Politiikka

Millä työllisyys saadaan nousuun? Poliitikot pähkäilevät keinoja, mutta kansalla on selkeä suosikki

Veronkevennyksiä kannatetaan, jos ne osuvat omalle kohdalle. Kovat patistelukeinot eivät saa kansalaisilta kannatusta.

75 prosentin työllisyysaste ja vähintään 60 000 työpaikkaa. Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitusohjelman rahoitus nojaa suuressa määrin siihen, että yhä useampi 15–64-vuotias suomalainen käy töissä vuoteen 2023 mennessä. Siitä, miten tavoite saavutetaan, väännetään budjettiriihessä ensi viikolla.

Asiasta keskustelevat myös talousvaikuttajat ja -päättäjät HS:n ja Aalto EE:n järjestämällä Taloudenpuolustuskursilla tänään torstaina.

Jos asiasta kysyy kansalaisilta, yksi työllistämiskeino nousee ylitse muiden: työn verotuksen keventäminen pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta. Sen listasi parhaiden keinojen joukkoon 68 prosenttia aikuisväestöstä, ilmenee HS:n Kantar TNS:llä teettämästä gallupista.

Kyselyyn vastanneita pyydettiin valitsemaan enintään kolme parhaana pitämäänsä keinoa seitsemän eri vaihtoehdon joukosta. Tarjotut vaihtoehdot ovat olleet julkisuudessa aiemmin esillä, ja niiden tarkoituksena on patistaa sekä työntekijöitä ottamaan töitä vastaan että työnantajia tarjoamaan niitä.

Veronkevennysten jälkeen suosituin keino oli palkkatuen lisääminen pitkäaikaistyöttömän työllistäjälle. Sitä kannatti 56 prosenttia vastaajista. Kolmannelle sijalle nousi työehtojen paikallisen sopimisen lisääminen, jonka valitsi 32 prosenttia vastaajista.

Veronkevennysten asemaa listaykkösenä ei horjuta voimakkaasti ammattiasema, koulutus tai tulotaso eikä liioin puoluetausta. Ainoastaan vasemmistoliiton kannattajien, korkeasti koulutettujen ja työttömien keskuudessa palkkatuen lisääminen päihitti suosiossa veronkevennykset.



Kun vastauksia tarkastellaan puoluekannan mukaan, veronkevennysten suosio oli suurinta pääministeripuolue Sdp:n tukijoiden keskuudessa. Kokoomuksen kannattajat suhtautuivat veronkevennyksiin työllistämiskeinona kaikkein nihkeimmin.

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professorin Markus Jäntin mukaan verotuksen keventäminen on ollut yleinen suuntaus Suomessa aina vuoden 1995 eduskuntavaaleista lähtien. Hän toteaa, ettei taloustiede kuitenkaan anna yksiselitteistä vastausta veronalennusten työllistävästä vaikutuksesta.

”Esimer­kiksi verotus nostaa työttömyyttä, mutta verotuksen progressio laskee sitä”, Jäntti sanoo.

Veronkevennysten työllistävä vaikutus perustuu ajatukseen siitä, että palkansaajan lisäeurot ohjautuisivat kulutukseen ja lisäisivät kokonaiskysyntää.

Jotta keino todella tepsisi, palkansaaja ei saisi laittaa lisäeuroja sukanvarteen, eivätkä rahat saisi liiaksi valua ulkomaille. Palkansaajan pitäisi käyttää rahat kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin, ei kiinalaiseen verkkokauppaan tai amerikkalaisiin suoratoistopalveluihin.

Veronkevennykset eivät Jäntin mukaan ole siten järin tehokas tai mielekäs keino työllisyysasteen nostamiseen.

”On tärkeää, että valitut keinot koetaan hyviksi. Tämän tekee kuitenkin monimutkaiseksi se, että veronkevennyksiä täytyy tasapainottaa säästötoimenpiteillä. Niillä on omat työllisyysvaikutuksensa, ja myös oma potentiaalinen hyväksyttävyytensä”, professori sanoo.

”Otetaan äärimmäinen esimerkki, jossa hyvinvointivaltio purettaisiin, ja jäljelle jäisi vain matala, viimesijaisen toimeentulon tuki. Olen itsekin sitä mieltä, että työllisyysaste olisi silloin Suomessa korkeampi.”

Jäntti huomauttaa, että työllisyysaste ei ole tavoite sinänsä. Sen rinnalla on huomioitava muitakin tavoitteita.

Työllisyysastetta on pyritty nostamaan, jotta nykyisenkaltaiset hyvinvointivaltiorakenteet voidaan rahoittaa, kun eläkkeelle siirtyminen supistaa työllisten määrää ja samalla lisää julkisen sektorin menoja. Työ- ja elinkeinoministeriö on laskenut, että jos työllisyysaste pysyttelisi nykyisellään 72,4 prosentissa, vuonna 2023 työssä kävisi 17 000 ihmistä nykyistä vähemmän.

”Jos tulonsiirtoja leikataan, perutaan samalla syyt sille, miksi työllisyysastetta alun perin haluttiin nostaa”, Jäntti sanoo.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan työhön kohdistuvien veronkevennysten tenho ei perustu yksin kulutuskysynnän lisäämiseen. Ne kannustavat ottamaan työtä vastaan, hän katsoo.

”Silloin jäisi enemmän käteen palkasta, ja palkasta tulisi houkuttelevampaa suhteessa sosiaaliturvaan.”

Kun työnteolla ansaitsee aiempaa enemmän ja myös enemmän kuin pelkkien tulonsiirtojen varassa, työmarkkinoille on enemmän tunkua. Kangasharjun mukaan pienituloisille kohdistettujen veronkevennysten ongelmana on, että kannustimet ottaa paremmin palkattua työtä vastaan vähenevät.

Kangasharjun mukaan työllisyysasteen nostamisessa on olemassa karkeasti ottaen kaksi koulukuntaa.

Jotkut ajattelevat työttömyyden tai työvoiman ulkopuolelle jättäytymisen johtuvan siitä, etteivät työnantajat halua palkata työntekijöitä. Silloin painottuvat toimenpiteet, jotka lisäävät työvoiman kysyntää.

Toinen koulukunta painottaa työvoiman tarjonnan lisäämistä.

Voidaan sanoa, että sen mielestä työttömyys juontuu poliittisista toimista: tulonsiirtojen vuoksi on edullisempaa lorvia kotona kuin mennä töihin. Silloin on lisättävä työvoiman tarjontaa patistelemalla työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia sorvin ääreen. Tähän monetaristiseksi luonnehtimaansa koulukuntaan Kangasharju sanoo kuuluvansa myös itse.

”Kyllä tässä koulukuntaeroja on. Mutta kun katsomme isoa kuvaa ikääntyvästä väestöstä, tarjonta on meillä se ongelma. Ihmiset pitäisi saada tarjoamaan työpanostaan”, Kangasharju katsoo.

Työ- ja elinkeinoministeriössä keskeisimmäksi pulmaksi on nimetty niin sanottu kohtaanto-ongelma eli puutteet työvoiman osaamisessa sekä työpaikkojen ja työntekijöiden sijainti maantieteellisesti eri puolilla maata.

Kangasharjun mukaan myös nämä ovat kannustinongelmia: Ihmisillä ei ole riittäviä kannustimia opiskella tai muuttaa työn perässä muualle.

Yksi iso ongelma työllisyyden kohentamiskeinoja mietittäessä on, ettei ole kunnollista tilannekuvaa siitä, millaisia työvoiman ulkopuolella olevat työikäiset ovat.

”Missä he ovat, mitä he tekevät ja mikä on heidän työkykynsä?” Kangasharju kuvaa.

Professori Jäntti peräsi jo viime hallituskaudella tutkijoista koostuvaa ryhmää, joka saisi vapaat kädet etsiä keinoja työllistämiseksi. Sen tarve ei hänen mukaansa ole kadonnut. Ryhmän päätehtäväksi hän asettaisi tarkan ja laajan tilannekuvan laatimisen. Sellaisen pohjalta voisi hahmottaa keinoja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

”Esimerkiksi Tanska on kahdesti asettanut tällaisen asiantuntijatyöryhmän. Se on keino, jota Suomessa ei ole vielä kokeiltu.”

HS-gallupissa kansalaisilta kysyttiin myös näkemystä kilpailukykysopimuksen (kiky) työajan pidennyksiin, josta väännetään myös vastikään alkaneissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Sopimuksessa vuosittaista työaikaa nostettiin 24 tunnilla ilman, että palkka nousi. Keskimääräisen tuntipalkan laskun on katsottu lisänneen työvoiman kysyntää.

Kikyn jatkaminen sai kansalaisilta tyrmäyksen: sitä vastustaa 60 prosenttia vastaajista.


HS:n kyselyssä eri keinojen suosioon näyttää vaikuttavan se, osuvatko ne omalle kohdalle.

Eläkeläiset, opiskelijat, yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat työajan pidennyksiin keskimääräistä suopeammin.



Veronkevennysten suhteen taas pieni- ja keskituloisille kohdennettujen kevennysten suosio laskee, kun vuosittaiset ansiot ylittävät 85 000 euroa. Se laskee myös, jos ne alittavat 20 000 euroa, jolloin työn verotus on jo valmiiksi suhteellisen alhaista.

”Kaikilla on oma lehmä ojassa”, Kangasharju sanoo.

”Poliitikot sitten katsovat äänestäjäprofiilia, ja tekevät sellaista politiikkaa, joilla he optimoivat seuraavien vaalien tuloksen.”

Oikaisu 12.9. klo 7.41: Taloudenpuolustuskurssin järjestävät HS ja Aalto EE, ei HS ja Aalto-yliopisto, kuten jutussa virheellisesti kerrottiin.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 Tutkimusta varten haastateltiin 1 005 vastaajaa.

 Haastateltavat valittiin siten, että he edustavat Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä.

 Puhelinhaastattelut toteutettiin 19.–29.8. välisenä aikana.

 Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    3. 3

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    4. 4

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    5. 5

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    6. 6

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    7. 7

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    8. 8

      HS:n jakelussa häiriöitä – lue päivän näköis­lehti ilmaiseksi täältä

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    2. 2

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    3. 3

      Metsässä sammaloituvien betoni­rakennelmien mysteeri ratkesi Vantaalla HS:n lukijoiden avulla

    4. 4

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    5. 5

      Venäläiskylään lentää koko ajan kärpäsiä tuntemattomasta syystä, epä­toivoiset asukkaat tekivät raadoista ”apua” -kyltin

    6. 6

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    7. 7

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    8. 8

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    9. 9

      Teemu Pukki rankaisi tällä kertaa Manchester Cityä ja nousi nimekkääseen joukkoon, Norwich kaatoi hallitsevan mestarin maalein 3–2

    10. 10

      Veikkauksen johtaja pyytää anteeksi vanhaa puhettaan, jonka taltiointi on kuohuttanut somessa: ”Nyt kun kahden vuoden jälkeen sitä katsoo, niin kyllä hävettää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    2. 2

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Postin toimitusjohtajan ökypalkkaan löytyy selitys pienestä tuppukylästä, jossa kaikki lapset ovat keskimääräistä lahjakkaampia

    11. Näytä lisää