Politiikka

Antti Rinne pitää ensimmäisen ulkopoliittisen linjapuheensa tilanteessa, jossa maailman kriisit ovat muuttuneet aiempaa vaarallisemmiksi

Suomen hallitus hyppää kansainvälisessä politiikassa liikkuvan junaan, jonka määränpää ei ole tiedossa. Suurlähettiläspäivillä haetaan reittikarttaa.

Suomen suurlähettiläiden vuosittainen kokous Helsingissä ei ole enää samanlainen liituraitapukunäyttely kuin menneinä vuosina pelkästään jo siksi, että yhä useammat lähettiläät ovat naisia. Diplomatia on lisäksi jonkin verran arkipäiväistynyt.

Tunnelma suurlähettiläspäivien alkaessa maanantaina on kuitenkin kaukana kepeästä. Näkymät maailmalle ovat harvoin olleet yhtä vakavia ja vaikeaselkoisia kuin ne ovat nyt.

Kansainvälisessä politiikassa ei enää vain varauduta uuteen vaiheeseen, vaan se on jo alkanut. Kynnys kriisien syttymiselle liekkiin on madaltunut, ja palopesäkkeiden määrä on kasvanut.

Loppukesä on edennyt syvenevien kriisien merkeissä.

Painopiste on Aasiassa. Vakava vastakkainasettelu Hongkongin demokratiamielenosoittajien ja Kiinan kommunistijohdon välillä on siitä vain tuorein esimerkki, mutta ei Eurooppakaan ole katveessa.

 

Ulkosuhteiden välittömät ongelmat kalpenevat, kun kohottaa katseensa hieman kauemmaksi.

Suomen vielä tuoreella, koettelemattomalla ja myös osin kokemattomalla hallituksella on alkuviikosta tärkeä tilaisuus kertoa julkisuuteen, mikä sen arvio maailman menosta on ja mitä Suomen pitäisi nyt tehdä.


Pää­­ministeri Antti Rinne (sd) pitää ensim­mäisen ulko- ja turval­lisuus­­politiikan linja­puheensa, kun hän maanantaina aamulla puhuu lähettiläille. Muiden ulkosuhteista ja turvallisuudesta vastaavien ministereiden puheenvuorot seuraavat perässä. Tiistaina vuorossa on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Turvallisuuspolitiikka korostuu Helsingissä ensi viikolla myös keskiviikkona, kun Niinistön vieraaksi saapuu Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Suurlähettiläspäivillä pääteemana on aina Suomen asema maailmalla, mutta ulkosuhteiden välittömät ongelmat kalpenevat, kun kohottaa katseensa hieman kauemmaksi.

Tehtävät EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona jäävät nekin lopulta suppeiksi, vaikka ovatkin lisävaikuttamisen välineitä Suomen tärkeiksi asettamissa teemoissa kuten ilmastonmuutoksessa ja oikeusvaltioperiaatteessa.

Kansainvälinen tilanne on huonontunut enemmän kuin yksittäisiä askeleita seuraamalla havaitsee.

Kaikkein pahimmat uhat eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Pahinta olisi suurvaltojen välinen aseellinen konflikti. Se on uhka, mutta ei yhdenkään suurvallan tavoite.

 

Epävarmuuden kasvaessa pidäkkeet heikentyvät.

Nykyvaiheen alkuhetkeksi on tarjolla useita vaihtoehtoja: Venäjän asevoiman käyttö Ukrainassa keväällä 2014, brittien äänestys EU-erosta kesällä 2016, Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa saman vuoden syksynä, oikeistonationalismin paluu poliittiseksi voimaksi Euroopassa, Xi Jinpingin nousu lähes yksinvaltiaaksi Kiinassa syksyllä 2017, ja niin edelleen.

Mikään vaihtoehdoista ei ole kokonaan väärä, mutta Venäjällä muutos alkoi jo paljon ennen kuin sotilaallisia tunnuksia vailla esiintyneet Venäjän ”vihreät miehet” ilmaantuivat Krimille. Epävarmuus Yhdysvaltojen kansainvälisestä roolista voimistui jo Trumpin edeltäjän Barack Obaman presidenttikaudella. Kiina puolestaan kasvatti samaan aikaan taloutensa lisäksi myös poliittista ja sotilaallista valtaansa.

Kriisipesäkkeet eivät nekään ole kaikki uusia, mutta kriisit ovat aiempaa vaarallisempia. Epävarmuuden kasvaessa pidäkkeet heikentyvät ja maat hakevat uusia keinoja asemansa turvaamiseksi.

Esimerkiksi Etelä-Korean ja Japanin väliset jännitteet juontavat toista maailmasotaa edeltävään aikaan, kun Japani miehitti Koreaa. Nyt molemmat maat ovat Yhdysvaltojen aasialaisia liittolaisia. Niiden yhteistyöllä olisi erityistä merkitystä Pohjois-Korean aiheuttaman ydinaseuhan hillitsemisessä.


Yhteis­työn sijaan Japani ja Etelä-Korea kuitenkin kiihdyttävät historiallista kiistaansa Trumpin mallin mukaiseksi kauppa­sodaksi. Samaan aikaan Trump keskittyy enemmän kehumaan ystävyyttään Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin kanssa kuin vaalimaan Yhdysvaltojen liittolaissuhteita.

Intia ja Pakistan ovat vuorostaan kiistelleet ja välillä sotineet Kashmirin alueesta siitä lähtien, kun maat itsenäistyivät vuonna 1947. Nyt kriisi taas pahenee.


Intian pää­ministerin Narendra Modin vaikuttimet tuoreessa päätöksessä lakkauttaa Kashmirin muslimi­enemmistön asemaa turvannut alueen erityisstatus ovat pitkälti sisäpoliittisia. Intian hindunationalistit pitävät päätöksestä, joka raivostuttaa Pakistanin muslimeja.

Mutta tähänkin päätökseen vaikuttaa epävarmuus Yhdysvaltojen toiminnasta.

Taustalla häämöttää Trumpin aie vetää pääosa Yhdysvaltojen 14 000 sotilaasta Afganistanista. Vetäytyminen romahduttaisi kriisinhallintaoperaation, johon Suomikin on osallistunut vuodesta 2002 lähtien.

Näköpiirissä oleva islamististen taleban-joukkojen voimistuminen heijastuisi naapurimaihin ja Kashmiriin, ja Modi varautuu uhkaan etukäteen.

Trumpin aikomus vetää joukot Afganistanista ja useimpien amerikkalaisten vetäminen Syyriasta ovat horjuttaneet luottamusta Yhdysvaltoihin erityisesti Aasiassa.

Reaktiot arvaamattomuuteen ulottuvat Lähi-itään. Iran rohkaistui ottamaan haltuunsa säiliöaluksia Persianlahdella sen jälkeen, kun Trump ensin uhkasi Irania voimatoimilla ja sitten viime hetkellä perui ne.

 

Demokratian puolesta liputtava Eurooppa ei ole ollut äänekäs.

Paljon riippuu siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi Kiinassa.

Mikään ulkopuolinen valta ei pysty ratkaisemaan, miten Hongkongin protestit alueen erityisaseman puolesta ja Kiinan keskushallinnon valtaa vastaan päättyvät, mutta nekään eivät tapahdu kansainvälisessä tyhjiössä.


Washing­tonissa Trump on ollut hyvin harva­sanainen viran­omaisten otteiden koventuessa protestoijia vastaan. Muuten demokratian puolesta liputtava Eurooppa ei sekään ole ollut äänekäs.

Yhdysvalloilla on kuitenkin useita rooleja, kun Kiinan hallitus arvioi vaihtoehtojaan protesteja vastaan.

Trumpin hiljaisuus antaa vaikutelman, että hänen reaktionsa Kiinan voimankäyttöön Hongkongissa olisi vaimea, mutta Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan jatkuessa taloudelliset seuraukset Kiinalle voisivat olla laajoja.

Propagandassaan Kiinan kommunistijohto syyttää Yhdysvaltoja protestien taustavoimaksi. Se on ikävä enne, koska syytöksillä lietsotaan Kiinassa kansan mielialaa voimankäytön tueksi.

 

Euroopan tilanne suhteessa sekä Yhdysvaltoihin että Kiinaan on entistä arvaamattomampi.

Verrattuna Aasian maisemiin Euroopan tilanne vaikuttaa vakaalta, mutta siihen harhaan suurlähettiläät vuosikokouksessaan tuskin tuudittautuvat. Euroopan tilanne suhteessa sekä Yhdysvaltoihin että Kiinaan on entistä arvaamattomampi, ja täällä myös Venäjä saa vaikutuksensa tuntumaan.

Trumpin toiminnan ristiriitaisuus näkyy muun muassa siinä, että samalla kun hän toistuvasti sättii liittolaisiaan, on Yhdysvallat kasvattanut Euroopassa käytettyjä sotilasmäärärahoja.

Ukrainasta Trump ei sano paljon mitään, mutta Yhdysvallat myy nyt Ukrainalle aseita, joita se ei aiemmin suostunut sille myymään.

Taloudessa Eurooppa on Yhdysvaltojen tärkein kumppani ja Trumpin puheissa uhka.

Euroopan suhteissa Kiinaan huoli ja myös pelko laimentavat viime vuosien eurooppalaista mielistelynhalua.

Venäjän kanssa Länsi-Eurooppa elää eräänlaisessa jäätyneessä konfliktissa, jossa edelleen kuolee ukrainalaisia.

Euroopan vahvuutena on poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen integraatio, jollaista ei valtioiden kesken ole missään muualla maailmassa. Myös Suomen uudessa hallitusohjelmassa painotetaan aiempaa voimakkaammin EU:n yhteisiä arvoja, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Arvojen ja muun muassa YK:n roolin korostaminen on myös Suomen sisäpolitiikkaa. Uudessa vuolaassa hallitusohjelmassa näkyy demareiden ja vihreiden kynänjälki. Kyse on painotuksista, ei ulkopolitiikan käänteestä.

Suurlähettiläspäivien puheissa voi ehkä kuulla, mitä tällainen arvopohjainen ulkopolitiikka käytännössä tarkoittaa maailmassa, jossa voimistuva nationalistinen valtapolitiikka on muuten hallitseva trendi. Käytännön näyttöjä ulkopolitiikasta uudelle hallitukselle ei ole vielä ehtinyt kertyä.

Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    6. 6

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    7. 7

      Sydänlihastulehduksen voi saada vuodelevossakin, lääkärin mukaan valtaosa tulehduksista on oireettomia

    8. 8

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    9. 9

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    10. 10

      Valkoposkihanhet ovat Helsingille aarre ja turistinähtävyys, mutta kaupunki ei tajua sitä – fanien mielestä helsinkiläisten olisi korkea aika oppia elämään hanhien kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    8. 8

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    9. 9

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    10. 10

      Sen piti olla tavallinen opinnäyte: Järven­pääläinen Ilja Oikarinen, 25, repäistiin suoraan koulusta Maseratin huippu­suunnittelijaksi Italiaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää