Politiikka

Kansainvälinen koulutusvertailu: Suomessa opiskelijat joutuvat kilpailemaan kovimmin paikasta korkeakouluun

Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD julkisti vuotuisen koulutusvertailunsa, joka keskittyy nyt korkeakoulutukseen: Suomella riittää yhä kirittävää korkeakoulutettujen osuudessa nuorista ikäluokista.

Suomi erottuu uusimmassa kansainvälisessä koulutusvertailussa varsin ankarana korkeakouluopiskelijoiden karsijana, sillä vain alle kolmannes hakijoista saa opiskelupaikan.

Yhtä kovaa kilpailu korkeakoulupaikoista on vain Ruotsissa, kun taas esimerkiksi Ranskassa sisään otetaan lähes 90 prosenttia hakijoista.

Norjassa hyväksyttyjen osuus on 45 prosenttia, Tanskassa yli puolet ja Virossa liki 70 prosenttia.

Hyväksymisprosentit käyvät ilmi taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n tiistaina julkistamasta koulutusvertailusta.

Noin 500-sivuinen laaja tietopaketti Education at a Glance 2019 keskittyy tänä vuonna korkeakoulutukseen. Silti myös alemmat kouluasteet varhaiskasvatuksesta alkaen ovat nytkin mukana vertailussa.

Korkeakoulutuksen tarkastelussa ovat opiskelijoiden sisäänoton lisäksi myös korkeakoulutettujen määrä, valmistuneiden työllistyminen ja ansiotaso sekä korkeakoulutettujen tausta ja sen vaikutus tutkinnon suorittamiseen.

Vaikka vertailussa on mukana OECD:n 36 jäsenmaan lisäksi myös joukko niin sanottuja kumppanuusmaita, ei tietoja korkeakouluihin pääsyn helppoudesta tai vaikeudesta ole saatu kuin osasta maita.

Noin puolessa vertailumaista haku tapahtuu suoraan korkeakouluihin, toisessa puolessa maita on käytössä keskitetty haku joko ainoana väylänä tai suorahaun rinnalla.

Jopa enemmistössä niistä maista, joista tietoa on saatavilla, kaikki halukkaat ja hakukelpoiset pääsevät korkeakoulutukseen – ainakin periaatteessa.

Avoin pääsy ei välttämättä koske kaikkia korkeakouluja, mutta ainakin osassa niissä tai koulutusaloja opiskelijat otetaan sisään ilman erillistä karsintaa.

Opetusneuvos Jukka Haapamäki opetusministeriöstä korostaa, että eri maiden valintajärjestelmät poikkeavat toisistaan niin paljon, että vertailu on hyvin hankalaa.

”Ranska on varmaan hyvä esimerkki maasta jossa lähes kaikki kelpoiset pääsevät sisään, mutta tiettyihin korkeakouluihin on erilliset kokeet. Niitä ovat esimerkiksi grandes écoles -yliopistot, joihin on tiukka karsinta”, Haapamäki sanoo.

Helsingin tiedotustilaisuudessa raportin tuloksia esitellyt OECD:n analyytikko, ranskalainen Corinne Heckmann huomautti, ettei Ranskassakaan olla tyytyväisiä nykyiseen valintaan, sillä jopa 90 prosenttia korkeakouluopinnot aloittaneista keskeyttää ne.

”Avoimen pääsyn” maiksi vertailussa ilmoittautuvat myös esimerkiksi Saksa, Tanska ja Sveitsi, mutta tarkemmassa tarkastelussa karsintaa niissäkin tehdään.

”Monissa järjestelmissä korkeakouluun johtava polku eriytyy jo ennen toista astetta. Saksa on siitä hyvä esimerkki”, Haapamäki huomauttaa.

Alle puolet maista on Suomen tavoin valikoivia, eli aloituspaikkoja on kaikilla aloilla ja kaikissa korkeakouluissa rajallinen määrä, ja vain osa hakijoista pääsee sisään.

Hakijoiden valinta perustuu yleensä joko toisen asteen eli suomalaista lukiota tai ammattikoulua vastaavan oppilaitoksen loppukokeeseen tai korkeakoulujen pääsykokeisiin.

Valinnoissa hyödynnetään usein myös muita kriteerejä, kuten päättötodistuksen keskiarvoa, hakijan haastattelua tai työkokemusta.

Valikointi on yhteydessä korkeakoulutuksen ohjaukseen ja rahoitukseen. Sekin vaikuttaa, miten aloituspaikkojen määrään heijastuu työelämän tarvitsema korkeakoulutettujen määrä.

Osassa niitä maita, joissa kaikki tai lähes kaikki hakijat otetaan heti sisään, karsinta tehdään myöhemmin. Esimerkiksi välikokeissa reputtavat tai opinnoissaan liian hitaasti etenevät voivat joutua keskeyttämään koulutuksen.

Tiukka kilpa aloituspaikoista näkyy myös opiskelijoiden iässä sekä opintojen alussa että valmistumisen aikoihin.

Useimmissa maissa, joista tietoa on saatavilla, yli 40 prosenttia uusista alemman korkeakoulututkinnon opiskelijoista tulee suoraan toiselta asteelta eli he ovat melko nuoria. Virossa osuus on jopa 70 prosenttia.

Suomessa vain hieman alle viidennes uusista korkeakouluopiskelijoista on samana vuonna lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita. Myös Ruotsissakin vastaava osuus on suurempi, noin 30 prosenttia.

Hakijasuma korkeakoulujen ovilla onkin Suomen erityisongelma, josta on pyritty pääsemään irti jo pitkään esimerkiksi niin sanottujen ensikertalaisten omilla kiintiöillä, mikä ei vielä ole tuottanut juuri tuloksia.

Ensikertalaisilla tarkoitetaan niitä, joilla ei ole vielä suomalaista korkeakoulututkintoa tai opiskelupaikkaa koulutuksessa, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.

Suomessa korkeakoulutus aloitetaankin OECD-keskiarvoa myöhemmin, ja korkeakoulutuksen myös aloittaa hieman OECD-keskiarvoa pienempi osa nuorisoikäluokista.

Näiden tekijöiden takia korkeakoulutettujen osuus on Suomessa OECD-keskiarvoa pienempi.

Suomessa on asetettu kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä puolet 25–34-vuotiaiden ikäluokasta olisi suorittanut korkeakoulututkinnon.

Tuoreimman kansainvälisen vertailun mukaan tuo osuus on vasta 41 prosenttia, ja se on noussut vain vähän eli muutaman prosenttiyksikön viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Samalla ajanjaksolla OECD-keskiarvo on noussut liki kymmenkunta prosenttiyksikköä eli 35 prosentista 44 prosenttiin.

Suomi jää siis alle OECD-keskiarvon. Pohjoismaisista verrokeista Ruotsissa korkeakoulutettujen osuus oli viime vuonna 48 ja Tanskassa 45 prosenttia.

Tosin vertailua vääristää se, että useimmissa maissa korkea-asteeseen luetaan myös niin sanotut lyhyttutkinnot, jotka saattavat kestää vain kaksikin vuotta. Niiden voi sanoa vastaavan Suomen vanhaa opistoastetta, jota ei enää ole olemassakaan.

Mikäli vertailussa olisivat mukana vain Suomen tavoin ”oikeat” eli alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, Suomi sijoittuisikin ihan kärkisijoille.

”Suomen kanssa vertailukelpoiset ja 50 prosentin tavoitteen ylittävät järjestelmät ovat vain Liettuassa ja Sveitsissä”, huomautti raporttia tiedotustilaisuudessa kommentoinut professori Jussi Kivistö Tampereen yliopistosta. Kivistön mukaan tutkintojen sijaan tulisikin kiinnittää huomiota jatkuvaan opiskeluun ja tutkintojen täydentämiseen.

Keskimääräinen korkeakouluopintojen aloitusikä on Suomessa 24 vuotta, kun OECD:n keskiarvo on 22 vuotta.

Myös muissa Pohjoismaissa opinnot aloitetaan myöhään. Ruotsissa ja Tanskassa keskimääräinen aloitusikä on myös 24 vuotta, Norjassa 23 vuotta.

Nuorisoikäluokasta korkeakoulutuksen aloittaa Suomessa nuorisoikäluokista 59 prosenttia, kun OECD-maissa osuus on 65 prosenttia ja Ruotsissakin 63 prosenttia.

Hyvä uutinen Suomen kannalta on se, että tutkinnot saadaan suoritettua verrattain säällisesti eli maiden keskiarvoa nopeammin.

Vertailukelpoisuuden takia niin sanottu läpäisyluku on laskettu alemman korkeakoulututkinnon perusteella, vaikka Suomessa yhä tavoitellaan yleisimmin ylempää tutkintoa, kun monessa muutta ”normitutkinnoksi” riittää alempi.

Alemman tutkinnon eli kandidaatin tai ammattikorkeakoulun perustutkinnon Suomessa suoritti tavoiteajassa 43 prosenttia opiskelijoista, kun OECD:n keskiarvo oli 39 prosenttia.

Kun armonaikaan laskettiin kolme vuotta lisää, Suomessa osuus oli jo 73 ja kaikissa maissa keskimäärin 67 prosenttia.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Poimintoja

Naisten ja miesten ero tutkinnon läpäisyssä Suomessa suurin


 Vuonna 2017 OECD-maissa keskimäärin 44 prosenttia naisopiskelijoista ja 33 prosenttia miesopiskelijoista oli valmistunut tutkinnon tavoiteajassa.

 Suomessa ero miesten ja naisten välillä oli vertailun suurin: 55 prosenttia naisista ja 28 prosenttia miehistä valmistui tavoiteajassa.

 Kansainvälisten opiskelijoiden osuus on Suomessa kahdeksan prosenttia eli hieman yli OECD-keskiarvon, joka on kuusi prosenttia. Naapurimaista kansainvälisten opiskelijoiden osuus on Suomea suurempi Tanskassa, 11 prosenttia. Luvut ovat vuodelta 2017.

 Suomessa vuonna 2017 valmistuneista korkea-asteen opiskelijoista 22 prosentilla on ollut ulkomaanjakso osana opintojaan, kun OECD:n keskiarvo on 12 prosenttia.

 Suomessa työllisyysaste toisen asteen koulutuksen suorittaneilla nuorilla aikuisilla on alle OECD-keskiarvon, mutta saman ikäluokan korkeakoulutetuilla se on yli OECD-keskiarvon.

 Vuonna 2017 tohtoreita oli Suomessa 25-64-vuotiaista 1,2 prosenttia, eli hieman yli OECD-keskiarvon (1,1 prosenttia). Sveitsissä tohtorikoulutuksen suorittaneita on 3,2 prosenttia. Tohtori työllistyvät verrattuna maistereihin Suomessa paremmin kuin OECD-maissa keskimäärin.

 Koulutusmenot olivat vuonna 2016 Suomessa hieman OECD:n keskiarvoa korkeammat, kun ne suhteutetaan kansantuotteeseen. Osuus oli Suomessa 5,5,kun keskiarvo oli 5,0 prosenttia.

 Korkeakoulumenoissa bkt-osuus oli Suomessa 1,7 ja OECD-maissa 1,5 prosenttia. Yksityinen rahoitus on monissa maissa tuntuvasti yleisempää kuin Suomessa, jossa ei ole esimerkiksi lukukausimaksuja suomalaisille tai EU-maista tulleille.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Petra Wilkman löysi Sipoon metsästä herkkusuiden himoitseman 3,5-kiloisen sienen: ”Olin jo melkein autolla, mutta sitten käännyin takaisin”

    2. 2

      Kommentti: Jos tänään ei tapahdu brexit-ihmettä, Boris Johnson ajetaan tilanteeseen, jonka sijasta hän ”makaisi ennemmin kuolleena katu­ojassa”

    3. 3

      Myynnissä oleva satavuotias kivilinna näyttää petollisen halvalta: Kunnon remonttiin voi upota satakertainen summa

    4. 4

      Alkoiko Iphonesi akku tyhjentyä pikavauhtia, kun päivitit puhelimen käyttöjärjestelmän? Tästä on kyse

    5. 5

      Andy McCoy ja Michael Monroe ovat vielä viisikymppisinäkin viihdyttävämpiä kuin yksikään rocktulokas Suomessa

    6. 6

      CNN: Yhdysvaltalaiset sotilaat ja puolustus­viranomaiset kokevat pettäneensä kurdit – ”Häpeän maatani”

    7. 7

      Pasilan Triplaan aukeaa torstaina 250 liikettä: Mukana uusia vaateketjuja, surffauskeskus ja luomuruokatori

    8. 8

      Kun laki kielsi tyttöjen sukuelinten silpomisen, kenialaiset alkoivat silpoa yhä nuorempia: ”Normaali osa naisen elämää”, sanoo ylpeä ympärileikkaaja

      Tilaajille
    9. 9

      #Metoo alkoi kaksi vuotta sitten – nyt miehet kertovat, miten heidän elämänsä muuttui parempaan

    10. 10

      Matkailijoilta tiukka vaatimus pohjoisen hiihtokeskuksille: Jätteet täytyy voida kierrättää lomallakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    2. 2

      Moni haksahtaa lisäravinteisiin, vaikka hyödyt ovat usein olemattomia – Nämä harvat lisäravinteet ovat oikeasti hyödyksi

    3. 3

      Vantaan perussuomalaisten erottama Tanja Vahvelainen harkitsee oikeustoimia

    4. 4

      Trump pyysi Erdoğania lopettamaan hyökkäyksen Syyriaan ja kertoi asettavansa Turkille pakotteita

    5. 5

      Rakennusyhtiön mukaan Pasilasta tulee Triplan avulla Helsingin uusi sydän – Asiantuntijat kertovat, miksi niin ei käy

    6. 6

      Helsingin yliopiston ravintolat lopettavat naudanlihan tarjoilun

    7. 7

      Erja ja Timo Noroviita haluaisivat adoptoida Zirak Bayatin, 33, sillä miestä uhkaa käännytys Irakiin – adoptiolaki on iän suhteen selvä, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    8. 8

      Ihminen koskettelee kasvojaan parin minuutin välein, mutta valehtelija tekee sen eri tavalla kuin muut

      Tilaajille
    9. 9

      Ilkeä puhetapa on luikerrellut parisuhteisiin, sanoo parisuhdekouluttaja: ”Harmaannuttaa paljon pariskunnan välejä ja ilmapiiriä”

      Tilaajille
    10. 10

      Kun laki kielsi tyttöjen sukuelinten silpomisen, kenialaiset alkoivat silpoa yhä nuorempia: ”Normaali osa naisen elämää”, sanoo ylpeä ympärileikkaaja

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    5. 5

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    6. 6

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    7. 7

      Nämä 9 videopätkää osoittavat, miten takavuosien suomalainen tv muuttui tunkkaiseksi ja vanhentuneeksi – menisikö mikään näistä enää läpi? Kerro mielipiteesi

    8. 8

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    9. 9

      Miksi ennakkosuosikkina pidettyä Greta Thunbergia ei valittu Nobelin saajaksi? HS käy läpi neljä mahdollista syytä

    10. 10

      Sofia maksoi yli 450 euroa palvelusta, jota ei edes käyttänyt – Uusi ilmiö osoittaa, että rahaa on vaikea hahmottaa, kun sitä ei näe

      Tilaajille
    11. Näytä lisää