Politiikka |HS seuraa

Huipputuloisia tutkinut Anu Kantola: ”Meille on uinut demokratia­vastaisuus”

Professori Anu Kantola, akatemiatutkija Hanna Kuusela sekä HS:n toimittaja Tuomo Pietiläinen keskustelivat huipputuloisia koskevasta tuoreesta tutkimuksesta.

Professori Anu Kantola ja akatemiatutkija Hanna Kuusela keskustelivat tänään Suomen huipputuloisimpia koskevasta tutkimuksestaan Tiedekulmassa Helsingissä.

Tutkijat haastattelivat Huipputuloiset – Suomen rikkain promille -kirjaa varten yhteensä 90:tä varakasta suomalaista, jotka saivat puhua suoraan ja nimettöminä. Tutkimus avasi ainutlaatuisen näkymän siihen, mitä vauraat ajattelevat esimerkiksi muista suomalaisista, politiikasta ja itsestään.

Kirjassa huipputuloiset esittivät kriittisiä näkemyksiään muun muassa politiikasta ja vaaleista.

Monen huipputuloisen mielestä demokratiassa on valuvika: päättäjät vaihdetaan muutaman vuoden välein ja heidän on saatava ääniä tullakseen valituiksi.

Tärkeä syy ongelmiin ovat vaalit, jotka vievät mahdollisuuden järkeviin päätöksiin, eräs ammattijohtaja kuvasi.

”Kun on eduskuntavaalit, on kuntavaalit, on presidentinvaalit, niin koko ajan on joku vaali tulossa, jolloin pelataan äänimääriä eikä asiaa”, huipputuloinen johtaja sanoo kirjassa.

Keskustelutilaisuudessa yleisöstä kysyttiin muun muassa, eikö demokratiakriittisyys ole ilmiö kaikissa tuloluokissa.

Kuusela huomautti, etteivät hän ja Anu Kantola tehneet vertailevaa tutkimusta. Näin ollen tutkimuksen pohjalta ei pystytä sanomaan, suhtautuuko huipputuloisin promille demokratiaan kriittisemmin kuin muut suomalaiset.

Kuusela ja Kantola kertoivat kuitenkin havainneensa, että demokratiavastaisuus näkyy yhteiskunnassa laajemminkin.

”Meille on uinut demokratiavastaisuus”, Helsingin yliopistossa professorina toimiva Kantola tiivisti.

Kantola nosti esille myös sen, miten huipputuloisten haastatteluvastauksista heijastui ajatus Suomesta pienenä ja verkostoituneena maana, eräänlaisena kerhona.

”He kuvasivat hyvin sitä, että poliittisen päätöksentekijän puheille on helppo päästä”, Kantola sanoi tilaisuudessa.

Akatemiatutkija Kuusela taas kertoi, että haastatteluissa korostui puhe huipputuloisten ”tavallisesta elämästä”.

”Oli hyvin vähän ajatusta siitä, että eletään jonkinlaista luksuselämää”, Kuusela kertoi.

Yksi yleisökysymys koski sitä, onko huipputuloisin promille ”radikalisoitunut”. Kysymys viittasi tutkimuksen uutisoinnissa esiintyneisiin haastateltavien lainauksiin, joista heijastuvat vastaajien kovat asenteet etenkin pienituloisia ja sosiaaliturvan varassa eläviä kohtaan.

Kuusela huomautti, että asennemuutoksia on vaikea tutkia, sillä tämä tutkimus on ensimmäinen laatuaan eli ei ole aiempaa tutkimusta, mihin verrata.

Kantolan ja Kuuselan kirja julkaistiin tänään keskiviikkona. HS kertoi siitä laajasti jo sunnuntaina.

Lue lisää täältä: Mitä rikkaat todella ajattelevat?

Ja täältä: Onko menestys itse ansaittua, laiskistaako Suomen sosiaaliturva? HS käy läpi huipputuloisten väitteitä

Tiedekulmassa Kantolan ja Kuuselan kanssa keskusteli Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen.

HS seurasi keskustelua. Lue seuranta täältä:

Pakeneeko suomalaisjohtajat ulkomaille?

Isänmaallisuus ja huipputuloisten suhde suomalaisuuteen puhutti yleisöä. Aiheesta esitettiin useita kysymyksiä.

Headhunteriksi esittäytynyt kysyjä pohti sitä, onko vaarana, että esimerkiksi kansainvälisesti verkostoituneet huippujohtajat muuttavat ulkomaille.

Kuusela on huomannut, että aihetta koskevassa keskustelussa on ollut "uhkailun piirteitä". Hänen mukaansa monille tutkimukseen osallistuneille Suomi oli kuitenkin tärkeä ja arvostettu asuinmaa.

Pietiläinen kertoi havainneensa, että ulkomaisten johtajien määrä on suomalaisissa pörssiyhtiöissä kasvanut. Headhunter taas kertoi, että suomalaisia on paljon helpompi saada töihin ulkomaille kuin ulkomaalaisia johtajia Suomeen.

Tilaisuus on nyt päättynyt.

Oliko eroja sukupuolen ja iän mukaan?

Yleisöstä tulee edelleen runsaasti kysymyksiä. Oliko haastateltavien vastauksissa eroja sukupuolen ja iän mukaan, pohti eräs kysyjä.

"Naisia on tilastollisesti tässä porukassa noin kuudesosa", Kuusela sanoi.

Myös kuudesosa tutkimuksen haastateltavista oli naisia. Kuuselan mukaan vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja sukupuolten välillä.

Entä mitä haastateltavat ajattelivat ilmastonmuutoksesta? Tätäkin kysyttiin yleisöstä.

Kuuselan mukaan ilmasto oli yksi niistä asioista, jotka nousivat yhden tai kahden ihmisen vastauksissa voimakkaasti. Koska se ei näkynyt muissa, teema ei noussut kirjaan käsiteltäväksi, Kuusela selitti.

Mitä huipputuloiset ajattelivat hyväntekeväisyydestä?

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola esitti yleisökysymyksen. Hän pohti, onko huipputuloiset mahdollisetsti halunneet nostaa keskusteluun sellaisia näkemyksiä, joita sinne ei muuten nousisi.

"Mahdollinen tulkinta", Kantola vastasi.

Kenties haastateltavat halusivat päästellä paineita näin anonyymisti, Kantola sanoi.

Yleisöstä esitettiin kysymys siitä, minkälaisia ajatuksia huipputuloisilla oli hyväntekeväisyydestä.

Kuuselan mukaan se ei noussut yleisesti paljoakaan haastatteluissa esille. Mutta perijäryhmässä se kuitenkin näkyi, Kuusela sanoi. Hänen mukaansa rahaa lahjoitettiin tarkasti valikoituihin ja haastateltaville tärkeisiin kohteisiin.

Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki piti tässä kohtaa puheenvuoron ja sanoi, ettei Suomessa ole samanlaista suurlahjoittajien kulttuuria kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Hän kuitenkin huomautti, että Suomessa on tehty kansainvälisesti merkittävän suuri lajoitus Unicefille, 6 miljoonaa euroa.

Kuusela vielä mainitsi, että yksi haastateltava oli ehdottanut sitä, että jokaisella rikkaalla olisi "oma köyhänsä", jolle rahaa lahjoittaisi. Tämä kuvastaa trendiä siitä, että halutaan tietää ja valvoa, minne hyväntekeväisyyteen tarkoitetut rahat laitetaan.

Kantola: Meille on uinut demokratiavastaisuus

Yleisöstä kysyttiin, eikö demokratiakriittisyys ole ilmiö kaikissa tuloluokissa. Huipputuloisten haastateltavien vastaukset demokratiasta ovat nousseet julkiseen keskusteluun.

Kuusela huomautti, ettei tässä tutkimuksessa ole tehty vertailevaa tutkimusta.

Kuusela ja Kantola ovat kuitenkin myös havainneet, että demokratiavastaisuus näkyy yhteiskunnassa laajemminkin.

"Meille on uinut demokratiavastaisuus", Kantola tiivisti.

Toinen yleisökysymys koski sitä, onko promille "radikalisoitunut".

Kantolan mukaan johtajien haastatteluissa oli kuvauksia Elinkeinoelämän keskusliitosta, jossa haastateltujen mukaan oli radikaalejakin avauksia ja esimerkiksi kannatusta tasaverolle.

Kuusela huomautti, että asennemuutoksia on vaikea tutkia, sillä tämä tutkimus on ensimmäinen laatuaan eli ei ole tutkimusta, mihin verrata.

Tutkimusta rahoitti Koneen säätiö, jolla yhteys Herlinin sukuun

HS:n talouden ja politiikan toimittaja Tuomo Pietiläinen kertoi yllättyneensä siitä, että hyvinvointivaltion ymmärtäjiä oli tutkimuksessa niin vähän.

Toinen yllätys oli Pietiläisen mukaan oli se, että yrittäjien joukossa asenteet olivat asteen verran kovempia.

Tutkimuksen rahoittajina on Koneen Säätiö, jolla on tunnetusti tiiviit suhteet osaan Herlinin suvusta, yhteen Suomen vauraimmista suvuista.

Pietiläinen huomautti, että perijöiden joukossa on näin myös yhteiskuntatieteellista tutkimusta tukevaa ja osaltaan kuiluista huolestunutta väkeä.

Hän pohti, jättivätkö suvun jäsenet osallistumatta rahoittamaansa tutkimukseen.

"Mutta sitä emme tiedä, sillä haastattelut ovat anonyymit", hän lisäsi.

Kantola: Haastateltavat mieltävät, että Suomi on kerho

Tutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, miten hyvätuloisin promille oli mukana edunvalvonnassa.

"Me katsoimme edunvalvontajärjestöjen hallituksia. Promille on erittäin vahvasti edustettuna näissä järjestöissä", Kantola sanoi.

Hänen mukaansa noin 40 prosenttia näiden hallituksen jäsenistöstä kuului hyvätuloisimpaan promilleen.

Haastatteluissa myös heijastui Kantolan mukaan ajatus siitä, että "Suomi on kerho". Haastateltavat kertoivat tutkijoille verkostoistaan.

"He kuvasivat hyvin sitä, että poliittisen päätöksentekijän puheille on helppo päästä."

Kuusela: Haastatteluissa korostui puhetapa "tavallisesta elämästä"

Tilaisuuden aluksi tutkijat Anu Kantola ja Hanna Kuusela esittelivät omia huomioitaan.

Kantola kertoi, ettei hänellä ollut alun perin käsitystä siitä, keitä hyvätuloisimpaan promilleen kuuluu.

"Oli todella hauskaa löytää sieltä ryhmiä. Löysimme ihan omat kulttuurinsa, identiteettinsä ja arvostuksena", Kantola sanoi.

Tutkimuksessa löydettiin kolme ryhmää: ammattijohtajat, yrittäjät ja perijät.

Akatemiatutkija Kuusela kertoo, että perijäsukujen sisältä löytyi yhtenäisiä puhetapoja esimerkiksi rahasta lainana.

Hänen mukaansa tutkimuksen haastatteluissa korostui puhe "tavallisesta elämästä".

"Oli hyvin vähän ajatusta siitä, että eletään jonkinlaista luksuselämää", Kuusela sanoi.

Kantolan mielestä oli hätkähdyttävää, miten yritysjohtajat korostivat tunteiden merkitystä johtamisessaan.

"Tämä oli minulle sellainen uusi ilmiö, jonka ilolla pistin merkille", Kantola sanoi.

Kantola sanoi heti tilaisuuden aluksi, ettei tutkimuksen tavoitteena ole mitenkään "ristiinnaulita" rikkaita vaan ymmärtää heitä paremmin.

Kantolan mukaan yllättävää tutkimuksessa oli se, miten vahvoja yhteiskunnallisia mielipiteitä varakkailla oli esimerkiksi demokratiasta.

Keskustelua seuraa runsaslukuinen joukko. Helsingin Tiedekulmassa sijaitseva tila on täysi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään muita yrittäjiä vähemmän

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    8. 8

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    9. 9

      Emil Ruusuvuori murskaavan ylivoimainen Glasgow’n haastajaturnauksen loppuottelussa: ”Tämä oli yksi parhaista viikoistani”

    10. 10

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    10. 10

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää