Politiikka

HS-analyysi: Hallituksen ensimmäinen testi alkaa tiistain budjettiriihessä, kun valtion miljardeja jaetaan – Lyökö Katri Kulmuni nyrkin pöytään?

Hallitus päättää muun muassa korkeakoulurahoista, työllisyystoimista ja siitä, miten yritykset saataisiin investoimaan.

Paljonko koulut saavat lisää rahaa? Tarjoaako hallitus työttömille raippaa vai porkkanaa?

Miten yritykset saataisiin satsaamaan lisää rahaa tulevaisuuteensa?

Kaikista näistä ja monesta muusta asiasta Antti Rinteen (sd) hallitus päättää tiistaina alkavassa ensimmäisessä niin sanotussa budjettiriihessään.

Budjettiriihi on hallituspuolueiden välinen neuvottelu, jossa päätetään seuraavan vuoden valtion tuloista ja menoista eli budjetista.

Pöydällä on noin 57 miljardia euroa rahaa, joista valtaosa menee aivan samoihin kohteisiin kuin ennenkin.

Lopulta budjetin hyväksyy eduskunta loppuvuodesta, mutta yleensä vain pienin muutoksin.

Hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä testataan, kuinka yhteistyökykyinen hallitus on.

Miten keskusta ja vihreät tulevat toimeen, kun pitää oikeasti panna asioita toimeen? Pitääkö budjettikuri?

Mielenkiintoista on myös se, mitä tekee keskustan uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni. Iskeekö hän nyrkkiä pöytään ja vaatii maaseudulle lisää tukia? Budjettiriihi on hyvä paikka profiloitua.

Ensimmäisen riihen luulisi menevän varsin kivuttomasti, sillä kyse on paljolti viime keväänä neuvotellun hallitusohjelman toimeenpanosta.

Suurimmista asioista on jo riidat riidelty eikä uusia asioita paljon esitetä, koska jo alustavasti päätettyjäkään ei ole pantu toimeen.

Usein hallituskauden myöhemmissä riihissä tulee enemmän kansalaisia koskevia uusia päätöksiä, joista ei ole välttämättä kirjauksia hallitusohjelmassa.

Näin todennäköisesti on myös Rinteen hallituksen kohdalla – etenkin, jos työllisyys ei ala kohentua. Silloin eteen voi tulla esimerkiksi uusia ja kovempia työllisyystoimia.

Tällä kertaa budjettineuvottelujen kamppailut voi jakaa viiteen lajiin:

1. Pysyvät uudistukset

Hallitus on päättänyt, että vuoteen 2023 mennessä valtiolla voi olla uusia pysyviä vuosimenoja noin 1,23 miljardia euroa.

Ministeriöiden välillä on kiistaa siitä, missä vaiheessa hallituskautta rahat tulevat jakoon.

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti elokuussa budjettiehdotuksensa, jossa valtion menot kasvavat jo ensi vuonna noin miljardilla eurolla. Muille kolmelle vuodelle olisi jätetty päätettäväksi vain noin 300 miljoonan euron vuositason uudistukset.

Ministeriöt haluavat lähtökohtaisesti hallitusohjelmassa mainitut rahat jo ensi vuodesta lähtien, vaikka hallitus on aikonut jakaa rahoja portaittain vuoteen 2023 mennessä.

Hallituksen linjaus kuitenkin on, että merkittävä osa uusista menoista rahoitetaan työllisyyden nousulla eli verotulojen kasvulla ja työttömyysmenojen pienentymisellä.

Toistaiseksi työllisyyden noususta ei ole mitään merkkiä, mutta silti hallitus jakaa rahaa ikään kuin työllisyysaste olisi jo noussut.

Pysyvistä uusista menoista suurimmat kiistat ovat syntyneet korkeakoulujen avustuksista ja luonnonsuojelurahoista.

VM:n elokuussa julkaistussa budjettiesityksessä korkeakouluille suunnattiin vain 15 miljoonaa euroa, vaikka hallitusohjelman mukaan tulossa olisi 60 miljoonaa euroa hallituskauden loppuun mennessä.

Luonnonsuojeluun VM olisi antanut ensi vuodeksi 25 miljoonaa euroa, vaikka eritoten vihreiden mielestä hallitusneuvotteluissa sovittiin 100 miljoonan korotuksesta.

HS:n tietojen mukaan hallituspuolueet ovat alustavasti valmiita siihen, että korkeakoulut ja luonnonsuojelu saavat jo ensi vuonna enemmän kuin ministeriö on luvannut, mahdollisesti jopa kaikki hallitusohjelmassa kaavaillut rahat.

Ongelma on siinä, että valtiolla ei ole uusia tuloja, joilla nämä rahoitetaan. Lisäykset tarkoittaisivat joko lisävelan ottoa, jonkin muun menon siirtämistä myöhemmäksi tai menojen leikkausta.

Lopputulos voi olla, että hallitus käyttää kaikki pysyviin menoihin tarkoittamansa rahat jo heti alkutaipaleellaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus joutuu leikkaamaan jo päättämiään menoja, jos työllisyys ei parane.

2. Kertaluonteiset investoinnit

Hallitus on päättänyt käyttää enintään kolme miljardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja kokeiluihin.

Ne rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta. Nämä rahat käytetään niin, etteivät ne lisää valtion menoja enää vuoden 2023 jälkeen.

HS:n tietojen mukaan kertaluonteisia investointeja tulee ensi vuonna noin 700–800 miljoonan euron verran.

Osa rahoista siirtyy vuodelle 2021, joten kaikkiaan budjettiriihen päätösten perusteella tulisi maksettavaksi noin miljardin euron investoinnit.

3. Työllisyys

Hallitus tuskin tulee istumaan yhtään pitkää kokousta, jossa ei käsitellä työllisyyttä.

Se onkin pyytänyt avukseen palkansaajien ja työnantajien etujärjestöjä.

Työnsä on aloittanut seitsemän työryhmää. Niiden pitää valmistella työllistämistä parantavia ehdotuksia viimeistään vuoden kuluttua järjestettävään budjettiriiheen.

Joitakin toimenpiteitä odotetaan jo ensi viikoksi.

Todennäköisesti budjettiriihessä ilmoitetaan toimista, joilla palkkatuen käyttöä tehostetaan. Myös työperäiseen maahanmuuttoon voi tulla helpotuksia.

Hallitus ilmoittaa luultavasti myös muista jo hallitusohjelmassa päätetyistä työllisyyspoliittisista linjauksista, kuten esimerkiksi siitä, miten hallitus aikoo parantaa työvoimapalveluja.

Lue lisää: Työnantajien ja työntekijöiden järjestöillä muodostumassa ”palkkatuki-Tinderistä” yhteisymmärrys

4. Yritysten rohkaiseminen investoimaan

Valtiovarainministeriön kansliapäälliköltä Martti Hetemäeltä valmistuu budjettiriiheen lista ehdotuksia, joilla yrityksiä yritetään houkutella investoimaan.

Suomalaiset yritykset ovat olleet vuoden 2008 jälkeen pelokkaita sijoittamaan rahaa tulevaisuuteensa. Ilman uusia investointeja yritysten kyky palkata uutta väkeä heikkenee.

Yksi mahdollisesti esille tuleva keino on investointien poisto-oikeuksien helpottaminen.

Jos yritykset voisivat vaikkapa vapaasti poistaa investoinnin hankintamenonsa milloin tahansa hankinnan poistoaikana, ne voisivat säädellä paremmin tulostaan ja verotustaan eri vuosina.

Lue lisää: Suomi on jäänyt kauas Ruotsin jälkeen, ja nyt Lintilä vaatii investointeihin ”turbonappia” – Miksi suomalaisyritykset eivät investoi?

5. Yritystuet

Hallitus on päättänyt, että se leikkaa yritystukia sadalla miljoonalla eurolla.

Budjettiriihessä hallituspuolueet päättävät, mitä tukia leikataan. Jos yhteisymmärrystä ei löydy, kaikista yritystuista leikataan suhteellisesti sama osuus.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    2. 2

      Keski-ikä ja muut elämänvaiheet on ymmärretty väärin, sanoo tutkija – Se, mihin ryhmään kuulut, ei olekaan kiinni ikävuosista

      Tilaajille
    3. 3

      Tuhoisa tauti tappoi puolet oliivipuista Italian Apuliassa: Katastrofi tuntuu jopa iholla, koska kato altisti nurmet auringolle ja koko seutu kuivui karrelle

    4. 4

      1980-luvun huumoriohjelma Pullakuskit sai opettajat ja Työnantajain keskusliiton hermostumaan

    5. 5

      Perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvamistaan

    6. 6

      Nyt se on virallista: Kvanttitietokone saavutti herruuden eli laski 200 sekunnissa sen, mikä olisi vienyt supertietokoneelta 10 000 vuotta

    7. 7

      Muovitavaroita on ryhdytty karttamaan ja osin syystä, mutta harva tietää, että isot ongelmat alkavat niiden hävittämisestä

      Tilaajille
    8. 8

      Osa saa nuhan ja kuumeen helposti ja toiset eivät juuri koskaan – Professori listaa viisi syytä, jotka selittävät eron

      Tilaajille
    9. 9

      Tara Junker hämmästeli ruotsalaisten intoa puhua suolistobakteereista – Nyt hän haluaa kertoa suomalaisille, miten suoliston bakteerikantaa voi parantaa

      Tilaajille
    10. 10

      Republikaanit häiriköivät Trumpin virkarikostutkintaan liittynyttä kuulemista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    2. 2

      Osa saa nuhan ja kuumeen helposti ja toiset eivät juuri koskaan – Professori listaa viisi syytä, jotka selittävät eron

      Tilaajille
    3. 3

      Nyt se on virallista: Kvanttitietokone saavutti herruuden eli laski 200 sekunnissa sen, mikä olisi vienyt supertietokoneelta 10 000 vuotta

    4. 4

      Metsikköön ilmestyi yön pimeydessä 250 kiloa chilikastiketta Vuosaaressa: ”En pysty ymmärtämään”

    5. 5

      Rekasta löytyi 39 ruumista Britanniassa, ihmisiä sisältänyt kontti lastattiin lauttaan Belgiassa

    6. 6

      Suuri veronmaksaja Supercell huolestui: Suomi menettämässä miljoonien edestä vero­tuloja, jos verotukseen kaavailtu jätti­uudistus toteutuu

    7. 7

      Paralympiavoittajan elämä päättyi armokuolemaan

    8. 8

      Vakavasti sairaiden nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan Helsingin seudulla väärin, sanoo kaksi kaiken nähnyttä ammattilaista

      Tilaajille
    9. 9

      Poliisi: Kauniaisissa liikkuu häiriköivä nuorisojoukko – ”Erittäin vakavasti otettava asia”

    10. 10

      Vaimo kysyi ”bromancesta”, ja Erno Enkenberg loukkaantui – Neljä miestä kertoo äijäilyn ylittävästä ystävyydestä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    3. 3

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    4. 4

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    5. 5

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    6. 6

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    9. 9

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    10. 10

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    11. Näytä lisää