Politiikka

Suomi korostaa nyt Afrikan merkitystä: onko kehitys­yhteis­työllä tarkoitus vain hillitä muutto­liikettä, Ville Skinnari?

Sana Afrikka on esiintynyt kuluneen kesän aikana tiuhaan esimerkiksi pääministeri Antti Rinteen (sd) ja presidentti Sauli Niinistön puheissa. Suomen komissaariehdokas Jutta Urpilainen on saamassa käteensä salkun, jossa on muun muassa EU:n Afrikka-suhteet.

”On selvää, että Euroopan ja Afrikan välillä on kohtalonyhteys”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd).

Lausahdus kuulostaa tutulta. Skinnari ei ole ainoa poliitikko, joka on viime aikoina korostanut Afrikan merkitystä Euroopan tulevaisuudelle. Sana Afrikka on esiintynyt kuluneen kesän aikana tiuhaan esimerkiksi pääministeri Antti Rinteen (sd) ja presidentti Sauli Niinistön puheissa.

Viimeksi tiistaina Suomen komissaariehdokas ja Skinnarin puoluetoveri Jutta Urpilainen puhui samasta mantereiden välisestä kohtalonyhteydestä. Urpilainen on saamassa vastuulleen muun muassa unionin Afrikka-suhteet.

Myös hallitusohjelmassa on ponnekkaita Afrikka-painotuksia. Hallitus aikoo laatia historian ensimmäisen Afrikka-strategian ja laajentaa suhteitaan Afrikan maihin. Kehitysyhteistyö keskittyy niin ikään maantieteellisesti Afrikkaan.

Miksi 1,3 miljardin asukkaan mantereen merkitystä korostetaan juuri nyt?

”Me näemme, että Euroopan unionilla ja Suomella sen jäsenenä on erityinen mahdollisuus ja velvollisuus edistää Afrikan myönteistä kehitystä”, Skinnari vastaa työhuoneellaan Eteläesplanadilla.


Euroopan unionin ja Afrikan yhteinen kumppanuussopimus päättyy ensi vuoden helmikuussa, ja uutta sopimusta neuvotellaan parhaillaan. Aihe on siksi ajankohtainen, mutta Afrikan merkityksen korostamisen taustalla on muitakin syitä.

Afrikan maiden väestö on keskimäärin nuorta ja nopeasti kasvavaa. Afrikkalaisia arvioidaan olevan 4,3 miljardia vuonna 2100.

Poliitikkojen huolena on, että mantereelle tulisi sellaista epävakautta tai niukkuutta, joka voisi työntää suuria määriä ihmisiä liikkeelle kohti Eurooppaa. Pääministeri Rinne sanoi kesällä, että asiasta on uskallettava puhua suoraan: ”Meidän etumme on, että autamme Afrikkaa kehittymään.”

Moni kehitystutkija pitää tällaista retoriikkaa ongelmallisena. Jos maiden omat poliittiset intressit määräävät, mihin varoja käytetään, kehitysapu ei tavoita niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat sitä kaikkein eniten.

Sitä paitsi kehityksen ja muuttoliikkeiden välinen yhteys on epäselvä ja monitahoinen. Maan kehittyminen ei välttämättä tarkoita, että muuttoliike vähenisi. Ruotsalainen tutkija Lisa Åkesson on sanonut, että kehityksestä itse asiassa seuraa usein päinvastainen ilmiö: kun ihmisellä on paremmat oltavat, hänelle avautuu uusia mahdollisuuksia lähteä liikkeelle.

Skinnari ei suoraan vastaa kysymykseen siitä, voidaanko kehitysyhteistyötä valjastaa maahanmuuton hallintaan. Hän painottaa, että Suomen kehityspolitiikan ensisijainen tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Samalla hän kuitenkin sanoo: ”Suomen kehityspolitiikka sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka kytkeytyvät tiivisti toisiinsa.”

Hallitusohjelmassa onkin kirjaus siitä, että kehitysyhteistyövaroja ohjataan muuttoliikkeen juurisyihin.

Mitä se tarkoittaa?

”Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aikaisemmin. Kodeistaan pakenevien määrä on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana noin 50 prosenttia, ja näistä ihmisistä lähes 80 prosenttia on kehitysmaissa”, Skinnari sanoo.

”Suurin syy pakolaisuuteen on ihmisten aiheuttamissa konflikteissa, eli muuttoliikkeiden taustatekijöihin voidaan ennen kaikkea vaikuttaa konfliktien ehkäisyllä tai kriisinhallinnalla, mutta myös ilmastonmuutoksen vastainen työ ja kaupallistaloudellinen yhteistyö ovat tässä tärkeitä.”


Skinnari on jääkiekkoilija- ja yrittäjätaustainen toisen kauden kansanedustaja. Ministerinä hän puhuu mielellään siitä, miten tärkeä rooli yrityksillä on kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Skinnarin toiveena on, että kotimaiset yritykset osallistuisivat enemmän kehitysmaissa tehtäviin hankkeisiin. Tässä saattaa hänen mukaansa auttaa se, että YK:n projektipalvelujen toimiston Unopsin alle kuuluvan vaikuttavuussijoitusohjelman toimisto siirtyy pian Helsinkiin. Toimisto aukeaa alkuvuodesta.

”Pitää muistaa, että Afrikan markkinoilla on paljon tarjottavaa suomalaisille yrityksille. Vientivetoiselle Suomelle uusien markkina-alueiden merkitys on suuri, myös Afrikan.”

Mantereen kulutusmarkkinat ovat suuret, ja Afrikassa sijaitsee moni maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Suomalaisten vanhakantaiset käsitykset sotien repimästä ja hädän kyllästämästä maanosasta kaipaavat muutenkin päivitystä: 54 valtiosta koostuvan mantereen kehitystä leimaa yhdentyminen. Afrikan valtavan vapaakauppa-alueen on tarkoitus tulla voimaan ensi kesänä.

Toistaiseksi Afrikan mahdollisuuksiin on tartuttu niukasti. Tullin tilastojen mukaan Afrikan osuus Suomen tavaraviennistä on vain 2,4 prosenttia.

”Meille sanotaan usein, että puhdistakaa tuo järvi, rakentakaa kaukolämpöverkko tai tehkää tähän kokonaisvaltainen jätehuoltoratkaisu – tehkää se kokonaisuus. Ja liian usein tapahtuu niin, että me emme pysty tekemään sitä kokonaan omin voimin. Tätä varten tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä.”

Suomalaisten osaamiselle on Skinnarin mukaan kysyntää erityisesti vesialan, koulutuksen ja digitalisaation saroilla.

Kehityspolitiikan painopisteisiin ei ole tulossa merkittäviä suunnanmuutoksia Skinnarin johdolla.

Hän painottaa, että tavoitteiden on oltava pitkäjänteisiä ja hallituskausien ylitse ulottuvia, jotta tuloksia saadaan aikaan. Skinnari haluaa kuitenkin nostaa nykyistä vahvemmin esiin joitain painotuksia, kuten ilmastonmuutoksen torjunnan ja globaalin oppimiskriisin ratkaisun.

Sen sijaan rahoituksessa suunnanmuutos on selkeä. Siinä missä edellisen pääministerin Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkasi kehitysyhteistyön määrärahoista, Rinteen hallitus esittää ensi vuoden budjetissaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön lisämäärärahaa vajaat 72 miljoonaa euroa.

Vaikka Skinnari on puhunut Afrikasta moneen otteeseen, hän ei ole vielä käynyt ministerinä ainoassakaan Afrikan maassa.

”Vienninedistämismatkoja on suunnitteilla. Nyt on ollut aika keskittyä EU-puheenjohtajuuteen.”

Kun Suomen puheenjohtajuuskausi on päättynyt, alkaa Suomen Afrikka-strategian valmistelu.

Vetovastuu on ulkoministeri Pekka Haavistolla (vihr) ja Skinnarilla, mutta strategia tulee kattamaan Skinnarin mukaan useita hallinnonaloja. Hän puhuu muutenkin eri alojen yhteistyön ja ilmiöpohjaisen työskentelyn puolesta.

”Suomalainen tapa toimia eli yhdistää kehitysyhteistyö- ja kauppaministerin salkut on onnistunut ja samalla tulevaisuuteen katsova ratkaisu. Monet kollegat maailmalla ovat tästä samaa mieltä.”

Monissa maissa salkkujen yhdistämistä pidetään kiinnostavana, mutta komissiossa salkut ovat edelleen erillään.

Skinnari tuntee EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan Urpilaisen pitkän ajan takaa, joten yhteys EU-tason Afrikka-politiikan arkkitehtiin on suora.

Sekä Urpilainen että Skinnari ovat toisen polven Sdp:n kansanedustajia. Kari Urpilainen ja Skinnarin edesmennyt isä Jouko Skinnari olivat läheisiä kollegoita 1980-luvun alkupuolelta lähtien.

”Tietysti olen aina arvostanut Juttaa ihmisenä ja poliitikkona. On tärkeää, että tehtävässä on henkilö, jolla on osaamista ja kokemusta kansainvälisestä politiikasta, taloudesta ja kaupasta.”

Viisi kysymystä Ville Skinnarille

1. Kuka lobbasi sinua viimeksi?

”Väestöliitto. Heillä on paljon osaamista seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevissa kysymyksissä. Ylipäätään olen ollut kansalaisjärjestöjen kanssa tiiviissä yhteistyössä.”

2. Ketä oppositiopoliitikkoa arvostat?

”Uutena ministerinä minua on lämmittänyt se, että entisen hallituksen ministerin Kai Mykkäsen kanssa olemme vaihtaneet paljon ajatuksia. Arvostan sitä, että meillä on yhteinen kansallinen intressi ja pystymme tekemään yhteistyötä yli hallitus–oppositio-rajojen.”

3. Minkä kirjan luit viimeksi?

”Minulla oli tosi lyhyt kesäloma, mutta mökillä on yksi hyvä kirja kesken. Sen nimi on Planet India. Kirja käsittelee sitä, miten maailman suurin demokratia voi.”

4. Mikä tekee sinut iloiseksi?

”Se, että saadaan asioita aikaan. Etenkin tässä työssä tulee iloinen ja hyvä mieli, kun saadaan tehtyä päätöksiä ja tuloksia.”

5. Mitä teet viikonloppuna?

”Osallistun lauantaina Päijät-Hämeessä piha- ja sadonkorjuumarkkinoille, missä pidän juhlapuheen. Tämän jälkeen perheen kanssa suunnataan varmaan Päijänteelle mökille tai kotiin Lahteen. Lasten harrastukset, pojan jääkiekko ja tytön ratsastus, pitävät kiireisinä.”

Kuka?

Ville Skinnari


 45-vuotias.

 Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri sekä toisen kauden kansanedustaja.

 Valittiin vuonna 2012 Lahden kaupunginvaltuustoon.

 Koulutukseltaan lakimies.

 Työskennellyt aiemmin pienyrittäjänä ja juristiasiantuntijana.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään vähemmän

    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    6. 6

      Israelin arabipuolueilta poikkeuksellinen ilmoitus: kannattavat Benny Gantzia pääministeriksi

    7. 7

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    8. 8

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    9. 9

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    10. 10

      Kalasatamaan rakennetaan Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    10. 10

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää