taloutta, vaan myös esimerkiksi kuntien elinvoimaisuutta ja kykyä tuottaa palveluja. Yleensä ajatellaan, että pienet eivät pärjää ja isot pärjäävät. Meillä on kuitenkin pieniä kuntia, jotka pärjäävät ja isoja, joilla on ongelmia.”

Suomessa on Paateron mukaan edelleen liikaa kuntia. Hän toivoo, että neljän vuoden kuluttua niitä on selvästi vähemmän. Ministeriössä on koottu ”aivoriihi” pohtimaan keinoja, joilla yhdistymisiä voitaisiin vauhdittaa.

”Tämän vuoden loppuun mennessä valmistuu selvitys, onko kaikilla kunnilla tulevaisuudessa samat oikeudet ja velvollisuudet. Tämä on minun näkökulmastani iso iso iso juttu. En uskalla enkä halua ottaa kantaa, tehdäänkö siihen muutoksia. On kuitenkin hyvä pohtia, pitääkö 600 asukkaan kunnan hoitaa samat palvelut kuin yli 600 000 asukkaan Helsinki hoitaa.”

Onko vahvan, itsenäisen kuntahallinnon aika siis ohi?

”Tämä on omassa päässäni tosi iso kysymys. Naapurimaissa on jo tehty niin, ettei kaikilla ole samanlaisia velvollisuuksia. Meillä on kuitenkin sadan vuoden historia siitä, että kunnat ovat tuottaneet palvelut. Tällä tavalla tehdyt palvelut ovat supermenestys, enkä sen takia halua siitä ihan äkkiä luopua.”

Millaista elämä ”kevytkunnassa” olisi?

”Kuulostaa pahalta tuo kevytkunta-nimityksesi, mutta ehkä se on kuvaava termi. Ihmisen elämään se ei suoraan vaikuttaisi, sillä perustuslaki turvaa kaikille palvelut riippumatta siitä, missä kuntalainen asuu. Enemmän kyse olisi siitä, mikä hallinnon taso osan alueen palveluista hoitaisi. Olisiko se vaikkapa alueen isompi kunta?” Paatero pohtii.

”Sitä en kuitenkaan halua, että Suomessa olisi kuntia, joilla on vain kunnantalo.”

Viisi kysymystä Sirpa Paaterolle

1. Kuka lobbasi sinua viimeksi?

”En tätä ehkä voi sanoa lobbaukseksi, mutta tapasin keskiviikkona Stora-Enson hallituksen puheenjohtajan Jorma Elorannanhttps://www.hs.fi/haku/?query=jorma+elorannan. Puhuimme muun muassa yhtiön irtisanomisista ja Kiteen sahan tilanteesta.”

2. Ketä oppositiopoliitikkoa arvostat?

”Veikkauksesta on viime aikoina puhuttu niin paljon, että tulee mieleen kansanedustaja Ilkka Kanervahttps://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+kanerva (kok). Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtajana hänen näkemyksensä olivat erittäin vahvoja.”

3. Minkä kirjan luit viimeksi?

”Minulla on meneillään Seppo Aallonhttps://www.hs.fi/haku/?query=seppo+aallon Kapina tehtailla.”

4. Mikä tekee sinut iloiseksi?

”Esimerkiksi se, että viikonloppuna toinen lapsista tulee käymään kotona ja voin olla perheen kanssa.”

5. Mitä teet viikonloppuna?

”Lauantaina käyn Pyhtäällä markkinoilla keskustelemassa ihmisten kanssa, ja sunnuntaina käydään mökillä saaressa, jos on hyvä ilma.”