Politiikka |HS seuraa

Hallitus esitteli kaksi miljardia alijäämäisen budjettinsa: Aktiivimallin leikkuri puretaan, korkeakouluille 60 miljoonaa – HS käy läpi tulo- ja menoarvion pääkohdat

”Entistä tärkeämpi on kotimaisin toimin vahvistaa kotimaista kysyntää”, pääministeri Antti Rinne (sd) sanoi budjettineuvotteluiden päätteeksi.

Työllisyystoimien vaikutuksesta ei ole arviota

Ohisalo ja Andersson: Koulutuksen kunnianpalautus toteutuu

Aktiivimallin leikkuri puretaan

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen ensimmäinen budjettiesitys alkaa laittaa toteen hallitusohjelman päätöksiä uusista menoista. Niukkojen vuosien jälkeen uusi hallitus teki keväällä pitkät listat siitä, mitä se haluaa korottaa, parantaa, kehittää ja uudistaa.

Menolisäysten rahoitus on osittain epävarmalla pohjalla. Hallitus tavoittelee työllisyyden tuntuvaa kasvua, mikä auttaisi sitä huomattavasti: mitä enemmän ihmisiä on töissä, sitä enemmän valtiontalous saa verotuloja. Lisäksi työttömyyden hoitoon tarvittavat menot vähenevät.

Jos työllisyys ei kasva, yhtälö ei toimi. Hallituksella on tässä vastatuulta, sillä talouskasvu näyttää hidastuvan maailmanlaajuisesti. Epävarmuus Suomen kasvun suhteen on suurta.

”Entistä tärkeämpi on kotimaisin toimin vahvistaa kotimaista kysyntää”, Rinne sanoi budjettineuvotteluiden päätteeksi.

HS esittelee ensi vuoden tulo- ja menoarvion pääkohdat sekä budjettineuvotteluissa esillä olleet muut toimet.

Pysyvät menojen lisäykset

Pysyvät toimet lisäävät valtion menoja noin 1,1 miljardia euroa ensi vuonna.

Alle 1 200–1 300 euron eläkkeisiin tulee korotus. Tämä koskee yli 600 000:aa eläkeläistä. Korotus on sitä suurempi, mitä pienempi eläke on: alle tuhannen euron kuukausieläkkeissä korotus on noin 31–50 euroa kuukaudessa nettona.

Lisäksi perusturvaa eli työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 20 euroa kuukaudessa. Myös vähimmäismääräiset päivärahaetuudet nousevat 20 eurolla kuukaudessa.

Opiskelijat, joilla on alaikäisiä lapsia, saavat opintorahaansa parannuksen, kun opintorahan huoltajakorotusta korotetaan 25 eurolla. Opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin elokuusta 2020, mikä tarkoittaa, että sitä korotetaan jatkossa suunnilleen hintojen nousun mukaisesti.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan 10 eurolla kuukaudessa.

Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään. Koulutukseen ja osaamiseen tulee yhteensä 256 miljoonan euron menolisäykset. Osa niistä on tilapäisiä, osa pysyviä.

Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien. Lisäksi indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä.

Lakiin tulee kirjaus siitä, että tehostetussa palveluasumisessa henkilöstölle tulee sitova vähimmäismitoitus, joka on 0,7 eli seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti. Tämän toteuttaminen ei onnistu nopeasti, mutta hallitus lupaa varata siihen taloudelliset resurssit.

Tulossa on hoitotakuu, jonka mukaan kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsisi seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Ensi vuonna tähän käytettäisiin 60 miljoonaa euroa. Rahat menevät käytännössä henkilöstökuluihin.

Kehitysyhteistyöhön tarkoitettuja määrärahoja nostetaan 72 miljoonaa euroa.

Luonnonsuojelun määrärahat nousevat 100 miljoonaa euroa, joista osa on pysyviä ja osa tilapäisiä menolisäyksiä.

Pakolaiskiintiö nousee sadalla 850 pakolaiseen vuodessa.

Perusväylänpidon rahoitus kasvaa 362 miljoonaa euroa ensi vuonna, minkä lisäksi vaarallisia tasoristeyksiä poistetaan noin 20 miljoonalla.

Tilapäiset menojen lisäykset

Hallitus päätti hallitusneuvotteluissa, että se myy valtion omaisuutta ja käyttää näin saadut varat kertaluonteisiin eli tilapäisiksi tarkoitettuihin menoihin. Ne siis eroavat pysyvistä menolisäyksistä, koska määrärahat jaetaan vuosina 2020–2022 eivätkä ne jatku ilman erillisiä päätöksiä.

Ensi vuonna tällaisia menolisäyksiä, joita hallitus nimittää ”tulevaisuusinvestoinneiksi”, on tulossa 750 miljoonaa euroa. Kaikkiaan hallitus teki päätöksiä 1,3 miljardista eurosta, mutta siitä kaikki ei vielä kohdennu ensi vuodelle.

Kohteita on joka hallinnonalalla, ja rahaa käytetään muun muassa liikenneinfraan, sosiaaliturvaan, asuntohankkeisiin, maatalouteen, koulutukseen ja kehitysyhteistyöhön.

Vielä ei ole päätetty tai ainakaan kerrottu julkisuuteen, mitä omaisuutta myymällä varat haalitaan.

Verot

Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan 250 miljoonalla eurolla. Korotus tulee voimaan vuoden kuluttua. Veronmaksajien Keskusliiton arvion mukaan korotus nostaa polttoaineen hintaa lähes 7 sentillä litralta.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä pienenee 2 400 eurosta 2 250 euroon. Kotitalousvähennystä saa erilaisista ulkopuolisilla teetetyistä kotitaloustöistä, esimerkiksi siivouksesta.

Tupakkaveroa korotetaan 50 miljoonalla ja virvoitusjuomaveroa 25 miljoonalla eurolla. Tupakka-askin hinta nousee Veronmaksajain keskusliiton arvion mukaan 0,45 euroa. Puolentoista litran sokeroidun virvoitusjuoman hinta nousee noin 10 senttiä pullolta.

Ansiotulojen verotukseen tehdään 200 miljoonan euron kevennys. Asuntolainan korkojen vähennysoikeutta pienennetään edelleen.

Työllisyyttä parantavat ehdotukset

Hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa hallituskauden lopussa 2023. Tavoitteena on, että työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Rinne sanoi budjettiriihen tiedotustilaisuudessa, ettei hallituksella ole vielä vaikutusarvioita nyt kaavailluista työllisyystoimista.

Palkkatukea uudistetaan. Julkisia työvoimapalveluita parannettaan 10 miljoonalla eurolla, jotta palkkatuen käyttö helpottuisi. Lisärahaa tulee tuen maksatuksiin ja palveluihin verkon kautta.

Aktiivimallin leikkuri poistetaan ensi vuoden alussa, missä yhteydessä tulee sitä korvaavia, uusia työllisyystoimia. Niistä ei ole vielä kerrottu.

Työn perusteella Suomeen tulevien ulkomaalaisten lupabyrokratiaa luvataan helpottaa. Työllisyyspalveluihin tulee kokeiluja, joissa palveluita hoitaa kunta.

Yritystukien leikkaus

Yritystukia oli tarkoitus karsia jo edellisellä hallituskaudella. Niihin kuluu valtion rahaa eikä niillä aina saavuteta toivottuja tuloksia. Osa niistä saattaa olla jopa haitallisia Suomen ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Nyt toteutetaan yritystukileikkauksen ensimmäinen vaihe poistamalla parafiinisen dieselöljyn veronalennus, joka on ollut vuodessa 120 miljoona euroa. Tämä tehdään portaittain eikä kertarysäyksellä.

Veronalennus on pääministeri Rinteen mukaan tarpeeton, kun biodieselit ovat kehittyneet. Alun perin parafiininen diesel oli laadukkaampaa biodieseliä, mutta nykyisin siitä valtaosa on fossiilista. Tuen asteittainen poisto vaikuttanee näiden diesellaatujen hintatasoon.

Mitään muuta ei tehdä tässä kohtaa, mutta alkaa jatkotyö, jonka pohjalta tulee lisäpäätöksiä syksyllä 2020. Tämän lisäksi tulossa on iso energiaverouudistus, jossa punnitaan myös turpeen verotuksen kohtalo.

Investoinnit

Jotta talous ja työllisyys kasvaisivat hyvin, yritysten pitäisi sijoittaa Suomeen uutta toimintaa tai laajentaa vanhaa.

Hallitus haluaa rohkaista yrityksiä investoimaan, joten se pyysi valtiosihteeri Martti Hetemäen ideoimaan uusia keinoja.

Yrityksille on tulossa mahdollisuus kaksinkertaisiin poistoihin kone- ja laiteinvestoinneista määräaikaisesti, neljän vuoden ajaksi. Se antaa yrityksille mahdollisuuden lykätä verotustaan eteenpäin.

Yrityksille on lisäksi luvassa ylimääräinen verovähennys, jos ne tekevät tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Investointien lupamenettelyn byrokratiaa yritetään purkaa.

Oikaisu 18.9. kello 11.50: Toisin kuin jutussa virheellisesti luki, tupakka-askin hinta nousee ensi vuonna 0,45 euroa. Aiemmin jutussa mainittu 1,80 euroa on arvio hinnan noususta koko hallituskauden aikana.

HS seurasi tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä. Lue seuranta täältä:

Videot: Näin hallitus kertoi verojen kiristämisestä ja investointiohjelmasta

Työllisyystoimien vaikutuksesta ei ole arviota

Pääministeri Rinne vastasi HS:n toimittajan Paavo Teittisen kysymykseen siitä, onko työllisyystoimien vaikutuksista arviota.

"Ei ole tässä vaiheessa konkreettista arviota. Asiaa käydään läpi hallituksen iltakoulussa 9.10. Meille keskeinen tarkastelukohta on ensi vuoden elokuun budjettiriihi, jolloin pitää olla kasassa puolet tarvittavista työllisyystoimista."

Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut tekemään toimet, joiden arvioidaan tuovan 60 000 työllistä hallituskauden aikana.

Työllisyyden edistämiseen 300 miljoonan euron panostukset

Työministeri Timo Harakka (sd) esitteli hallituksen 25 kohdan työllisyyspakettia. Rahaa työllisyyden edistämiseen laitetaan hallituskauden aikana yhteensä 300 miljoonaa euroa, eli keskimäärin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Rahaa aiotaan käyttää esimerkiksi työttömien yksilöllisten palveluiden kohentamiseen ja palkkatuen määrärahan lisäämiseen.

Ohisalo ja Andersson: Koulutuksen kunnianpalautus toteutuu

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi hallituksen sitoutuneen budjetissa "koulutuksen kunnianpalautukseen".

"Merkittäviä lisäpanostuksia tulee jokaiselle koulutusasteelle. Ensi vuonna korkeakoulujen perusrahoitusta nostetaan 60 miljoonalla eurolla", Ohisalo sanoi.

"Saimme pitkien neuvottelujen päätteeksi turvattua suuret panostukset koulutukseen ja varhaiskasvatukseen", iloitsi puolestaan opetusministeri Li Andersson (vas) Twitterissä.

Aktiivimallin leikkuri puretaan

Työttömyysturvan aktiivimallin leikkuri puretaan vuodenvaihteessa, hallituksen tiedotteessa kerrotaan. Mahdollisia sen korvaavia työllisyystoimia ei mainita.

"Aktiivimallin leikkuri poistetaan 1.1.2020 alkaen. Hallitus linjaa samalla aktiivimallin työllisyysvaikutukset kompensoivista toimista tehdyn valmistelun pohjalta ja niin, että tutkimustulokset työllisyysvaikutuksista huomioidaan", tiedotteessa sanotaan.

Kiistelty leikkuri on vienyt työttömyysetuudesta 4,65 prosenttia niiltä työttömiltä, jotka eivät ole tehneet vaadittua määrää työtunteja tai osallistuneet työllistymistä edistäviin palveluihin.

Lintilä: Hallitukselta kattava investointiohjelma

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) esitteli hallituksen kattavaksi kuvaamaansa investointiohjelmaa.

Keskeiseksi hän nosti aineettomiin investointeihin kannustavan määräaikaisen tutkimusyhteistyökannustiminen. Hallitus selvittää sellaisen toimeenpanoa pikaisella aikataululla.

Yrityksille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 prosentin ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista neljän vuoden ajan.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomi mainittu! BBC kirjoitti sympaattisen jutun suomalaisesta ”kuolevasta kaupungista”, jossa on asiat niin huonosti että se on jo hienoa

    2. 2

      Prinssi Andrew yritti televisio­haastattelussa puhdistaa mainettaan Jeffrey Epsteiniin liittyvässä seksirikos­skandaalissa – Brittimedia kutsuu suoritusta ”autokolariksi”

    3. 3

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    4. 4

      Selvitys: Airbnb-asunnoilla tehtiin Helsingissä keskimäärin lähes 15 500 euron vuosituotot

    5. 5

      Laulaja Whitney Houstonin pitkäaikainen avustaja vahvistaa vuosikymmenten huhut: ”Olimme rakastavaisia”

    6. 6

      Ranskalaislääkäriä syytetään 184 potilaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lähes kaikki uhreista alaikäisiä

    7. 7

      Nesteiden pakkaaminen muovipusseihin loppuu Helsinki-Vantaalla luultavasti jo lähitulevaisuudessa

    8. 8

      Vantaalle rakennettiin jalkakäytävä, joka on kymmeniä senttejä talojen pihoja korkeammalla: ”En tiedä, miten sitä ei ole huomattu”

    9. 9

      Kiky-sopimus pidensi naisten työaikaa, miehiin vaikutus huomattavasti vähäisempi

    10. 10

      Kilpailu- ja kuluttajavirastolta harvinainen päätös: kieltäisi Keskoa ostamasta Heinon Tukkua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    3. 3

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    4. 4

      Vantaalle rakennettiin jalkakäytävä, joka on kymmeniä senttejä talojen pihoja korkeammalla: ”En tiedä, miten sitä ei ole huomattu”

    5. 5

      Valtakunnan­sovittelija pyrkii antamaan maanantaina sovinto­esityksen Postin työriidassa, tukilakot uhkaavat laajeta lentokentille ja pää­kaupunki­seudun liikenteeseen

    6. 6

      Ennusteet alamäestä menivät pieleen: Uusia asuntoja myydään kuin viimeistä päivää, taustalla sijoitustrendi

    7. 7

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    8. 8

      Kannabistuotteiden ostaminen on Suomessa helppoa, päihdyttävän kasvin siemeniä voi ostaa kivijalkakaupasta

    9. 9

      Suomi mainittu! BBC kirjoitti sympaattisen jutun suomalaisesta ”kuolevasta kaupungista”, jossa on asiat niin huonosti että se on jo hienoa

    10. 10

      Trumpin neuvon­antajan Rudy Giulianin teknologia­taidot herättävät kysymyksiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    5. 5

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    6. 6

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    7. 7

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    8. 8

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää