Politiikka

Kansainvälinen koulutusvertailu: Suomessa opiskelijat joutuvat kilpailemaan kovimmin paikasta korkeakouluun

Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD julkisti vuotuisen koulutusvertailunsa, joka keskittyy nyt korkeakoulutukseen: Suomella riittää yhä kirittävää korkeakoulutettujen osuudessa nuorista ikäluokista.

Suomi erottuu uusimmassa kansainvälisessä koulutusvertailussa varsin ankarana korkeakouluopiskelijoiden karsijana, sillä vain alle kolmannes hakijoista saa opiskelupaikan.

Yhtä kovaa kilpailu korkeakoulupaikoista on vain Ruotsissa, kun taas esimerkiksi Ranskassa sisään otetaan lähes 90 prosenttia hakijoista.

Norjassa hyväksyttyjen osuus on 45 prosenttia, Tanskassa yli puolet ja Virossa liki 70 prosenttia.

Hyväksymisprosentit käyvät ilmi taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n tiistaina julkistamasta koulutusvertailusta.

Noin 500-sivuinen laaja tietopaketti Education at a Glance 2019 keskittyy tänä vuonna korkeakoulutukseen. Silti myös alemmat kouluasteet varhaiskasvatuksesta alkaen ovat nytkin mukana vertailussa.

Korkeakoulutuksen tarkastelussa ovat opiskelijoiden sisäänoton lisäksi myös korkeakoulutettujen määrä, valmistuneiden työllistyminen ja ansiotaso sekä korkeakoulutettujen tausta ja sen vaikutus tutkinnon suorittamiseen.

Vaikka vertailussa on mukana OECD:n 36 jäsenmaan lisäksi myös joukko niin sanottuja kumppanuusmaita, ei tietoja korkeakouluihin pääsyn helppoudesta tai vaikeudesta ole saatu kuin osasta maita.

Noin puolessa vertailumaista haku tapahtuu suoraan korkeakouluihin, toisessa puolessa maita on käytössä keskitetty haku joko ainoana väylänä tai suorahaun rinnalla.

Jopa enemmistössä niistä maista, joista tietoa on saatavilla, kaikki halukkaat ja hakukelpoiset pääsevät korkeakoulutukseen – ainakin periaatteessa.

Avoin pääsy ei välttämättä koske kaikkia korkeakouluja, mutta ainakin osassa niissä tai koulutusaloja opiskelijat otetaan sisään ilman erillistä karsintaa.

Opetusneuvos Jukka Haapamäki opetusministeriöstä korostaa, että eri maiden valintajärjestelmät poikkeavat toisistaan niin paljon, että vertailu on hyvin hankalaa.

”Ranska on varmaan hyvä esimerkki maasta jossa lähes kaikki kelpoiset pääsevät sisään, mutta tiettyihin korkeakouluihin on erilliset kokeet. Niitä ovat esimerkiksi grandes écoles -yliopistot, joihin on tiukka karsinta”, Haapamäki sanoo.

Helsingin tiedotustilaisuudessa raportin tuloksia esitellyt OECD:n analyytikko, ranskalainen Corinne Heckmann huomautti, ettei Ranskassakaan olla tyytyväisiä nykyiseen valintaan, sillä jopa 90 prosenttia korkeakouluopinnot aloittaneista keskeyttää ne.

”Avoimen pääsyn” maiksi vertailussa ilmoittautuvat myös esimerkiksi Saksa, Tanska ja Sveitsi, mutta tarkemmassa tarkastelussa karsintaa niissäkin tehdään.

”Monissa järjestelmissä korkeakouluun johtava polku eriytyy jo ennen toista astetta. Saksa on siitä hyvä esimerkki”, Haapamäki huomauttaa.

Alle puolet maista on Suomen tavoin valikoivia, eli aloituspaikkoja on kaikilla aloilla ja kaikissa korkeakouluissa rajallinen määrä, ja vain osa hakijoista pääsee sisään.

Hakijoiden valinta perustuu yleensä joko toisen asteen eli suomalaista lukiota tai ammattikoulua vastaavan oppilaitoksen loppukokeeseen tai korkeakoulujen pääsykokeisiin.

Valinnoissa hyödynnetään usein myös muita kriteerejä, kuten päättötodistuksen keskiarvoa, hakijan haastattelua tai työkokemusta.

Valikointi on yhteydessä korkeakoulutuksen ohjaukseen ja rahoitukseen. Sekin vaikuttaa, miten aloituspaikkojen määrään heijastuu työelämän tarvitsema korkeakoulutettujen määrä.

Osassa niitä maita, joissa kaikki tai lähes kaikki hakijat otetaan heti sisään, karsinta tehdään myöhemmin. Esimerkiksi välikokeissa reputtavat tai opinnoissaan liian hitaasti etenevät voivat joutua keskeyttämään koulutuksen.

Tiukka kilpa aloituspaikoista näkyy myös opiskelijoiden iässä sekä opintojen alussa että valmistumisen aikoihin.

Useimmissa maissa, joista tietoa on saatavilla, yli 40 prosenttia uusista alemman korkeakoulututkinnon opiskelijoista tulee suoraan toiselta asteelta eli he ovat melko nuoria. Virossa osuus on jopa 70 prosenttia.

Suomessa vain hieman alle viidennes uusista korkeakouluopiskelijoista on samana vuonna lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita. Myös Ruotsissakin vastaava osuus on suurempi, noin 30 prosenttia.

Hakijasuma korkeakoulujen ovilla onkin Suomen erityisongelma, josta on pyritty pääsemään irti jo pitkään esimerkiksi niin sanottujen ensikertalaisten omilla kiintiöillä, mikä ei vielä ole tuottanut juuri tuloksia.

Ensikertalaisilla tarkoitetaan niitä, joilla ei ole vielä suomalaista korkeakoulututkintoa tai opiskelupaikkaa koulutuksessa, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.

Suomessa korkeakoulutus aloitetaankin OECD-keskiarvoa myöhemmin, ja korkeakoulutuksen myös aloittaa hieman OECD-keskiarvoa pienempi osa nuorisoikäluokista.

Näiden tekijöiden takia korkeakoulutettujen osuus on Suomessa OECD-keskiarvoa pienempi.

Suomessa on asetettu kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä puolet 25–34-vuotiaiden ikäluokasta olisi suorittanut korkeakoulututkinnon.

Tuoreimman kansainvälisen vertailun mukaan tuo osuus on vasta 41 prosenttia, ja se on noussut vain vähän eli muutaman prosenttiyksikön viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Samalla ajanjaksolla OECD-keskiarvo on noussut liki kymmenkunta prosenttiyksikköä eli 35 prosentista 44 prosenttiin.

Suomi jää siis alle OECD-keskiarvon. Pohjoismaisista verrokeista Ruotsissa korkeakoulutettujen osuus oli viime vuonna 48 ja Tanskassa 45 prosenttia.

Tosin vertailua vääristää se, että useimmissa maissa korkea-asteeseen luetaan myös niin sanotut lyhyttutkinnot, jotka saattavat kestää vain kaksikin vuotta. Niiden voi sanoa vastaavan Suomen vanhaa opistoastetta, jota ei enää ole olemassakaan.

Mikäli vertailussa olisivat mukana vain Suomen tavoin ”oikeat” eli alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, Suomi sijoittuisikin ihan kärkisijoille.

”Suomen kanssa vertailukelpoiset ja 50 prosentin tavoitteen ylittävät järjestelmät ovat vain Liettuassa ja Sveitsissä”, huomautti raporttia tiedotustilaisuudessa kommentoinut professori Jussi Kivistö Tampereen yliopistosta. Kivistön mukaan tutkintojen sijaan tulisikin kiinnittää huomiota jatkuvaan opiskeluun ja tutkintojen täydentämiseen.

Keskimääräinen korkeakouluopintojen aloitusikä on Suomessa 24 vuotta, kun OECD:n keskiarvo on 22 vuotta.

Myös muissa Pohjoismaissa opinnot aloitetaan myöhään. Ruotsissa ja Tanskassa keskimääräinen aloitusikä on myös 24 vuotta, Norjassa 23 vuotta.

Nuorisoikäluokasta korkeakoulutuksen aloittaa Suomessa nuorisoikäluokista 59 prosenttia, kun OECD-maissa osuus on 65 prosenttia ja Ruotsissakin 63 prosenttia.

Hyvä uutinen Suomen kannalta on se, että tutkinnot saadaan suoritettua verrattain säällisesti eli maiden keskiarvoa nopeammin.

Vertailukelpoisuuden takia niin sanottu läpäisyluku on laskettu alemman korkeakoulututkinnon perusteella, vaikka Suomessa yhä tavoitellaan yleisimmin ylempää tutkintoa, kun monessa muutta ”normitutkinnoksi” riittää alempi.

Alemman tutkinnon eli kandidaatin tai ammattikorkeakoulun perustutkinnon Suomessa suoritti tavoiteajassa 43 prosenttia opiskelijoista, kun OECD:n keskiarvo oli 39 prosenttia.

Kun armonaikaan laskettiin kolme vuotta lisää, Suomessa osuus oli jo 73 ja kaikissa maissa keskimäärin 67 prosenttia.

Poimintoja

Naisten ja miesten ero tutkinnon läpäisyssä Suomessa suurin


 Vuonna 2017 OECD-maissa keskimäärin 44 prosenttia naisopiskelijoista ja 33 prosenttia miesopiskelijoista oli valmistunut tutkinnon tavoiteajassa.

 Suomessa ero miesten ja naisten välillä oli vertailun suurin: 55 prosenttia naisista ja 28 prosenttia miehistä valmistui tavoiteajassa.

 Kansainvälisten opiskelijoiden osuus on Suomessa kahdeksan prosenttia eli hieman yli OECD-keskiarvon, joka on kuusi prosenttia. Naapurimaista kansainvälisten opiskelijoiden osuus on Suomea suurempi Tanskassa, 11 prosenttia. Luvut ovat vuodelta 2017.

 Suomessa vuonna 2017 valmistuneista korkea-asteen opiskelijoista 22 prosentilla on ollut ulkomaanjakso osana opintojaan, kun OECD:n keskiarvo on 12 prosenttia.

 Suomessa työllisyysaste toisen asteen koulutuksen suorittaneilla nuorilla aikuisilla on alle OECD-keskiarvon, mutta saman ikäluokan korkeakoulutetuilla se on yli OECD-keskiarvon.

 Vuonna 2017 tohtoreita oli Suomessa 25-64-vuotiaista 1,2 prosenttia, eli hieman yli OECD-keskiarvon (1,1 prosenttia). Sveitsissä tohtorikoulutuksen suorittaneita on 3,2 prosenttia. Tohtori työllistyvät verrattuna maistereihin Suomessa paremmin kuin OECD-maissa keskimäärin.

 Koulutusmenot olivat vuonna 2016 Suomessa hieman OECD:n keskiarvoa korkeammat, kun ne suhteutetaan kansantuotteeseen. Osuus oli Suomessa 5,5,kun keskiarvo oli 5,0 prosenttia.

 Korkeakoulumenoissa bkt-osuus oli Suomessa 1,7 ja OECD-maissa 1,5 prosenttia. Yksityinen rahoitus on monissa maissa tuntuvasti yleisempää kuin Suomessa, jossa ei ole esimerkiksi lukukausimaksuja suomalaisille tai EU-maista tulleille.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    5. 5

      Lintukannat ovat vähentyneet dramaattisesti Pohjois-Amerikassa, myös Suomessa lintujen määrä laskee

    6. 6

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    7. 7

      Harvinainen näky: Lähes kerrostalon ulko-ovella mönkivä mäyrä tallentui videolle Herttoniemessä

    8. 8

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    9. 9

      Kalasatamaan rakennetaan Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä

    10. 10

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    6. 6

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    7. 7

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    8. 8

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    9. 9

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    10. 10

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää