Politiikka    |   Lauantaivieras

Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä ihmettelee, minne hallituksen lupaus rahoista katosi: Nyt uhkaavat lisäsäästöt

Helsingin yliopistoa kurittavat vielä edellisenkin hallituksen aiheuttamat säästöohjelmat. Uusia säästöjä on tulossa, mikäli valtiovarainministeriön kutistama budjettiehdotus toteutuu, sanoo rehtori Jari Niemelä. Hän lupaa silti, ettei väkeä nyt irtisanota.

”Irtisanomisia ei kyllä tule, mutta edessä ovat lisäsäästöt, jos valtiovarainministeriön budjettiesitys toteutuu”, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä, 61. Hän on luotsannut nyt vuoden päivät Suomen suurinta – ja monen mittarin mukaan myös parasta – yliopistoa.

Rehtorilta on pakko kysyä mahdollisista uusista talouden sopeuttamistoimista, sillä valtiovarainministeriö esitti maan kaikille 13 yliopistolle yhteensä vain 10 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle niiden perusrahoitukseen, joka on yhteensä liki parin miljardin euron luokkaa.

Yliopistojen talouden kannalta eletäänkin nyt hämmentävää aikaa. Hallituksessa ovat puolueet, joista useimmat lupasivat ennen vaaleja roppakaupalla kultaa ja kunniaa koulutukselle.

Hövelimpiä olivat vihreät, joille ei pitänyt riittää edes se, että Juha Sipilän (kesk) hallituksen koulutuksesta leikkaamat summat palautetaan, vaan vuotuista lisärahoitusta piti löytyä jopa yli miljardi euroa, josta yliopistoillekin liikenisi oitis liki 200 miljoonaa euroa.

Paljon siitä jälkeen eivät jääneet myöskään vasemmistoliiton ja demareiden hamuamat rahoitusharppaukset.

Yliopistoväki ymmärsi, että moisia summia tuskin saataisiin, mutta hallitusohjelman kirjaukset indeksikorotuksen palautuksesta ja 40 miljoonan euron perusrahoituksen lisäyksestä jo ensi vuonna olivat kuitenkin käänne parempaan päin.

Opetusministeriö ehti toimittaa yliopistoille kirjausta vastaavat niin sanotut budjettikehykset, joiden pohjalta ne ryhtyivät laatimaan myös omia talousarvioitaan, kunnes julki tuli valtiovarainministeriön esitys.

Siinä 40 miljoonaa olikin kutistunut neljännekseen eli 10:een, josta Helsingin yliopiston osuus olisi alkuperäisen yhdeksän miljoonan euron sijaan enää kaksi miljoonaa.

”Sitä me emme ymmärrä, sillä meille oli sanottu, että yliopistoille on tulossa neljä kertaa 40 miljoonaa eli yhteensä 160 miljoonaa. Olemme myös yrittäneet vakuuttaa poliitikot, että me oikeasti tarvitsemme ne rahat heti”, Niemelä purkaa hämmennystään.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen tulisi Niemelän mukaan lähteä ripeästi liikkeelle ja osoittaa, etteivät sen ohjelman hienot kirjaukset jää tyhjiksi sanoiksi.

Niemelä listaa hallitusohjelman yliopistoille asettamia vaateita, joita riittää: yhä enemmän mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten täydennyskoulutusta ja avoimia opintoja jo työssä oleville, hakijasuman purkua, tuhansia uusia aloituspaikkoja ja ylipäänsä koulutustason nostoa.

”Eihän se ole ilmaista, vaan jo nyt yksin avoimeen yliopistoon menee meillä vuodessa kaksi miljoonaa euroa”, Niemelä havainnollistaa.

”Suomessahan on sikäli surkea tilanne, että olemme jääneet alle OECD:n keskiarvon korkeakoulutettujen osuuksissa, eikä kansainvälisessä kilpailussa pärjää, jos ei ole osaamista. Eihän meille ole muuta kuin juuri brain power, ja jos se rapautuu, olemme kohta banaanivaltio”, Niemelä sanoo.

Niemelä perää vakaata valtion perusrahoitusta, jota eivät suurimmatkaan yliopistot pysty vuodesta toiseen heilahtelevilla sijoitustuotoilla paikkaamaan. Acatiimi-lehden mukaan viime vuosi oli yliopistoille noin 195 miljoonaa euroa alijäämäinen. Helsingin yliopistolla alijäämä vastaavalla tavalla laskettuna oli lähes 36 miljoonaa euroa.

Lukuvuoden avajaispuheessaan maanantaina Niemelä kuitenkin suitsutti, kuinka hallituksen ohjelma ”osoittaa arvostusta yliopistoja kohtaan” ja vahvistaa rahoitusta, minkä takia näkymät ovat nyt myönteisemmät kuin moneen vuoteen.

Ainakin osa henkilöstöstä kohotti tuossa kohtaa kulmakarvojaan.

”Kun neuvottelut ovat vielä kesken, en halunnut asettaa paineita suuntaan tai toiseen”, esiintymisessään yleensä varsin varovainen Niemelä perustelee.

”Mehän myös haluamme palvella yhteiskuntaa. Emme me voi sanoa, ettemme leiki hiekkalaatikolla, jos emme saa lisää leluja. Pitää vain neuvotella ja yrittää vakuuttaa päättäjille, että koulutus on investointi eikä kuluerä. Ja samaahan hekin sanovat, mutta sitten kuitenkin nipistävät rahoista”, Niemelä pohtii. Hän ei oikein usko lakkoilunkaan voimaan, kun siitä ei ole välitöntä haittaa muille kuin opiskelijoille.

Mutta onko Helsingin yliopisto ollut liiankin lepsu lobbauksessaan?

Vuonna 2016 yliopistoa koetteli suurempi menokuri kuin muita yliopistoja, kun niin sanottujen apteekkirahojen noin 30 miljoonan euron potti hävisi budjetista yhdessä yössä.

”Siitähän tuli valtava kuoppa, kun lähes 400 ihmistä – opettajia, tutkijoita ja muuta henkilökuntaa – irtisanottiin. Se oli traumaattinen kokemus, ja toivon, ettei vastaavaan enää tarvitse mennä”, Niemelä muistelee. Silloin rehtorina oli vielä Jukka Kola, joka ei saanutkaan jatkokautta, mutta valittiin sittemmin Turun yliopiston rehtoriksi.

Niemelänkään nimitys Helsingin yliopiston uudeksi rehtoriksi keväällä 2018 ei ollut läpihuutojuttu vaan pitkä, monivaiheinen ja osin salamyhkäinenkin prosessi.

Alun perin hakijoita oli 15. Heistä kärkeen eteni kolme, joista Niemelä lopulta päihitti kaksi naisprofessoria.

Niemelän ansioita olivat muistion mukaan vahva kokemus monitieteisestä yhteistyöstä niin yliopiston sisällä kuin yliopistojen kesken ja laajat yhteiskunnalliset verkot. Myös johtamiskokemusta löytyi.

Ensi töikseen Niemelä lupasi luoda luottamuksen ilmapiirin, joka oli päässyt heikentymään rankkojen irtisanomisten ja samaan aikaan toteutettujen isojen opetusuudistusten takia.

Ilmapiiri onkin Niemelän oman ja muidenkin arvioiden mukaan kohentunut, mutta tyytymättömyyttäkin vielä suuressa yhteisössä esiintyy, sillä vanhatkaan säästöohjelmat eivät vielä ole suinkaan ohi.

Vaikka hallinto on Niemelän mukaan jo ”todella tehokas”, sitäkin yritetään vielä jonkin verran virtaviivaistaa. Myös työtiloista pihistetään siirtymällä omista huoneista avokonttoreihin.

Tosin Niemelä kutsuu niitä mieluummin monitoimitiloiksi, joita voidaan hänen mielestään suunnitella myös hyvin, työntekijöiden toiveita kuunnellen.

Työntekijöiltä myös odotetaan paljon, sillä yliopiston tavoitteena on yhä päästä 50 parhaan yliopiston joukkoon tärkeimmillä ranking-listoilla.

”On se tärkeätä”, Niemelä puoltaa tavoitetta, vaikka paremmuuslistoja on myös arvosteltu.

”Kun maailmassa on noin 17 000 vakavasti otettavaa yliopistoa, ja etenkin Aasiassa panostetaan korkeakoulutukseen nyt voimakkaasti, niin Suomelle on äärimmäisen hyvä saavutus päästä jo sadan kärkijoukkoon. Kyllä se on osoitus toiminnan laadusta”, Niemelä on vakuuttunut.

Todella iloinen hän on myös Helsingin yliopiston 15. sijasta uutuuslistalla, joka mittasi onnistumista kestävässä kehityksessä, joka on kaupunkiekologian professorin lempiaiheita. Uudessa strategiassaan yliopisto tähtää kärkeen myös taistelussa globaaleja vitsauksia vastaan.

Viisi kysymystä

1 Ketä lobbasit viimeksi?

”Kyllä se oli tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk), johon yritin vaikuttaa, jotta saisimme yliopistoille hallitusohjelmassa ja opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotuksessa luvatun rahoituksen heti ensi vuonna eikä vasta 2023. Hän suhtautui hyvin myönteisesti ja oli samaa mieltä.”

2 Ketä poliitikkoa arvostat?

”Poliitikoista läheinen on ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr). Hän tekee työtä maailman parhaaksi, kuten Helsingin yli­opistokin on globaali toimija. Toivon, että koulutus olisi tärkeä osa myös hallituksen Afrikka-strategiaa.”

3 Minkä kirjan luit viimeksi?

”Kesällä luin Tommi Kinnusen Neljäntienristeyksen , joka on erinomainen kuvaus suomalaisen yhteiskunnan murroksesta sadan vuoden aikana.”

4 Mikä tekee sinut iloiseksi?

”Yhtäältä se, että yliopisto menestyy, tekee iloiseksi, ja toisaalta se, että kotioloissa menee hyvin.”

5 Mitä teet viikonloppuna?

”Puutarha pitäisi saattaa syyskuntoon. Jos sää on hyvä, teemme vaimon kanssa myös pyöräretken.”

Kuka?

Jari Niemelä


 Syntynyt Vaasassa 1957.

 Aloitti vuosi sitten viisivuotiskauden Helsingin yliopiston rehtorina.

 Toimi siihen asti Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin (Helsinki Institute of Sustainability Science Helsus) ensimmäisenä johtajana.

  Väitteli vuonna 1988 Helsingin yliopistossa aiheena Ahvenanmaan kovakuoriaiset.

 Kaupunkiekologian professori vuodesta 2000. Toimi bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2004–2017.

 Naimisissa, kaksi lasta, 16- ja 20-vuotiaat pojat.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    5. 5

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    6. 6

      Harvinainen näky: Lähes kerrostalon ulko-ovella mönkivä mäyrä tallentui videolle Herttoniemessä

    7. 7

      Kalasatamaan rakennetaan Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä

    8. 8

      Lintukannat ovat vähentyneet dramaattisesti Pohjois-Amerikassa, myös Suomessa lintujen määrä laskee

    9. 9

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    10. 10

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    6. 6

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    7. 7

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    8. 8

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    9. 9

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    10. 10

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää