Politiikka
Pääministeri Rinne työllisyystavoitteesta: ”Keppi ja pakko eivät kuulu tämän hallituksen sanavarastoon”
Suomen istuva hallitus ei tule käyttämään pakottamista keinona, kun se tavoittelee työllisten suomalaisten määrän nostamista 60 000:lla vuoteen 2023 mennessä.
”Keppi ja pakko eivät kuulu tämä hallituksen sanavarastoon”, sanoo pääministeri Antti Rinnehttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinne (sd).
Rinne otti asiaan kantaa, kun hän vieraili ensimmäistä kertaa perinteisellä Ylen pääministerin haastattelutunnilla. Pääministeriltä kysyttiin, millä keinoilla hänen johtamansa hallitus aikoo työllisten määrää nostaa.
Rinne nosti esiin tilaston, jonka mukaan jopa 144 000 suomalaista on työmarkkinoiden ulkopuolella omasta tahdostaan. Heidät Rinne haluaa motivoida osallistumaan työmarkkinoille. Hän ei kuitenkaan usko, että työllisten määrää saadaan nostettua uhkailemalla ihmisiä, jotka eivät saa hakemalla töitä.
”Velvoittavuus on tärkeä tekijä, mutta mitään keppiä tai uusia pakotteita en halua olla järjestämässä”, Rinne sanoi.
Rinne pohtisi mieluummin työttömyysajan byrokratian, kuten erilaisten karenssien, lieventämistä. Lisäksi Rinne haluaa kehittää yrityksille tarjottavaa palkkatukijärjestelmää, jota käytetään Suomessa vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Rinteen lausunto on ristiriidassa työministeri Timo Harakan https://www.hs.fi/haku/?query=timo+harakan(sd) kommenttien kanssa. Harakka totesi viikonloppuna Talouselämä-lehdellehttps://www.talouselama.fi/uutiset/onko-rinteen-hallitus-liian-pehmea-keppi-on-aina-kaden-ulottuvilla-sanoo-tyoministeri-harakka/e9cc1592-58a0-48cb-8e6f-50a41112b2f7?fbclid=IwAR2CiGUbq7lLD5wS-dg-2A-bVi1t6eyzrHO0EOkrdGKz_QxhcxJLD6uK2qk, että työttömiin voi kohdistua myös sanktioita, joita ovat esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvät velvoitteet ja toimeentuloturvan leikkurit.
”Keppi on aina käden ulottuvilla”, Harakka sanoi lehdelle.
Rinnettä haastattelivat Ylen lähetyksessä HS:n politiikan toimittaja Teija Sutinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=teija+sutinen, Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvalahttps://www.hs.fi/haku/?query=kreeta+karvala ja Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhtahttps://www.hs.fi/haku/?query=ari+hakahuhta.
Syksyn budjettineuvotteluista Rinne mainitsi niin sanotut kiky-tunnit, jotka liittyvät vuonna 2016 solmittuun, kolmevuotiseen kilpailukykysopimukseen. Hän arvioi, että kysymys tulee olemaan hankala hallitukselle ja työmarkkinajärjestöille.
”Kannattaisi ehkä sittenkin vielä yrittää laajempaa yhteistä ratkaisua”, Rinne sanoi.
Hänen mukaansa yksi ratkaisu voisi olla, että kiky-sopimuksen tuomat kolme vuosittaista lisätyöpäivää käytettäisiin esimerkiksi täydennyskoulutukseen, josta olisi hyötyä sekä työntekijöille että työnantajille.
”Keppi ja pakko eivät kuulu tämä hallituksen sanavarastoon”, sanoo pääministeri Antti Rinnehttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinne (sd).
Rinne otti asiaan kantaa, kun hän vieraili ensimmäistä kertaa perinteisellä Ylen pääministerin haastattelutunnilla. Pääministeriltä kysyttiin, millä keinoilla hänen johtamansa hallitus aikoo työllisten määrää nostaa.
Rinne nosti esiin tilaston, jonka mukaan jopa 144 000 suomalaista on työmarkkinoiden ulkopuolella omasta tahdostaan. Heidät Rinne haluaa motivoida osallistumaan työmarkkinoille. Hän ei kuitenkaan usko, että työllisten määrää saadaan nostettua uhkailemalla ihmisiä, jotka eivät saa hakemalla töitä.
”Velvoittavuus on tärkeä tekijä, mutta mitään keppiä tai uusia pakotteita en halua olla järjestämässä”, Rinne sanoi.
Rinne pohtisi mieluummin työttömyysajan byrokratian, kuten erilaisten karenssien, lieventämistä. Lisäksi Rinne haluaa kehittää yrityksille tarjottavaa palkkatukijärjestelmää, jota käytetään Suomessa vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Rinteen lausunto on ristiriidassa työministeri Timo Harakan https://www.hs.fi/haku/?query=timo+harakan(sd) kommenttien kanssa. Harakka totesi viikonloppuna Talouselämä-lehdellehttps://www.talouselama.fi/uutiset/onko-rinteen-hallitus-liian-pehmea-keppi-on-aina-kaden-ulottuvilla-sanoo-tyoministeri-harakka/e9cc1592-58a0-48cb-8e6f-50a41112b2f7?fbclid=IwAR2CiGUbq7lLD5wS-dg-2A-bVi1t6eyzrHO0EOkrdGKz_QxhcxJLD6uK2qk, että työttömiin voi kohdistua myös sanktioita, joita ovat esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvät velvoitteet ja toimeentuloturvan leikkurit.
”Keppi on aina käden ulottuvilla”, Harakka sanoi lehdelle.
Rinnettä haastattelivat Ylen lähetyksessä HS:n politiikan toimittaja Teija Sutinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=teija+sutinen, Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvalahttps://www.hs.fi/haku/?query=kreeta+karvala ja Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhtahttps://www.hs.fi/haku/?query=ari+hakahuhta.
Syksyn budjettineuvotteluista Rinne mainitsi niin sanotut kiky-tunnit, jotka liittyvät vuonna 2016 solmittuun, kolmevuotiseen kilpailukykysopimukseen. Hän arvioi, että kysymys tulee olemaan hankala hallitukselle ja työmarkkinajärjestöille.
”Kannattaisi ehkä sittenkin vielä yrittää laajempaa yhteistä ratkaisua”, Rinne sanoi.
Hänen mukaansa yksi ratkaisu voisi olla, että kiky-sopimuksen tuomat kolme vuosittaista lisätyöpäivää käytettäisiin esimerkiksi täydennyskoulutukseen, josta olisi hyötyä sekä työntekijöille että työnantajille.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Hallitus Seuraa
- Antti Rinne Seuraa
- Sdp Seuraa
- Timo Harakka Seuraa
- Työelämä Seuraa
- Joonas Turunen Seuraa
- Teija Sutinen Seuraa
Kommentit