Politiikka

Millä työllisyys saadaan nousuun? Poliitikot pähkäilevät keinoja, mutta kansalla on selkeä suosikki

Veronkevennyksiä kannatetaan, jos ne osuvat omalle kohdalle. Kovat patistelukeinot eivät saa kansalaisilta kannatusta.

75 prosentin työllisyysaste ja vähintään 60 000 työpaikkaa. Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitusohjelman rahoitus nojaa suuressa määrin siihen, että yhä useampi 15–64-vuotias suomalainen käy töissä vuoteen 2023 mennessä. Siitä, miten tavoite saavutetaan, väännetään budjettiriihessä ensi viikolla.

Asiasta keskustelevat myös talousvaikuttajat ja -päättäjät HS:n ja Aalto EE:n järjestämällä Taloudenpuolustuskursilla tänään torstaina.

Jos asiasta kysyy kansalaisilta, yksi työllistämiskeino nousee ylitse muiden: työn verotuksen keventäminen pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta. Sen listasi parhaiden keinojen joukkoon 68 prosenttia aikuisväestöstä, ilmenee HS:n Kantar TNS:llä teettämästä gallupista.

Kyselyyn vastanneita pyydettiin valitsemaan enintään kolme parhaana pitämäänsä keinoa seitsemän eri vaihtoehdon joukosta. Tarjotut vaihtoehdot ovat olleet julkisuudessa aiemmin esillä, ja niiden tarkoituksena on patistaa sekä työntekijöitä ottamaan töitä vastaan että työnantajia tarjoamaan niitä.

Veronkevennysten jälkeen suosituin keino oli palkkatuen lisääminen pitkäaikaistyöttömän työllistäjälle. Sitä kannatti 56 prosenttia vastaajista. Kolmannelle sijalle nousi työehtojen paikallisen sopimisen lisääminen, jonka valitsi 32 prosenttia vastaajista.

Veronkevennysten asemaa listaykkösenä ei horjuta voimakkaasti ammattiasema, koulutus tai tulotaso eikä liioin puoluetausta. Ainoastaan vasemmistoliiton kannattajien, korkeasti koulutettujen ja työttömien keskuudessa palkkatuen lisääminen päihitti suosiossa veronkevennykset.



Kun vastauksia tarkastellaan puoluekannan mukaan, veronkevennysten suosio oli suurinta pääministeripuolue Sdp:n tukijoiden keskuudessa. Kokoomuksen kannattajat suhtautuivat veronkevennyksiin työllistämiskeinona kaikkein nihkeimmin.

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professorin Markus Jäntin mukaan verotuksen keventäminen on ollut yleinen suuntaus Suomessa aina vuoden 1995 eduskuntavaaleista lähtien. Hän toteaa, ettei taloustiede kuitenkaan anna yksiselitteistä vastausta veronalennusten työllistävästä vaikutuksesta.

”Esimer­kiksi verotus nostaa työttömyyttä, mutta verotuksen progressio laskee sitä”, Jäntti sanoo.

Veronkevennysten työllistävä vaikutus perustuu ajatukseen siitä, että palkansaajan lisäeurot ohjautuisivat kulutukseen ja lisäisivät kokonaiskysyntää.

Jotta keino todella tepsisi, palkansaaja ei saisi laittaa lisäeuroja sukanvarteen, eivätkä rahat saisi liiaksi valua ulkomaille. Palkansaajan pitäisi käyttää rahat kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin, ei kiinalaiseen verkkokauppaan tai amerikkalaisiin suoratoistopalveluihin.

Veronkevennykset eivät Jäntin mukaan ole siten järin tehokas tai mielekäs keino työllisyysasteen nostamiseen.

”On tärkeää, että valitut keinot koetaan hyviksi. Tämän tekee kuitenkin monimutkaiseksi se, että veronkevennyksiä täytyy tasapainottaa säästötoimenpiteillä. Niillä on omat työllisyysvaikutuksensa, ja myös oma potentiaalinen hyväksyttävyytensä”, professori sanoo.

”Otetaan äärimmäinen esimerkki, jossa hyvinvointivaltio purettaisiin, ja jäljelle jäisi vain matala, viimesijaisen toimeentulon tuki. Olen itsekin sitä mieltä, että työllisyysaste olisi silloin Suomessa korkeampi.”

Jäntti huomauttaa, että työllisyysaste ei ole tavoite sinänsä. Sen rinnalla on huomioitava muitakin tavoitteita.

Työllisyysastetta on pyritty nostamaan, jotta nykyisenkaltaiset hyvinvointivaltiorakenteet voidaan rahoittaa, kun eläkkeelle siirtyminen supistaa työllisten määrää ja samalla lisää julkisen sektorin menoja. Työ- ja elinkeinoministeriö on laskenut, että jos työllisyysaste pysyttelisi nykyisellään 72,4 prosentissa, vuonna 2023 työssä kävisi 17 000 ihmistä nykyistä vähemmän.

”Jos tulonsiirtoja leikataan, perutaan samalla syyt sille, miksi työllisyysastetta alun perin haluttiin nostaa”, Jäntti sanoo.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan työhön kohdistuvien veronkevennysten tenho ei perustu yksin kulutuskysynnän lisäämiseen. Ne kannustavat ottamaan työtä vastaan, hän katsoo.

”Silloin jäisi enemmän käteen palkasta, ja palkasta tulisi houkuttelevampaa suhteessa sosiaaliturvaan.”

Kun työnteolla ansaitsee aiempaa enemmän ja myös enemmän kuin pelkkien tulonsiirtojen varassa, työmarkkinoille on enemmän tunkua. Kangasharjun mukaan pienituloisille kohdistettujen veronkevennysten ongelmana on, että kannustimet ottaa paremmin palkattua työtä vastaan vähenevät.

Kangasharjun mukaan työllisyysasteen nostamisessa on olemassa karkeasti ottaen kaksi koulukuntaa.

Jotkut ajattelevat työttömyyden tai työvoiman ulkopuolelle jättäytymisen johtuvan siitä, etteivät työnantajat halua palkata työntekijöitä. Silloin painottuvat toimenpiteet, jotka lisäävät työvoiman kysyntää.

Toinen koulukunta painottaa työvoiman tarjonnan lisäämistä.

Voidaan sanoa, että sen mielestä työttömyys juontuu poliittisista toimista: tulonsiirtojen vuoksi on edullisempaa lorvia kotona kuin mennä töihin. Silloin on lisättävä työvoiman tarjontaa patistelemalla työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia sorvin ääreen. Tähän monetaristiseksi luonnehtimaansa koulukuntaan Kangasharju sanoo kuuluvansa myös itse.

”Kyllä tässä koulukuntaeroja on. Mutta kun katsomme isoa kuvaa ikääntyvästä väestöstä, tarjonta on meillä se ongelma. Ihmiset pitäisi saada tarjoamaan työpanostaan”, Kangasharju katsoo.

Työ- ja elinkeinoministeriössä keskeisimmäksi pulmaksi on nimetty niin sanottu kohtaanto-ongelma eli puutteet työvoiman osaamisessa sekä työpaikkojen ja työntekijöiden sijainti maantieteellisesti eri puolilla maata.

Kangasharjun mukaan myös nämä ovat kannustinongelmia: Ihmisillä ei ole riittäviä kannustimia opiskella tai muuttaa työn perässä muualle.

Yksi iso ongelma työllisyyden kohentamiskeinoja mietittäessä on, ettei ole kunnollista tilannekuvaa siitä, millaisia työvoiman ulkopuolella olevat työikäiset ovat.

”Missä he ovat, mitä he tekevät ja mikä on heidän työkykynsä?” Kangasharju kuvaa.

Professori Jäntti peräsi jo viime hallituskaudella tutkijoista koostuvaa ryhmää, joka saisi vapaat kädet etsiä keinoja työllistämiseksi. Sen tarve ei hänen mukaansa ole kadonnut. Ryhmän päätehtäväksi hän asettaisi tarkan ja laajan tilannekuvan laatimisen. Sellaisen pohjalta voisi hahmottaa keinoja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

”Esimerkiksi Tanska on kahdesti asettanut tällaisen asiantuntijatyöryhmän. Se on keino, jota Suomessa ei ole vielä kokeiltu.”

HS-gallupissa kansalaisilta kysyttiin myös näkemystä kilpailukykysopimuksen (kiky) työajan pidennyksiin, josta väännetään myös vastikään alkaneissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Sopimuksessa vuosittaista työaikaa nostettiin 24 tunnilla ilman, että palkka nousi. Keskimääräisen tuntipalkan laskun on katsottu lisänneen työvoiman kysyntää.

Kikyn jatkaminen sai kansalaisilta tyrmäyksen: sitä vastustaa 60 prosenttia vastaajista.


HS:n kyselyssä eri keinojen suosioon näyttää vaikuttavan se, osuvatko ne omalle kohdalle.

Eläkeläiset, opiskelijat, yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat työajan pidennyksiin keskimääräistä suopeammin.



Veronkevennysten suhteen taas pieni- ja keskituloisille kohdennettujen kevennysten suosio laskee, kun vuosittaiset ansiot ylittävät 85 000 euroa. Se laskee myös, jos ne alittavat 20 000 euroa, jolloin työn verotus on jo valmiiksi suhteellisen alhaista.

”Kaikilla on oma lehmä ojassa”, Kangasharju sanoo.

”Poliitikot sitten katsovat äänestäjäprofiilia, ja tekevät sellaista politiikkaa, joilla he optimoivat seuraavien vaalien tuloksen.”

Oikaisu 12.9. klo 7.41: Taloudenpuolustuskurssin järjestävät HS ja Aalto EE, ei HS ja Aalto-yliopisto, kuten jutussa virheellisesti kerrottiin.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 Tutkimusta varten haastateltiin 1 005 vastaajaa.

 Haastateltavat valittiin siten, että he edustavat Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä.

 Puhelinhaastattelut toteutettiin 19.–29.8. välisenä aikana.

 Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    2. 2

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    3. 3

      Verottaja tiedottaa: Joka kolmannen veroprosentti on liian pieni

    4. 4

      Isäpuoli tuomittiin 11 vuoden vankeuteen vakavasti sairaan tytön taposta Nurmi­järvellä

    5. 5

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    6. 6

      Entisen Real Madrid -pelaajan Eero Markkasen sopimus Indonesiassa on purettu: ”Emme oikein tiedä, miksi näin kävi”

    7. 7

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    8. 8

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    9. 9

      Saudi-Arabia on käyttänyt miljardeja huippu­luokan ilma­torjuntaan, mutta silti se oli voimaton lennokki-iskun edessä – miten se on mahdollista?

    10. 10

      Kolme sinistä miestä on kerännyt katsomoihin jo 35 miljoonaa ihmistä, nyt ryhmä vierailee ensi kertaa Suomessa – Miksi The Blue Man Group on niin suosittu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    2. 2

      Tuore tutkimus: Rasvamaksa on käytännössä jo kansantauti, ja siitä kärsivän tulisi välttää alkoholia täysin

    3. 3

      R-kioski harkitsee lopettavansa matkakorttien lataamisen HSL:n palkkiopäätöksen takia

    4. 4

      Parisuhteet ovat muutoksessa, ja yhdessä asiassa astumme sata vuotta ajassa taakse­päin, sanovat asian­tuntijat – Näistä merkeistä tunnistat ”työ­pari­suhteen”

      Tilaajille
    5. 5

      Tämäkin jugend-kaunotar on Helsingin kaupungin vuokratalo: Helsingin valtuuston enemmistö ei heittäisi hyvätuloisia ulos puoli-ilmaisista asunnoista

    6. 6

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Tuoreen äidin julkinen ampuminen sai Ruotsin harkitsemaan Suomessa ongelmalliseksi havaittua todistamistapaa

    8. 8

      Verotus kiristyy, bensa kallistuu: HS:n laskurit kertovat, miten budjetti vaikuttaa kukkaroosi

    9. 9

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    10. 10

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    7. 7

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää