Politiikka |HS seuraa

Hallitus esitteli kaksi miljardia alijäämäisen budjettinsa: Aktiivimallin leikkuri puretaan, korkeakouluille 60 miljoonaa – HS käy läpi tulo- ja menoarvion pääkohdat

”Entistä tärkeämpi on kotimaisin toimin vahvistaa kotimaista kysyntää”, pääministeri Antti Rinne (sd) sanoi budjettineuvotteluiden päätteeksi.

Työllisyystoimien vaikutuksesta ei ole arviota

Ohisalo ja Andersson: Koulutuksen kunnianpalautus toteutuu

Aktiivimallin leikkuri puretaan

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen ensimmäinen budjettiesitys alkaa laittaa toteen hallitusohjelman päätöksiä uusista menoista. Niukkojen vuosien jälkeen uusi hallitus teki keväällä pitkät listat siitä, mitä se haluaa korottaa, parantaa, kehittää ja uudistaa.

Menolisäysten rahoitus on osittain epävarmalla pohjalla. Hallitus tavoittelee työllisyyden tuntuvaa kasvua, mikä auttaisi sitä huomattavasti: mitä enemmän ihmisiä on töissä, sitä enemmän valtiontalous saa verotuloja. Lisäksi työttömyyden hoitoon tarvittavat menot vähenevät.

Jos työllisyys ei kasva, yhtälö ei toimi. Hallituksella on tässä vastatuulta, sillä talouskasvu näyttää hidastuvan maailmanlaajuisesti. Epävarmuus Suomen kasvun suhteen on suurta.

”Entistä tärkeämpi on kotimaisin toimin vahvistaa kotimaista kysyntää”, Rinne sanoi budjettineuvotteluiden päätteeksi.

HS esittelee ensi vuoden tulo- ja menoarvion pääkohdat sekä budjettineuvotteluissa esillä olleet muut toimet.

Pysyvät menojen lisäykset

Pysyvät toimet lisäävät valtion menoja noin 1,1 miljardia euroa ensi vuonna.

Alle 1 200–1 300 euron eläkkeisiin tulee korotus. Tämä koskee yli 600 000:aa eläkeläistä. Korotus on sitä suurempi, mitä pienempi eläke on: alle tuhannen euron kuukausieläkkeissä korotus on noin 31–50 euroa kuukaudessa nettona.

Lisäksi perusturvaa eli työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 20 euroa kuukaudessa. Myös vähimmäismääräiset päivärahaetuudet nousevat 20 eurolla kuukaudessa.

Opiskelijat, joilla on alaikäisiä lapsia, saavat opintorahaansa parannuksen, kun opintorahan huoltajakorotusta korotetaan 25 eurolla. Opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin elokuusta 2020, mikä tarkoittaa, että sitä korotetaan jatkossa suunnilleen hintojen nousun mukaisesti.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan 10 eurolla kuukaudessa.

Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään. Koulutukseen ja osaamiseen tulee yhteensä 256 miljoonan euron menolisäykset. Osa niistä on tilapäisiä, osa pysyviä.

Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Lisäksi indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä.

Lakiin tulee kirjaus siitä, että tehostetussa palveluasumisessa henkilöstölle tulee sitova vähimmäismitoitus, joka on 0,7 eli seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti. Tämän toteuttaminen ei onnistu nopeasti, mutta hallitus lupaa varata siihen taloudelliset resurssit.

Tulossa on hoitotakuu, jonka mukaan kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsisi seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Ensi vuonna tähän käytettäisiin 60 miljoonaa euroa. Rahat menevät käytännössä henkilöstökuluihin.

Kehitysyhteistyöhön tarkoitettuja määrärahoja nostetaan 72 miljoonaa euroa.

Luonnonsuojelun määrärahat nousevat 100 miljoonaa euroa, joista osa on pysyviä ja osa tilapäisiä menolisäyksiä.

Pakolaiskiintiö nousee sadalla 850 pakolaiseen vuodessa.

Perusväylänpidon rahoitus kasvaa 362 miljoonaa euroa ensi vuonna, minkä lisäksi vaarallisia tasoristeyksiä poistetaan noin 20 miljoonalla.

Tilapäiset menojen lisäykset

Hallitus päätti hallitusneuvotteluissa, että se myy valtion omaisuutta ja käyttää näin saadut varat kertaluonteisiin eli tilapäisiksi tarkoitettuihin menoihin. Ne siis eroavat pysyvistä menolisäyksistä, koska määrärahat jaetaan vuosina 2020–2022 eivätkä ne jatku ilman erillisiä päätöksiä.

Ensi vuonna tällaisia menolisäyksiä, joita hallitus nimittää ”tulevaisuusinvestoinneiksi”, on tulossa 750 miljoonaa euroa. Kaikkiaan hallitus teki päätöksiä 1,3 miljardista eurosta, mutta siitä kaikki ei vielä kohdennu ensi vuodelle.

Kohteita on joka hallinnonalalla, ja rahaa käytetään muun muassa liikenneinfraan, sosiaaliturvaan, asuntohankkeisiin, maatalouteen, koulutukseen ja kehitysyhteistyöhön.

Vielä ei ole päätetty tai ainakaan kerrottu julkisuuteen, mitä omaisuutta myymällä varat haalitaan.

Verot

Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan 250 miljoonalla eurolla. Korotus tulee voimaan vuoden kuluttua. Veronmaksajien Keskusliiton arvion mukaan korotus nostaa polttoaineen hintaa lähes 7 sentillä litralta.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä pienenee 2 400 eurosta 2 250 euroon. Kotitalousvähennystä saa erilaisista ulkopuolisilla teetetyistä kotitaloustöistä, esimerkiksi siivouksesta.

Tupakkaveroa korotetaan 50 miljoonalla ja virvoitusjuomaveroa 25 miljoonalla eurolla. Tupakka-askin hinta nousee Veronmaksajain keskusliiton arvion mukaan 0,45 euroa. Puolentoista litran sokeroidun virvoitusjuoman hinta nousee noin 10 senttiä pullolta.

Ansiotulojen verotukseen tehdään 200 miljoonan euron kevennys. Asuntolainan korkojen vähennysoikeutta pienennetään edelleen.

Työllisyyttä parantavat ehdotukset

Hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa hallituskauden lopussa 2023. Tavoitteena on, että työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Rinne sanoi budjettiriihen tiedotustilaisuudessa, ettei hallituksella ole vielä vaikutusarvioita nyt kaavailluista työllisyystoimista.

Palkkatukea uudistetaan. Julkisia työvoimapalveluita parannettaan 10 miljoonalla eurolla, jotta palkkatuen käyttö helpottuisi. Lisärahaa tulee tuen maksatuksiin ja palveluihin verkon kautta.

Aktiivimallin leikkuri poistetaan ensi vuoden alussa, missä yhteydessä tulee sitä korvaavia, uusia työllisyystoimia. Niistä ei ole vielä kerrottu.

Työn perusteella Suomeen tulevien ulkomaalaisten lupabyrokratiaa luvataan helpottaa. Työllisyyspalveluihin tulee kokeiluja, joissa palveluita hoitaa kunta.

Yritystukien leikkaus

Yritystukia oli tarkoitus karsia jo edellisellä hallituskaudella. Niihin kuluu valtion rahaa eikä niillä aina saavuteta toivottuja tuloksia. Osa niistä saattaa olla jopa haitallisia Suomen ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Nyt toteutetaan yritystukileikkauksen ensimmäinen vaihe poistamalla parafiinisen dieselöljyn veronalennus, joka on ollut vuodessa 120 miljoona euroa. Tämä tehdään portaittain eikä kertarysäyksellä.

Veronalennus on pääministeri Rinteen mukaan tarpeeton, kun biodieselit ovat kehittyneet. Alun perin parafiininen diesel oli laadukkaampaa biodieseliä, mutta nykyisin siitä valtaosa on fossiilista. Tuen asteittainen poisto vaikuttanee näiden diesellaatujen hintatasoon.

Mitään muuta ei tehdä tässä kohtaa, mutta alkaa jatkotyö, jonka pohjalta tulee lisäpäätöksiä syksyllä 2020. Tämän lisäksi tulossa on iso energiaverouudistus, jossa punnitaan myös turpeen verotuksen kohtalo.

Investoinnit

Jotta talous ja työllisyys kasvaisivat hyvin, yritysten pitäisi sijoittaa Suomeen uutta toimintaa tai laajentaa vanhaa.

Hallitus haluaa rohkaista yrityksiä investoimaan, joten se pyysi valtiosihteeri Martti Hetemäen ideoimaan uusia keinoja.

Yrityksille on tulossa mahdollisuus kaksinkertaisiin poistoihin kone- ja laiteinvestoinneista määräaikaisesti, neljän vuoden ajaksi. Se antaa yrityksille mahdollisuuden lykätä verotustaan eteenpäin.

Yrityksille on lisäksi luvassa ylimääräinen verovähennys, jos ne tekevät tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Investointien lupamenettelyn byrokratiaa yritetään purkaa.

Oikaisu 18.9. kello 11.50: Toisin kuin jutussa virheellisesti luki, tupakka-askin hinta nousee ensi vuonna 0,45 euroa. Aiemmin jutussa mainittu 1,80 euroa on arvio hinnan noususta koko hallituskauden aikana.

HS seurasi tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä. Lue seuranta täältä:

Videot: Näin hallitus kertoi verojen kiristämisestä ja investointiohjelmasta

Työllisyystoimien vaikutuksesta ei ole arviota

Pääministeri Rinne vastasi HS:n toimittajan Paavo Teittisen kysymykseen siitä, onko työllisyystoimien vaikutuksista arviota.

"Ei ole tässä vaiheessa konkreettista arviota. Asiaa käydään läpi hallituksen iltakoulussa 9.10. Meille keskeinen tarkastelukohta on ensi vuoden elokuun budjettiriihi, jolloin pitää olla kasassa puolet tarvittavista työllisyystoimista."

Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut tekemään toimet, joiden arvioidaan tuovan 60 000 työllistä hallituskauden aikana.

Työllisyyden edistämiseen 300 miljoonan euron panostukset

Työministeri Timo Harakka (sd) esitteli hallituksen 25 kohdan työllisyyspakettia. Rahaa työllisyyden edistämiseen laitetaan hallituskauden aikana yhteensä 300 miljoonaa euroa, eli keskimäärin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Rahaa aiotaan käyttää esimerkiksi työttömien yksilöllisten palveluiden kohentamiseen ja palkkatuen määrärahan lisäämiseen.

Ohisalo ja Andersson: Koulutuksen kunnianpalautus toteutuu

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi hallituksen sitoutuneen budjetissa "koulutuksen kunnianpalautukseen".

"Merkittäviä lisäpanostuksia tulee jokaiselle koulutusasteelle. Ensi vuonna korkeakoulujen perusrahoitusta nostetaan 60 miljoonalla eurolla", Ohisalo sanoi.

"Saimme pitkien neuvottelujen päätteeksi turvattua suuret panostukset koulutukseen ja varhaiskasvatukseen", iloitsi puolestaan opetusministeri Li Andersson (vas) Twitterissä.

Aktiivimallin leikkuri puretaan

Työttömyysturvan aktiivimallin leikkuri puretaan vuodenvaihteessa, hallituksen tiedotteessa kerrotaan. Mahdollisia sen korvaavia työllisyystoimia ei mainita.

"Aktiivimallin leikkuri poistetaan 1.1.2020 alkaen. Hallitus linjaa samalla aktiivimallin työllisyysvaikutukset kompensoivista toimista tehdyn valmistelun pohjalta ja niin, että tutkimustulokset työllisyysvaikutuksista huomioidaan", tiedotteessa sanotaan.

Kiistelty leikkuri on vienyt työttömyysetuudesta 4,65 prosenttia niiltä työttömiltä, jotka eivät ole tehneet vaadittua määrää työtunteja tai osallistuneet työllistymistä edistäviin palveluihin.

Lintilä: Hallitukselta kattava investointiohjelma

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) esitteli hallituksen kattavaksi kuvaamaansa investointiohjelmaa.

Keskeiseksi hän nosti aineettomiin investointeihin kannustavan määräaikaisen tutkimusyhteistyökannustiminen. Hallitus selvittää sellaisen toimeenpanoa pikaisella aikataululla.

Yrityksille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 prosentin ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista neljän vuoden ajan.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jan Vapaavuorelta uusi veto: Yrittää elvyttää kaadetun keskustatunnelin harvinaisella toimenpiteellä

    2. 2

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    3. 3

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    4. 4

      Poliisi selvittää: Lapsi kertoi sieppausyrityksestä Espoossa

    5. 5

      Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

    6. 6

      Kuinka otan itseäni niskasta kiinni ja saan enemmän aikaan? Psykologi antaa neljä neuvoa, joita voi soveltaa niin treenaamiseen kuin työtehtäviin

      Tilaajille
    7. 7

      Poliisi on ottanut kiinni Harjavallassa etsityn väkivaltarikoksesta epäillyn nuoren naisen

    8. 8

      Panaman papereista kertova Netflix-elokuva sai erikoisen kunnianloukkaussyytteen ja nostatti kohun Meryl Streepin rasistisesta meikistä – Ilmestyykö se tänään?

    9. 9

      Poliisi haki Tinderissä ”helppoa seuraa” virka­puvussa: Tällaisia ilmoituksia poliisit ovat tehneet toisistaan eettisellä kanavalla

    10. 10

      Alppihiihtolupaus Nette Kiviranta nukkui auton takapenkillä, kun nokkakolari muutti elämän suunnan – Nyt Kiviranta kävelee, vaikka jalat ovat halvaantuneet

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    2. 2

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    3. 3

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    4. 4

      EU-johtajat hyväksyivät Britannian ja EU:n uuden brexit-sopimuksen – Tämä sopimuksesta tiedetään juuri nyt

    5. 5

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    6. 6

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    7. 7

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Kommentti: Kuka putoaa kyydistä? Triplan kauppakeskus on yllätyksetön, mutta nyt alkavassa pudotuspelissä sillä on yksi valtti

    10. 10

      Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    5. 5

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    6. 6

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    7. 7

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    8. 8

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    9. 9

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    10. 10

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    11. Näytä lisää