Politiikka

Sauli Niinistö varoitti tuudittautumasta perustuslaissa taattuihin vapauksiin – eduskunta juhlii satavuotiasta hallitusmuotoa

Tilaisuudessa puhuivat Niinistön lisäksi myös puhemies Matti Vanhanen ja pääministeri Antti Rinne. Hallitusmuodon juhlinta jatkuu eri tilaisuuksin koko loppuviikon.

Presidentti Sauli Niinistö on huolissaan siitä, että ihmiset ottavat perustuslaissa määritellyt perusoikeudet nykyisin itsestäänselvyytenä ymmärtämättä niiden arvoa.

”Osa oikeuksista kuulostaa itsestäänselvyydeltä, kuten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Hallitusmuodon säätämisen aikaan juuri se toi osallisuuden tunnetta ja loi siten pohjan tasavallan kehittymiselle”, Niinistö sanoi eduskunnassa Suomen hallitusmuodon satavuotisjuhlissa.

HS näyttää tilaisuuden suorana lähetyksenä.

Eduskunnassa juhlitaan tänään satavuotiasta Suomen hallitusmuotoa eli vuonna 1919 säädettyä itsenäisen Suomen ensimmäistä perustuslakia.

Juhlatilaisuus alkoi kello 12 eduskunnan täysistuntosalissa, jossa puhuvat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) ja pääministeri Antti Rinne (sd).

Eduskunnan lehterit olivat täynnä kutsuvieraita. Myös kansanedustajia oli runsaasti paikalla kuuntelemassa. Tilaisuuden lopuksi paikallaolijat kajauttivat kolminkertaisen eläköön-huudon tasavallalle.


Niinistö luetteli myös muita perustuslaissa taattuja oikeuksia, joihin suomalaiset ovat sadan vuoden aikana tottuneet.

”Vapaus kokoontua tai uskonnon ja omantunnon vapaus tuntuvat nyt niin ikään luonnostaan selviltä asioilta. Näihin on ikään kuin tuudittauduttu.”

Niinistön mukaan tuudittautumisessa on myös vaaransa.

”Kysymys sananvapauden turvaamisesta nousee esiin niin eurooppalaisessa kuin suomalaisessa keskustelussa eri laajuudessa kuin vielä muutamia vuosia sitten, jolloin sekä tuo arvo että sen rajat olivat selkeämpiä”, Niinistö sanoi.

Pääministeri Antti Rinne nosti hänkin esiin sen, että oikeusvaltio ja hyvinvointivaltio eivät ole tulleet itsestään.

”Olemme tottuneet Suomessa länsimaiden demokratian ja oikeusvaltion perusarvoihin. Ihmisoikeuksiin, riippumattomiin tuomioistuimiin, sanan- ja lehdistönvapauteen sekä jakamattomaan ihmisarvoon. Nämä asiat eivät koskaan ole olleet itsestäänselvyyksiä, eivät vuonna 1919 eivätkä vuonna 2019.”

Rinteen mukaan näitä perusarvoja on puolustettava jokainen päivä.

”Demokratiaa ja oikeusvaltiota vastaan yritetään hyökätä. Sellaiselle toiminnalle on oltava nollatoleranssi. Toimimme tämän mukaisesti Suomessa, Euroopassa ja kansainvälisesti.”

Rinne korosti, että hyökkäykset demokratiaa ja oikeusvaltiota vastaan ovat hyökkäyksiä kansalaisia vastaan.

”Tiedämme, mitä ihmisille tapahtuisi, jos oikeusvaltioperiaatteesta luovutaan. Ei mitään hyvää.”

Presidentti Niinistön mukaan hallitusmuoto, valtiosääntö tai perustuslaki ovat juhlavia nimikkeitä ja saattavat arkikielessä kuulostaa etäisiltä.

”Arkielämäämme niillä on kuitenkin keskeinen vaikutus”, Niinistö sanoi.

Niinistö totesi perustuslakiin kirjatuista ihmisten perusoikeuksista, että niiden toteuttaminen ei kuulu pelkästään yhteiskunnalle.

”Myös kansalaisilla on velvollisuus toisiaan kohtaan, toisen yksilön perusoikeuden kunnioittamiseen. Ei jää jäljelle omaakaan oikeutta, jos ei muiden oikeutta pidetä arvossa.”

Niinistö korosti myös, että vaikka perustuslaissa taataan oikeus sosiaaliturvaan, ihmisten odotetaan toimivan myös itse.

”Luen niin, että odotusarvona on, että omaa kykyä käytetään. Kukin mittansa ja mahdollisuuksiensa mukaan.”

Niinistö arvioi perustuslain tulevan lähemmäs jokapäiväistä elämää taatessaan sivistyksellisiä, kielellisiä ja kulttuurisia arvoja.

”Kun opintie on auki ja kun erilaisuus hyväksytään, moni pysyy jo siksi mukana.”

Niinistön mukaan perustuslaki ei ole kaikkivaltias eikä pysty takaamaan kaikkien ihmisten osallisuutta. Erityisen huolissaan hän oli ulkopuolelle jäävistä syrjäytyneistä nuorista.

”Omalta kohdaltani luulisin, etten olisi tässä nyt, ellen olisi nuorena kohdannut ymmärtäviä aikuisia. Ja heitä oli monia. Otaksun, että moni teistä jakaa tämän tunteen kanssani.”

Niinistö käsitteli lyhyesti myös viime vuosina virinneitä kiistoja perustuslain tulkinnasta. Muun muassa edellisen hallituksen sosiaali- ja terveysuudistus pysähtyi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan, kun uudistusta ei saatu perustuslain mukaiseksi.

”Pohdittavaa teoreettisella tasolla kyllä tuli. Olisiko niin, että täysin identtisessä kysymyksessä perustuslakivaliokunnan vastaus muuttuisi, jos eduskunnan voimasuhteet olisivat välillä vaihtuneet? Ja jos, niin voitaisiinko se selittää niin, että vain tulkinta muuttui, mutta perustuslaki pysyi ennallaan”, Niinistö pohdiskeli.

Niinistö on itsekin toiminut perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana kansanedustajana ollessaan.

”On hyvä ymmärtää, että perustuslaki on kirjoitettu tavallaan väljin ilmaisuin, on jätetty tilaa ajan ja tulkinnan muutokselle. Mutta silti, jos jokin asia eilen oli, mutta tänään ei enää olisikaan perustuslainmukainen tai –vastainen, niin ymmälle jää.”


Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen mukaan hallitusmuodon keskeinen idea on kestänyt aikaa hyvin.

”Suurin juhlan aihe on mielestäni se, että suomalaiset ovat halunneet pitää kiinni demokratiastamme ja oikeusvaltioperiaatteista läpi koko kuohuneen 1900-luvun. Oikeusvaltio oli arvossaan jopa rintamalla. Kaiken vallankäytön on pitänyt perustua lakiin ja rikkeet on käsiteltävä itsenäisellä tuomioistuinvallalla, johon poliitikot eivät sekaannu etukäteen eivätkä jälkikäteen.”

Vanhanen suri sitä, että yksittäiset asiat ja niihin liittyvät mielikuvat hallitsevat poliittista keskustelua.

”Jos valintaperuste vaaleissa ja päätöksenteon todellisuus ajautuvat kauas toisistaan, syntyy helposti turhautumista poliittista järjestelmää kohtaan. Miten siis kyetään yhdistämään edustuksellisuuden idea ihmisten voimakkaaseen haluun vaikuttaa yksittäisiin asioihin suoraan ohi edustuksellisuuden periaatteen?”

Vanhanen varoitti myös vähättelemästä ihmisten huolia siitä, että kansainvälisille järjestöille eli esimerkiksi EU:lle siirretään Suomesta valtaa.

”Monet kansalaiset kuitenkin kokevat, että valtaa on siirretty pysyvästi ulottumattomiin ja monet pelkäävät, että käynnissä on itsestään tapahtuva omalakinen vallan siirtyminen. Tätä tuntemusta ei pidä vähätellä.”

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 1919 Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon, jonka valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim vahvisti heinäkuun 17. päivänä 1919.

Tasavalta ei ollut itsestäänselvyys, sillä Suomesta oli sisällissodan jälkeen lähellä tulla monarkia. Hallitusmuodon myötä kuningashaaveet hautautuivat.

Hallitusmuodossa luotiin ne peruspilarit, jotka ovat Suomen perustuslaissa nykyäänkin. Hallitusmuoto määrittelee valtion valtaa käyttävät instituutiot ja säätelee niiden väliset valtasuhteet. Se määrittää rajat, joiden puitteissa kaikki muut lait säädetään.


Hallitusmuodon mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Hallitusmuodossa vahvistettiin myös vallanjakoperiaate eli valtiovallan jako lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa tasavallan presidentti ja valtioneuvosto sekä tuomiovaltaa riippumaton oikeuslaitos.

Parlamentarismin periaate, jonka mukaan valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta, oli osa hallitusmuotoa.

Hallitusmuodossa annettiin perustuslain suoja kansalaisten perusoikeuksille. Näihin lukeutuivat muun muassa sananvapaus, uskonnonvapaus ja kokoontumisvapaus.

Vuoden 1919 hallitusmuoto oli voimassa vuoteen 2000 saakka, jolloin laaja perustuslakien kokonaisuudistus tuli voimaan.

Tuolloin muun muassa presidentin valtaoikeuksia kavennettiin, ja uusi perustuslaki määritti Suomen entistä vahvemmin tasavaltaiseksi parlamentaariseksi demokratiaksi.

Uudistus sai jatkoa vuoden 2012 perustuslain uudistuksessa, jossa toimivaltasuhteita selkeytettiin edelleen ja eduskunnan roolia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vahvistettiin. Tuolloin perustuslakiin lisättiin myös pykälä kansalaisaloitteesta.


Hallitusmuodon merkkivuotta juhlistetaan tällä viikolla erilaisin tapahtumin. Presidentinlinnassa, Eduskuntatalossa, Valtioneuvoston linnassa ja Säätytalossa vietetään avoimien ovien päiviä satavuotiaan hallitusmuodon kunniaksi 12.–14. syyskuuta.

Presidentinlinna on auki torstaina–lauantaina 12.–14. syyskuuta klo 10–15 ja Eduskuntatalo perjantaina 13. syyskuuta kello 14–19.

Valtioneuvoston linnaan ja Säätytaloon voi tutustua lauantaina 14. syyskuuta klo 10–15.

Lisäksi lauantaina 14. syyskuuta Helsingin Kauppatorilla tarjotaan avoimien ovien päivän torikahvit klo 10–15. Tuolloin torilla on musiikkiesityksiä sekä lyhyitä puheenvuoroja satavuotiaasta hallitusmuodosta.

Avointen ovien lisäksi hallitusmuodon juhlinnan ohjelmassa on muun muassa perustuslakipäivä koululaisille Säätytalossa perjantaina 13. syyskuuta.

Säätytaloon saapuu eri puolilta Suomea noin 250 yhdeksäsluokkalaista, jotka kuulevat miniluentoja perusoikeuksista, perustuslaista ja hallitusmuodon historiasta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    2. 2

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Lintukannat ovat vähentyneet dramaattisesti Pohjois-Amerikassa, myös Suomessa lintujen määrä laskee

    5. 5

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    6. 6

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    7. 7

      Harvinainen näky: Lähes kerrostalon ulko-ovella mönkivä mäyrä tallentui videolle Herttoniemessä

    8. 8

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    9. 9

      Kalasatamaan rakennetaan Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä

    10. 10

      Ferrarille kaksoisvoitto turva-autojen taajaan keskeyttämässä kisassa, Bottas ajoi viidenneksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    6. 6

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    7. 7

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    8. 8

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    9. 9

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    10. 10

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää