Politiikka

Syksyn työ­markkina­kierroksessa on kyse koko hoitoalan tulevaisuudesta, sanoo Tehyn puheen­johtaja: ”Nämä alkavat olla kohtalon­hetkiä”

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo HS:n Lauantaivieras-haastattelussa olevansa kyllästynyt siihen, että koskaan ei tunnu olevan oikea aika hoitajien palkkojen korotuksiin.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn johtoryhmä on tämän viikon lopun pitänyt jokavuotista suunnittelukokoustaan idyllisessä vanhassa Porvoossa, puheenjohtaja Millariikka Rytkösen kotikaupungissa.

Rytkönen on esitellyt lähimmille työkavereilleen Porvoota parhaimmillaan: hän vei heidät suppailemaan Porvoonjoelle ja kokoustamaan paikallisen puutalohotellin kabinettiin.

Puitteet olivat leppoisat, mutta asialista vakava. Tehyn johto on käynyt läpi tulevaa työmarkkinakierrosta, josta Rytkönen ennustaa vaikeaa. Myös Tehyllä on paljon pelissä, kun sen omat työehtosopimusneuvottelut alkavat ensi keväänä.

Tehyyn kuuluu 160 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijää, muun muassa sairaanhoitajia, lähihoitajia, fysioterapeutteja, kätilöitä ja lastenhoitajia.

”Olen itse ollut niin pitkään oikeissa töissä, että tunnen tämän alani. Olen huolissani nyt siellä töissä olevien jaksamisesta. Toinen iso huoli on se, että meidän ala ei enää vedä eivätkä nykynuoret enää hakeudu tänne töihin. Kuka meitä hoitaa?” Rytkönen kysyy.

Työnantaja- ja työntekijäliittojen väliset työehtosopimusneuvottelut alkavat ensi viikolla Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluilla.

Ainakin työnantajapuolen ajatuksena on, että vientialat määräävät tahdin: niiden palkankorotuksista tulee katto, jota muiden alojen ei tule ylittää.

Näin tehtiin myös viime vuonna. Työnantajien mielestä samaa tapaa pitäisi jatkaa nytkin varsinkin siksi, että maailmantalouden näkymät ovat selvästi heikkenemässä.

Sen lisäksi eri alojen neuvottelupöydissä on ratkottava, mitä tehdään kilpailukykysopimuksessa sovitulle 24 tunnin vuosittaiselle lisätyöajalle. Työntekijöiden mielestä kyseessä olivat väliaikaiset talkoot, työnantajien mielestä lisätyöaika on tullut jäädäkseen.

”Ensi kevään neuvottelupöydässä on kyse isommista asioista kuin palkasta ja kiky-tunneista. Kyse on kaikista meistä ja siitä, kuka meistä lopulta pitää huolta. Nämä alkavat olla kohtalonhetkiä sille, millaiset sosiaali- ja terveyspalvelut me kykenemme tuottamaan”, Rytkönen sanoo.

Tehyllä on se valttikortti kädessään, että hoitajilla ja hoitoalalla on niin sanotusti hyvä brändi ja yleisön sympatiat puolellaan. Kuvaavaa on, että sairaalahoidossa alkuvuodesta ollut pääministeri Antti Rinne (sd) oli niin kiitollinen Meilahden teho-osaston hoitohenkilökunnalle, että kutsui heidät eduskuntaan iltapalalle.

Mutta pelkällä arvostuksella ei makseta asuntolainaa, sanoo Rytkönen. Tarvitaan eurojakin.

Siksi Tehy ja toinen hoitoalan työntekijäjärjestö Super ehdottivat maaliskuussa, että valtion budjetissa osoitettaisiin joka vuosi kymmenen seuraavan vuoden ajan 100–150 miljoonaa euroa koulutetun hoitohenkilökunnan palkankorotuksiin.

Jos naisvaltaisten hoitoalojen palkkoja nostettaisiin tällä jaksolla joka vuosi 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesvaltaisten alojen, näin viimein saavutettaisiin palkkatasa-arvo ja varmistettaisiin työvoiman saatavuus ja pysyvyys.

Valtiota tarvittaisiin apuun, sillä kunnilla ei tällaisia rahoja ole. Moni kunta on jo nyt liisterissä sote-menojen herkeämättömän kasvun takia.

Voivatko Tehyn palkankorotukset ensi kierroksella olla suuremmat kuin ne, jotka Teollisuusliitto onnistuu neuvottelemaan?

”Totta kai voivat. Ei Teollisuusliitto hakkaa täällä kiveen mitään. Nämähän ovat arvovalintoja.”

Uudella hallituksella on Rytkösen mielestä selvästi enemmän työmarkkinaosaamista kuin aiemmin. Hän kiittelee hallitusohjelmaa, jossa on paljon tekstiä tasa-arvosta ja myös palkkatasa-arvosta.

”Haluan uskoa, että hallitus haluaa vihdoin ratkaista tämän asian.”

Kun puheet ovat jo nyt tällaisia, tulevaan neuvottelukierrokseen latautuu paljon odotuksia. On mahdollista, että kovat palkankorotusvaatimukset leviävät alalta alalle ja Suomen kustannustaso nousee jälleen ohi kilpailijamaiden.

Rytkönen sanoo olevansa kyllästynyt siihen, että koskaan ei tunnu olevan oikea aika tehyläisten palkkojen korotuksiin. Viimeksi tätä hänelle todisti Suomen Pankki, joka kävi esittelemässä ”käppyröitään” STTK:n hallituksessa.

 

”Taas se virsi alkoi, että ei ole rahaa. Totta kai tajuan realiteetit.”

”Taloudellinen tilanne vuosina 2015–2016 oli hyvin vakava, ja siksi palkansaajat, esimerkiksi meikäläiset, olivat silloin valmiita talkoisiin”, Rytkönen sanoo.

Tuolloin julkiset alat tekivät maltilliset palkankorotukset, minkä lisäksi julkisen sektorin lomarahoista leikattiin 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Sitä tosin on kompensoitu työntekijöille verotuksen kautta ja tämän vuoden tammikuussa maksetulla kertakorvauksella, joka oli 9,2 prosenttia kuukausipalkasta.

Kilpailukykysopimus jäi julkisilla aloilla painamaan mieltä. Tehyläisiä nyppii sekin, että kilpailukykysopimuksessa kävi lopulta kuin taloyhtiön talkoissa: osa lähti mukaan, osa ei. Muun muassa rakennus- ja kuljetusala jäivät siitä ulos.

”Lomarahojen leikkaus koettiin henkisesti kyykytyksenä, kun kaikki eivät olleet talkoissa mukana.”

Olisivatko hoitajat valmiita hakemaan korotuksia tarvittaessa vaikka työtaistelun kautta? Rytkönen sanoo kuten liittojohtajan tulee sanoa, että ensisijaisesti mennään neuvottelupöydän kautta – mutta ei malta olla muistelematta viime syksyä, jolloin tehyläisten pelkkä vuoronvaihto- ja ylityökielto sekoitti hetkessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminnan.

Tehyllä on sekin valttikortti, että hoitajat ovat nyt hallitusohjelman keskeistä sisältöä. Hallitus haluaa nostaa vanhusten hoivakotien henkilöstömitoitusta niin, että kymmentä hoidettavaa kohti olisi seitsemän hoitajaa. Lisäksi aikeena on palkata terveyskeskuksiin lisää henkilökuntaa, tosin lähinnä lääkäreitä.

Mistä tämä työvoima taiotaan? Henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7:ään tarkoittaa hallituksen arvion mukaan 4 000:ta uutta hoitajaa.

”Lisäkoulutuspaikat eivät ole ratkaisu, koska ihmiset eivät pysy alalla. Suomessa on 40 000 sote-alan koulutuksen saanutta ihmistä, jotka ovat vaihtaneet alaa tajutessaan saavansa muualla saman rahan pienemmällä paineella. Ihmiset hakeutuvat tälle alalle, mutta todellisuus tulee tiskirättinä naamaan.”

Palkan lisäksi myös työolot on saatava kuntoon, Rytkönen sanoo. Se tarkoittaa resurssien lisäksi myös hoitotyön nykyistä parempaa johtamista.

Rytkösen mukaan ulkomaiset työntekijät ovat hoitoalalle tervetulleita samoin työehdoin. Tehy ei ole valmis helpottamaan hoitoalan tiukkoja kelpoisuusehtoja muun muassa siksi, että kielitaitovaatimuksesta ei Rytkösen mukaan voi tinkiä potilasturvallisuuden takia.

”Ja voimmeko me kaataa kehitysmaiden niskaan hoitajapulamme? Minusta se on eettisesti arveluttavaa.”


Viisi kysymystä Millariikka Rytköselle

1. Ketä lobbasit viimeksi?

”Esittelin palkkatasa-arvo-ohjelmaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd) keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä kokouksessa, jonka aiheena olivat vanhuspalvelut.”

2. Kehu yksi työnantajapuolen edustaja.

”KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. Olen hänen kanssaan aika tiiviisti tehnyt töitä nämä kaksi vuotta. Hänen kanssaan asiat riitelevät, eivät ihmiset. Me emme ole asioista todellakaan samaa mieltä, mutta vaikeita asioita on helpompi hoitaa ihmisen kanssa, joka on aina korrekti.”

3. Minkä kirjan luit viimeksi?

”Luin eilen illalla meidän kahdeksanvuotiaalle tuoreinta Tatua ja Patua. Ne on minusta niin hyviä. Meillä pitäisi kaikilla olla se kanelia kainaloon -asenne.”

4. Mikä tekee sinut iloiseksi?

”Voinko sanoa saman kuin viimeksi, kun se on niin totta? Perheeni. Miehen ja lasten ja koiran ansiosta jaksan tätä paineistettua työtä.”

5. Mitä teet viikonloppuna?

”Menen lauantaina Loviisan vanhat talot -tapahtumaan. Sitä odotan joka vuosi.”

Kuka?

Millariikka Rytkönen


 Syntynyt vuonna 1975 Hyvinkäällä. Nykyinen kotipaikka Porvoo.

 Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja marraskuusta 2017. Oli sitä ennen Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja.

 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n 1. varapuheenjohtaja.

 Koulutukseltaan kätilö. Suorittanut myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon johtamisesta.

 Työskennellyt muun muassa lastenhoitajana, sairaanhoitajana, kätilönä ja osastonhoitajana.

 Naimisissa, kaksi lasta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Helsinkiin aukeaa maailman suurimman hotelli­ketjun huippu­hotelli – Taustalla häärii jälleen eläkeläinen Kasperi Saari, jonka mukaan luksus ei ole enää se juttu

      Tilaajille
    3. 3

      Matematiikan ylivalta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa voi johtaa kielten opiskelun kuolemaan, sanovat opettajat

    4. 4

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    5. 5

      Opioidikriisistä todennäköisesti miljardikorvauksiin joutuva Sacklerien perhe siirtänyt omaisuuttaan Sveitsiin

    6. 6

      Lankku on teholiike, mutta nämä 5 muunnelmaa ovat vielä tehokkaampia – saat myös vahvat pakarat ja paremman ryhdin

      Tilaajille
    7. 7

      Näin kodin viikko­siivous sujuu kahdeksan sijaan 1,5 tunnissa – Kansalais­opistojen opettajat kertovat, miten arkea voi helpottaa

    8. 8

      HS-analyysi: Mihin valtion miljardit ensi vuonna käytetään? Hallituksen ensimmäinen testi

    9. 9

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    5. 5

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    6. 6

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    7. 7

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    8. 8

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    9. 9

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    10. 10

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    11. Näytä lisää