Politiikka
Rinne ylisti henkilökohtaista palkkatukea Ylen Ykkösaamussa
Palkkatukijärjestelmän yksinkertaistaminen vuodenvaihteeseen mennessä voi tuoda 10 000–20 000 työllistä lisää, arvioi pääministeri Antti Rinne https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinne(sd) Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Saman arvion Rinne on esittänyt pitkään ajamansa henkilökohtaisen palkkatuen vaikutuksista myös aiemmin. Asiasta päätettäneen budjettiriihessä.
Rinteen mukaan tässä pikauudistuksessa otetaan mallia muista Pohjoismaista, ja päämääränä on helpottaa palkkatuen saantia niin työntekijän kuin työnantajankin kannalta. ”Mennään kohti Ruotsin mallia”, Rinne sanoi.
Myös hallitusohjelmaan on kirjattu, että palkkatuen käyttöä yrityksissä on määrä lisätä, ja vähentää työnantajille siitä koituvaa byrokratiaa.
Palkkatukirahoja on määrä lisätä 18 miljoonalla eurolla vuoteen 2023 mennessä.
Viime vuonna palkkatukirahaa jäi käyttämättä arviolta 150 miljoonaa euroa. Yhtenä syynä on pidetty juuri byrokratiaa.
Nytkin työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada taloudellista tukea palkkatukena 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista.
Hallituskaudenaikana on määrä toteuttaa myös laajempi ”vuosisadan palkkatuen remontti”.
Rinteen mukaan alkuun järjestelmä yksinkertaistuu ja ikään kuin automatisoituu. Kun työtön syöttää siihen henkilötunnuksen ja yrittäjä y-tunnuksen, järjestelmä kertoo, onko tukeen oikeus.
”Jo työnantajalla ei ole esimerkiksi verovelkoja, raha lähtee heti liikkeelle”, Rinne sanoi.
Pitkäaikaistyötön voisi saada suoraan verkossa päätöksen noin 700 euron palkkatuesta kuukaudessa esimerkiksi kymmeneksi kuukaudeksi, Rinne havainnollisti.
”Kaikki hyötyvät, työnantaja saa sen 700 euroa ja työtön työehtosopimuksen mukaisen palkan”, Rinne kehui pitkään ajamaansa mallia.
Rinteeltä kysyttiin myös, onko 75 prosentin työllisyystavoite nyt uhattuna, kun talousennusteet ovat laskusuunnassa.
Rinne tunnusti, että uhattuna on ainakin niin sanotun perusuran mukainen 30 000 työpaikan lisäys.
”Tehdään vastasyklistä politiikkaa”, Rinne sen sijaan uskoo yhä tavoitteeseen lisätä 60 000 työpaikkaa hallituksen omin päätöksin.
Parhaillaan työllisyystoimia miettii seitsemän kolmikantaista työllisyystyöryhmää, joiden ehdotuksia odotetaan budjettiriiheen.
Mukana ryhmissä on myös työmarkkinajärjestöjä. Työnantajien ja työntekijöiden järjestöt ovat jyrkästi erimielisiä esimerkiksi mahdollisesta ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta.
Saman arvion Rinne on esittänyt pitkään ajamansa henkilökohtaisen palkkatuen vaikutuksista myös aiemmin. Asiasta päätettäneen budjettiriihessä.
Rinteen mukaan tässä pikauudistuksessa otetaan mallia muista Pohjoismaista, ja päämääränä on helpottaa palkkatuen saantia niin työntekijän kuin työnantajankin kannalta. ”Mennään kohti Ruotsin mallia”, Rinne sanoi.
Myös hallitusohjelmaan on kirjattu, että palkkatuen käyttöä yrityksissä on määrä lisätä, ja vähentää työnantajille siitä koituvaa byrokratiaa.
Palkkatukirahoja on määrä lisätä 18 miljoonalla eurolla vuoteen 2023 mennessä.
Viime vuonna palkkatukirahaa jäi käyttämättä arviolta 150 miljoonaa euroa. Yhtenä syynä on pidetty juuri byrokratiaa.
Nytkin työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada taloudellista tukea palkkatukena 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista.
Hallituskaudenaikana on määrä toteuttaa myös laajempi ”vuosisadan palkkatuen remontti”.
Rinteen mukaan alkuun järjestelmä yksinkertaistuu ja ikään kuin automatisoituu. Kun työtön syöttää siihen henkilötunnuksen ja yrittäjä y-tunnuksen, järjestelmä kertoo, onko tukeen oikeus.
”Jo työnantajalla ei ole esimerkiksi verovelkoja, raha lähtee heti liikkeelle”, Rinne sanoi.
Pitkäaikaistyötön voisi saada suoraan verkossa päätöksen noin 700 euron palkkatuesta kuukaudessa esimerkiksi kymmeneksi kuukaudeksi, Rinne havainnollisti.
”Kaikki hyötyvät, työnantaja saa sen 700 euroa ja työtön työehtosopimuksen mukaisen palkan”, Rinne kehui pitkään ajamaansa mallia.
Rinteeltä kysyttiin myös, onko 75 prosentin työllisyystavoite nyt uhattuna, kun talousennusteet ovat laskusuunnassa.
Rinne tunnusti, että uhattuna on ainakin niin sanotun perusuran mukainen 30 000 työpaikan lisäys.
”Tehdään vastasyklistä politiikkaa”, Rinne sen sijaan uskoo yhä tavoitteeseen lisätä 60 000 työpaikkaa hallituksen omin päätöksin.
Parhaillaan työllisyystoimia miettii seitsemän kolmikantaista työllisyystyöryhmää, joiden ehdotuksia odotetaan budjettiriiheen.
Mukana ryhmissä on myös työmarkkinajärjestöjä. Työnantajien ja työntekijöiden järjestöt ovat jyrkästi erimielisiä esimerkiksi mahdollisesta ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Työelämä Seuraa
- Antti Rinne Seuraa
- Palkat Seuraa
- Talous Seuraa
- Marjukka Liiten Seuraa
Kommentit