Politiikka

Onko menestys itse ansaittua, laiskistaako Suomen sosiaaliturva? HS käy läpi huipputuloisten väitteitä

Tuoreessa tutkimuksessa haastateltujen hyvätuloisimpien suomalaisten näkemykset herättivät vilkasta keskustelua. HS käy tutkijoiden avulla läpi kolme väitettä.

Mitä Suomen rikkaat todella ajattelevat itsestään, yhteiskunnasta ja muista? Sitä kysyi professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan tuore tutkimus, josta HS kertoi laajasti sunnuntaina.

Tutkijat haastattelivat Huipputuloiset – Suomen rikkain promille -kirjaa varten yhteensä 90:tä varakasta suomalaista, jotka saivat puhua suoraan ja nimettöminä. Tehdyistä haastatteluista kävi ilmi muun muassa, että huipputuloisimpia suomalaisia yhdistävät tietyt samankaltaiset ajatusmallit, vaikka heidän välillään on myös eroja.



HS käy läpi kolme tutkimushaastatteluissa useasti esiin noussutta näkemystä.

1. Rikkaimpien verotus on Suomessa hyvin kireää

Suuri enemmistö Kantolan ja Kuuselan haastattelemista huipputuloisista piti itseensä kohdistuvia veroja liian korkeina, vaikka poikkeuksiakin mahtui joukkoon.

Suomen verotus oli haastateltujen mielestä muun muassa ”käytännössä ihan mahdotonta”, ”liian korkealla tasolla” tai ”kaikkialla muualla kevyempää”. Se oli myös ”ihan suoraan sanoen pepusta”, kuten linjasi yksi haastateltu perijä.

Osa haastatelluista huipputuloisista arvosteli myös verotuksen progression kireyttä. Progressiolla tarkoitetaan sitä, että tulojen kasvaessa myös veroprosentti kasvaa. Esiin nousi esimerkiksi käsitys siitä, että kireä progressio ajaa hyvätuloisia siirtymään ulkomaille kevyemmän verotuksen maihin.

Miten kireää huipputuloisten verotus Suomessa todellisuudessa on?

On totta, että palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden melko kireää. Se on kansainvälisessä vertailussa myös varsin progressiivista, käy ilmi Veronmaksajain keskusliiton vuoden 2018 palkkaverovertailusta.

Vertailussa on tarkasteltu suurimpana tuloluokkana 140 000 euroa vuodessa ansaitsevia palkansaajia. Heitä verotetaan vertailun mukaan Suomessa 6,9 prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin.

Keskipalkkaisen, eli 43 000 euroa vuodessa tienaavan, veroprosentti puolestaan ylittää muiden Euroopan vertailumaiden keskiarvon 2,1 prosenttiyksiköllä. Matalimmalla tulotasolla, eli 28 000 euron vuosituloilla, verotus on sen sijaan jo hieman eurooppalaisten vertailumaiden keskiarvoa kevyempää.

Mitä suurempi palkkataso siis on, sitä kireämpää on verotus vertailumaihin nähden. Vertailun suurimmalla palkkatasolla marginaaliveroprosentti on Suomessa kolmanneksi korkein Ruotsin ja Belgian jälkeen.

Palkkaverotusta koskevien veroasteiden vertailu antaa silti vaillinaisen kuvan huipputuloisten verotuksesta. Tämä johtuu siitä, että suuri osa huipputuloisista ansaitsee merkittävän määrän pääomatuloja. Kantolan ja Kuuselan tutkimien hyvätuloisimpaan promilleen kuuluvien tuloista valtaosa – jopa 70 prosenttia – koostui tutkijoiden mukaan pitkin 2000-lukua pääomatuloista.

Pääomatulojen verotus on Suomessa kevyempää kuin ansiotulojen. Tutkimuksen teon aikaan pääomatulojen veroprosentti oli Suomessa 30 tai 34. Suurimmista palkkatuloista joutui maksamaan veroja laskennallisesti hieman yli 56 prosenttia.

Taloustieteilijät Marja Riihelä ja Matti Tuomala ovat tutkineet ylimmän promillen ja ylimmän promillen kymmenyksen eli noin 500 suurituloisimman henkilön veroprosentteja. Tuomala toteaa HS:lle, että yleisesti ottaen puhe tiukasta progressiosta on harhaanjohtavaa.

”Se on siinä mielessä harhaanjohtavaa, että puhutaan vain valtion ansiotuloveroista. Ja se on alle 10 prosenttia koko verokertymästä”, hän sanoo.

Kun huomioon otetaan valtion ansiotuloverot, pääomatuloverot, kunnallisverot ja sosiaaliturvamaksut, on verotus itse asiassa kaikkein suurimmissa tuloluokissa regressiivistä. Se tarkoittaa, että tulojakauman aivan yläosassa sekä keskimääräinen vero että marginaalivero laskee tulojen kasvaessa, Tuomala sanoo.

Kantolan ja Kuuselan tutkimassa ylimmässä tulopromillessa keskimääräiset bruttotulot olivat 684 000 euroa vuodessa vuonna 2016. He maksoivat erilaisia tulonsiirtoja, käytännössä veroja, keskimäärin 34 prosenttia tuloistaan. Sama veroprosentti tuli tutkimuksen mukaan samana vuonna vastaan jo noin 50 000 euron vuosittaisilla palkkatuloilla.

2. Jokainen on oman onnensa seppä

Kantolan ja Kuuselan mukaan huipputuloisten yhteiskunnallista ajattelua voi kuvata ennen kaikkea meritokraattiseksi: koska Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta, menestys on itse ansaittua ja menestyksen puute itse aiheutettua.

Haastatteluissa toistui muun muassa tuttu sananlasku, jonka mukaan jokainen on oman onnensa seppä. Näin sen käyttämistä perusteli eräs johtaja:

”Silloin kun lähtee aika vaatimattomista oloista ja huomaa, että pystyy omilla valinnoillaan ja omalla aktiivisuudellaan ja tekemisellään vaikuttamaan vaikka nyt siihen, että itse saa parempia tuloja ja oma elämä näyttää menevän hyvään suuntaan, niin sehän todistaa sen, että omilla valinnoilla on merkitystä.”

Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti sanoo, että osa huipputuloisista varmasti onkin oman onnensa seppiä.

”Vaikkapa joitain menestyneen yrityksen luoneita henkilöitä voi sellaisiksi kuvata.”

Tämä ei silti hänen mukaansa tarkoita sitä, että kaikilla suomalaisilla olisi yhtä hyvät mahdollisuudet menestyä ja kaikki riippuisi vain omista valinnoista.

Tulojen ja koulutuksen periytyvyyttä pitkään tutkinut ja seurannut Jäntti sanoo niin sanotun mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuvan Suomessa paremmin kuin suuressa osassa muuta maailmaa. Silti myös Suomessa vanhempien sosioekonomisella asemalla on tutkimusten mukaan yhteys heidän lastensa menestymiseen.

Tutkija Outi Sirniön vuonna 2016 valmistuneen väitöskirjan mukaan sosioekonominen asema periytyy Suomessa ennen kaikkea ääripäissä eli erittäin suurituloisissa ja erittäin pienituloisissa perheissä. Yksilön omien valintojen ohella myös lähtökohdilla on siis yhä merkitystä myös Suomen kaltaisessa verrattain tasa-arvoisessa maassa.

”Etenkin yhteiskunnan huipulla pysyvyys on tavattoman voimakasta”, Markus Jäntti tiivistää.

Toinen kysymys on, mikä sosioekonomisen aseman periytyvyyttä selittää.

Ilmeisiltä selityksiltä voivat kuulostaa esimerkiksi erot kasvatuksessa tai se, että perheeltä perityt rahat tai sosiaaliset verkostot auttavat eteenpäin. Totuus on Jäntin mukaan kuitenkin se, että periytyvyyden mekanismeista tiedetään edelleen ”kiusallisen vähän”.

Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Geenit vaikuttavat tuloihin siten, että ne muovaavat ihmisten mieltymyksiä, terveyttä, älyllisiä kykyjä, persoonallisuuden piirteitä ja riskinottohalua.

Tutkimustuloksen perusteella suomalaiset olisivat siis oman onnensa seppiä ainakin siinä mielessä, että menestyksemme tai sen puute johtuu synnynnäisistä ominaisuuksistamme ja niistä seuraavista valinnoista.

Professori Jäntti katsoo, ettei aihetta käsittelevistä tutkimuksista huolimatta asiaa tulisi nähdä näin mustavalkoisesti.

”Jos ulkoisilla tekijöillä ei olisi lainkaan vaikutusta ja kaikki riippuisi geeneistä, silloinhan voisimme esimerkiksi nostaa veroasteen sataan prosenttiin eikä sillä olisi vaikutusta ihmisten työntekohalukkuuteen.”

3. Suomen antelias sosiaaliturva laiskistaa

Monet Kantolan ja Kuuselan haastattelemista huipputuloisista näkevät hyvinvointivaltion paisuneena ja sosiaaliturvan passivoivana.

Nykyinen sosiaalipolitiikka laiskistaa, tasapäistää ja vie oma-aloitteisuuden, tutkimukseen haastatellut antavat ymmärtää. Huipputuloiset kantavat huolta sosiaaliturvasta yhtäältä koska se on kallista ja toisaalta, koska he pitävät passiivisuutta moraalisesti arveluttavana.

”Sosiaalietuuksia ajaisin voimakkaasti alas. Se on vaan näin”, sanoo yksi haastateltava.

”Kyllä siellä on suuri osa, jotka ei oikeasti haluu tehdä töitä. Ja miksi meidän, jotka tekee töitä, pitää maksaa heidän lokoisat lomansa?” kysyy toinen.

Kolmas poistaisi sosiaaliturvan kokonaan: ”Jos Suomesta poistettaisiin kaikki sosiaalituet, ja täällä ihmiset kadulla näkisi nälkää, kyllä yhteiskunta silti toimisi, ja mä luulen, että ne ihmiset, jotka kadulla näkisi nälkää, ne oikeasti tekisi mitä vain, melkein millä vain palkalla, että ne saisi ruokaa ja asunnon”, hän sanoo.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkimusprofessori Tomi Kyyrä sanoo, että sosiaalietuuksien suuruus todella vaikuttaa työn kannustimiin ja työllisyyteen.

”Tämä pätee etenkin korkeampiin etuuksiin, kuten ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien keskuudessa on paljon esimerkiksi elämänhallinnan ongelmia, eikä tuen määrä välttämättä ole ratkaiseva asia.”

Kyyrä toteaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmän olevan avokätisempi kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen, mutta muihin Pohjoismaihin verrattuna isoja eroja ei ole.

Viime vuosikymmeninä työnteon kannustimia on hänen mukaansa jatkuvasti parannettu: työn verotusta on kevennetty, ja perusturvan taso on jäänyt jälkeen ansiokehityksestä.

Jos sosiaalituet poistettaisiin kokonaan, kuten yksi haastateltavista esitti, hakeutuisivatko kaikki työttömät töihin?

”Yrittäisivät ainakin kovasti. Työt eivät tosin välttämättä olisi vain perinteistä palkkatyötä, vaan laitonta prostituutiota ja muuta rötöstelyä. Rikkaat taas joutuisivat rakentamaan muureja asuinalueidensa ympärille ja palkkaamaan vartijoita”, Kyyrä arvioi.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 Tutkijat Anu Kantola ja Hanna Kuusela selvittivät neljän vuoden ajan rikkauden yhteiskunnallista merkitystä ja vaurastuneiden mielipiteitä itsestään ja muista.

 Huipputuloisia etsittiin muun muassa Tilastokeskuksen tulotilastoista. Lisäksi käytettiin julkisia verotietoja.

 Helsingin Sanomien Verokoneen tietojen avulla tutkijat löysivät Suomen vaurastuneimman promillen eli 5 000 eniten verotettavaa ansio- ja pääomatuloa 2007–2016 saanutta ihmistä. Heistä tutkijat työryhmineen saivat selville 4 100 rikastuneen taustat.

 Tutkimus tehtiin haastattelututkimuksena. Noin puolet Kantolan ja Kuuselan pyytämistä henkilöistä suostui teemahaastatteluihin, joten 90 Suomen huipputuloisista pääsi kertomaan suoraan ajatuksiaan.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläinen Peter Barmer keksi yhdeksän vuotta sitten, että Helsingin alla luikertelee jo keskustatunneli – Se puolitti hänen työmatkansa keston

    2. 2

      Äiti joi läpi koko raskauden, ja se näkyi Annakaisa Koskisesta jo synnytyssairaalassa – ”Tämä ei ole minun syyni, ja aion selviytyä”

      Tilaajille
    3. 3

      Taloyhtiöissä muhii poikkeuksellinen pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja

      Tilaajille
    4. 4

      Piratismi on arkipäivää suomalaiskouluissa: ”Käytän tallenteita, joita ei saa käyttää, otan monisteita, joita ei saisi ottaa”

    5. 5

      Nuorten ilmastoliike on populistinen ja valitsee kohteensa tarkkaan: ”Se on valovuosia vanhaa ilmastoväkeä edellä”, sanoo amerikkalaisprofessori

    6. 6

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    7. 7

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    8. 8

      Sadasosan tappio teki Juha Miedosta kansansuosikin: uusi kirja paljastaa, miksi Kurikan hiihtojätti loukkaantui keskustalle

    9. 9

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    10. 10

      Romanit auttavat toisiaan, vaikka valtaväestö ei sitä havaitse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    5. 5

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    6. 6

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    7. 7

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    10. 10

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää