Politiikka

Ajaisiko ansioturvan porrastus työttömän töihin? Vihreiden Ohisalo yllätti nostamalla sen tärkeimmäksi työllistämis­keinoksi, hallitus­kumppanit varovaisempia

Kiistelty ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus tullee harkittavaksi kevään kehysriiheen, mutta ensi viikon budjettiriihessä linjataan vasta palkkatuen käytön lisäämistä ja alueellisten työllisyyskokeilujen jatkoa.

Yksi kiistellyimpiä keinoja kohentaa työllisyyttä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, jota työnantajien järjestöt kannattavat, mutta työntekijöiden järjestöt – etenkin Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK – ovat ainakin tähän asti enimmäkseen vastustaneet.

Porrastus noussee yhdeksi vaihtoehdoksi korvata aktiivimallin leikkuria viimeistään ensi kevään kehysriihessä, kun kolmikantaiset työllisyystyöryhmät ovat saaneet ehdotuksiaan valmiiksi asti.

Monen ryhmän työ on täysin alkuvaiheessa, joten ensi tiistain budjettiriiheen saataneen vasta linjauksia palkkatuen käytön edistämisestä ja alueellisten työllisyyskokeiluiden käynnistämisestä uudelleen.

Työttömyysturvaa on esitetty porrastettavaksi niin, että alussa se olisi nykyisen suuruinen tai jopa sitä suurempi, ja vastaavasti lopussa pienempi.

Perusteluna porrastukselle on se, että työllistyminen on yleisempää työttömyyden alussa mutta vaikeutuu sen pitkittyessä. Peruspäivärahaa paremman tuen päättymisen katsotaan kannustavan eli ajavan työtöntä ahkerampaan työnhakuun.

Esillä olleissa malleissa on eroja sen mukaan, olisivatko ne kustannusneutraaleja vai suoraan myös tukea leikkaavia ja sen kestoa lyhentäviä.

Jo edellinen hallitus nipisti ansiosidonnaisen tuen enintään 400 päivään vuoden 2017 alusta, kun se aiemmin oli 500.

Ansiosidonnaisen tuen keskimääräinen taso on esimerkiksi SAK-laisilla 1 240 euroa kuukaudessa ja kaikilla työttömillä satakunta euroa enemmän.


”Alenevasta porrastuksesta ei olisi juuri työllisyyshyötyä, vaan käytännössä se olisi vain sosiaaliturvan epäoikeudenmukainen leikkaus valepuvussa etenkin pitkäaikaistyöttömille”, tyrmää tuen asteittaisen porrastuksen Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

”Euro on hyvä konsultti. On selkeää näyttöä siitä, että työllistyminen nousee juuri ennen kuin ansiosidonnainen turva päättyy. Tuen porrastaminen kannustaisi hakemaan töitä nykyistä aktiivisemmin”, sanoo johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta.

Oksala muistuttaa, että te-toimistoissakin avoimia työpaikkoja on kymmeniä tuhansia, eivätkä kaikki yksityiset työnantajat edes niistä enää ilmoita.

EK esitteli oman porrastusmallinsa jo noin vuosi sitten yhtenä konstina nostaa työllisyysastetta. EK lyhentäisi tuen kestoa vielä nykyisestä 50 päivää, mutta alkuun ansiosidonnaisen taso olisi viisi prosenttia nykyistä korkeampi ja sitten se laskisi kolmen kuukauden välein kymmenen prosenttia.

”Kuntatyönantajat KT kannattaa tuen porrastusta käytettävissä olevan rahan puitteissa, eli emme olisi sitä leikkaamassa. Kyllä vähitellen vähenevä tuki kannustaisi nykyistä enemmän ottamaan työtä vastaan”, sanoo työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.


Palkansaajien keskusjärjestöistä myöskään toimihenkilöitten STTK ei ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen puolesta virallisesti liputa.

Porrastus ei kuulu järjestön 19 työllisyysehdotuksen kärkijoukkoon, vaan etusijalla ovat panostukset osaamiseen ja työllisyyspalveluihin. Toki myös kannustinloukkujen purkaminen sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä mainitaan.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää turvan porrastusta yhtenä mahdollisena keinona lisätä työllisyyttä. Tosin hänkin on huolissaan siitä, veisikö porrastus pitkäaikaistyöttömät toimeentuloluukulle.

Korkeakoulutettujen Akavassa hallitus käsittelee ensi viikolla työttömyysturvan mahdollisia muutosehdotuksia, joita on puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan valmisteltu jo pitkään ja huolella.

Fjäder ei vielä ennakoi, mitä järjestö esittää: ”Maailma tietysti muuttuu, ja järjestelmien pitää muuttua. Pitää kysyä, pärjätäänkö vanhassa ja tulisiko itse luoda jotain uutta”, Fjäder pohtii.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus tavoittelee ainakin 75 prosentin ja jopa 80 prosentin työllisyyttä. Päämäärä on saada työllistettyjä 60 000 lisää vuoteen 2023 mennessä. Ehdotuksia on pyydetty myös kolmikantaisilta työryhmiltä, joissa on työmarkkinajärjestöjen edustajia.

Kuntamarkkinoiden puoluejohtajapaneelissa keskiviikkona vihreitten puheenjohtaja Maria Ohisalo yllätti kuulijat nostamalla työttömyysturvan porrastuksen tärkeimmäksi keinoksi lisätä työllisyyttä.

Puheenjohtajia pyydettiin mainitsemaan vain yksi keino.

Ohisalo sanoi ekonomistien arvioihin viitaten, että alkuvaiheen korkeampi ja loppuvaiheen matalampi ansiosidonnainen työttömyysturva voisi tuoda ”tuhansia ja tuhansia” työpaikkoja. Ohisalon mukaan vihreät ovat pitäneet esitystä esillä jo pitkään.

Toisen hallituspuolueen eli vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kommentoi Ohisalon ehdotusta porrastuksesta toteamalla sen hyödyttävän vain lyhyen aikaa työttöminä olevia, kun taas pitkäaikaistyöttömälle se olisi leikkaus.

Rinne torjui työllistämisen hokkus-pokkus -temput ja puolusti taas palkkatukea. Tosin aiemmin hän on todennut turvan porrastamisesta, että sekin on tutkimisen arvoinen asia.

Keskustan uusi puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni nosti paneelissa paikallisen sopimisen lisäämisen etusijalle. Myös ansiosidonnaisen porrastus kelvannee hyvin keskustalle.

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kannatti lämpimästi Ohisalon ehdotusta ja muistutti, ettei työtön häviäisi porrastuksessa, jos se olisi kustannusneutraali.

Tehoaako porrastus?

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta myöntää, että moni taloustieteilijäkin on suositellut työttömyysturvan porrastamista keinona parantaa työnteon kannustimia.

Kaukorannan mukaan porrastuksen hyödyistä ei kuitenkaan ole selvää tieteellistä yksimielisyyttä, vaan järkeviä argumentteja löytyy sekä sen puolesta että sitä vastaan.

”Minun on vaikea keksiä perustetta mallille, joka leikkaisi pitkäaikaistyöttömäksi jääneiltä, jos tuloksena ei edes ole työllisyyden kasvu ja julkisen talouden vahvistuminen”, Kaukoranta kirjoittaa blogissaan.

Valtiovarainministeriön vaikutuslaskelmista käy ilmi, että porrastus parantaa työllisyyttä vain, jos se leikkaa keskimääräistä työttömyysturvan tasoa.

Turvan korotus alkuvaiheessa heikentää kannustimia ja työllistymistä, kun taas loppupuolen turvan leikkaus parantaa kannustimia ja työllistymistä.

Kustannusneutraalissa mallissa työllisyys ei kohenisi, mutta pitkäaikaistyöttömälle se olisi leikkaus.

Kaukoranta ottaa esimerkiksi karkeasti kustannusneutraalin porrastuksen, jossa ensimmäiset kuusi kuukautta etuus olisi viisi prosenttia nykyistä korkeampi ja sen jälkeen kuusi prosenttia nykyistä alempi.

Se leikkaisi puolitoista vuotta työttömänä olevan työttömyysetuuksia 560 eurolla, kun taas vain puoli vuotta työttömänä oleva saisi etuuksia 400 euroa nykyistä enemmän.

Valtiovarainministeriössä laskettiin jo vuonna 2016 erilaisten porrastusmallien työllisyysvaikutuksia.

Työllisyyden vahvistaminen esimerkiksi 5 000 hengellä olisi mahdollista toteuttaa leikkaamalla työttömyysturvaa kaikilta työttömiltä noin kolmella prosentilla.

Porrastamalla tuki päästäisiin samaan työllisyyshyötyyn vain, jos puolen vuoden päästä tukea alennettaisiin reippaalla kädellä.

Elinkeinoelämän keskusliitto onkin laskenut oman mallinsa työllisyysvaikutukseksi jopa 10 000 henkeä, mutta siinä tuki laskisi kaksi kertaa kymmenellä prosenttia, vaikka alkuun se nousisi viisi prosenttia.

Vuoden 2018 alussa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin julkaiseman tutkimuksen kaavio niin sanotusta työllistymispiikistä juuri ennen ansioturvan päättymistä herätti uskoa turvan porrastamiseen tehoon, mutta myös epäilyjä.

Tutkimuksessa vertailtiin samankaltaisia työttömiä, joiden päivärahaoikeuden pituus vaihteli. Tulokseksi saatiin, että etuusjakson päättymisen uhka parantaa työllistymisen todennäköisyyttä.

”Työllistymispiikki on kiinnostava esimerkki kannustimien merkityksestä, mutta sen merkitys keskimääräisen työttömyyden kestoon on mitätön. Valtaosa työttömistä työllistyy jo selvästi ennen työttömyyspäivärahan enimmäisajan päättymistä, ja pidempään työttöminä olevistakin vain hyvin pieni osa työllistyy enimmäisajan päättymisen aikoihin”, Kaukoranta arvioi.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Lisää työllisiä


 Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus tavoittelee 60 000:ta uutta työllistä tukemalla työn tarjontaa ja kysyntää.

 Heinäkuussa päätettiin asettaa seitsemän kolmikantaista työryhmää valmistelemaan toimenpide-ehdotuksia työllisyyden nostoon.

 Työryhmien teemoja ovat: työvoimapolitiikan palvelurakenne, palkkatuki ja etuudet mukaan lukien työttömyysturva, työkyvyn edistäminen ja osatyökykyisten työllistäminen, osaaminen ja työmarkkinoiden kohtaanto, työperäinen maahanmuutto ja kotouttaminen, työlainsäädäntö sekä paikallinen sopiminen.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Syyskuussa tuli 40 000 työllistä lisää, joista 39 000 oli naisia

    2. 2

      Henriikka Virtanen, 16, meni autokouluun suorittamaan kevytautoilijan kursseja ja hämmästyi – ”En kyllä liikenteeseen lähtisi”

    3. 3

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    4. 4

      Väärä uskomus itsestä voi paljastaa itsetunto-ongelman, sanoo asiantuntija – Moni puhuu huonosta itsetunnosta, vaikka tarkoittaa aivan toista asiaa

    5. 5

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemus­terapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    6. 6

      Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja nyt se on ajamassa meitä turmioon, julistaa Björn Wahlroos

      Tilaajille
    7. 7

      Ministeri Paatero puolusti Veikkauksen toimintaa A-studiossa – HS kysyi asian­tuntijoilta, pitävätkö väitteet paikkaansa

    8. 8

      Miehet katoavat työmarkkinoilta, eikä kukaan tiedä minne – olisiko syynä miehen kunnia?

    9. 9

      Oslon ambulanssi­kaappaus: Molemmat epäillyt saatu kiinni, varastetusta ambulanssista löytyi haulikko ja kone­pistooli

    10. 10

      Boris Johnson uhkaa ennenaikaisilla vaaleilla, jos brexit-laki ei tänään etene – HS seuraa parlamentin merkittävää istuntoa ja näyttää sen suorana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    2. 2

      Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja nyt se on ajamassa meitä turmioon, julistaa Björn Wahlroos

      Tilaajille
    3. 3

      Jopa miljoonalla suomalaisella on tietämättään esidiabetes, joka voi jatkua vuosia – Neljällä muutoksella sairastumisen voi estää lähes varmasti

      Tilaajille
    4. 4

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    5. 5

      Ravitsemustieteen professori hätkähti lentokentällä kaadettua aamu­konjakkia – Onko aamu­juominen erityisen suomalainen ilmiö?

    6. 6

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemus­terapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    7. 7

      EU:n komissio huolestui Rinteen hallituksen rahankäytöstä

    8. 8

      Miksi kuollut läheinen voi ilmestyä terveellekin ihmiselle? Tutkijan mukaan harha­näkyihin liittyy vaarallinen tabu

      Tilaajille
    9. 9

      Oslon ambulanssi­kaappaus: Molemmat epäillyt saatu kiinni, varastetusta ambulanssista löytyi haulikko ja kone­pistooli

    10. 10

      Hukkaako säästeliäs rahansa? Nollakorkojen maailma kurittaa vanhoihin oppeihin nojaavia kotitalouksia

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    6. 6

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    10. 10

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    11. Näytä lisää