Politiikka

Hallitus pyrkii helpottamaan pienituloisten tilannetta, mutta purevatko toimet? Näin tutkijat arvioivat

Hallitus esitteli eilen budjettiesityksensä, jolla on muun muassa tarkoitus vähentää eriarvoistumista. HS kysyi kommentit kahdelta tutkijalta.

Köyhyyttä tutkinut professori Juho Saari pitää hallituksen köyhyyttä ja eriarvoistumista vähentäviä toimia oikeansuuntaisina.

”Olennaisinta on se, että suunta on nyt muuttunut. Vaikka mittakaava ei ole merkittävä, suunta on oikea. Se on erittäin tärkeää”, Saari sanoo.

Hallitus esitteli eilen julkaistussa budjettiesityksessään joukon toimia, joilla on tarkoitus parantaa pienituloisten asemaa.

Saari jakaa toimet pitkävaikutteisiin ja nopeasti vaikuttaviin.

”Osalla meno­lisäyksistä on niin sanotusti merkit­täviä vivut­tavia vaiku­tuksia köyhyyden vähen­tymiseen, kuten esimerkiksi lisäpanostuksilla koulutukseen”, hän sanoo.

”Niillä ihmisillä, joilla on niukkaa, hyvinkin pienet summat ovat merkityksellisiä. Vähävaraiselle voi olla todella suuri merkitys, jos hän saa esimerkiksi 100–200 euroa lisää kuukaudessa. Nyt ei niin isoihin korotuksiin päästy, mutta suunta on oikea ja korotusten kohdentumiset osuivat varsin hyvin.”

Hallitus korottaa muun muassa alhaisimpia eläkkeitä sekä lapsilisiä ja perusturvaa. Korotukset ovat useimmiten joitakin kymmeniä euroa kuukaudessa.

Myös Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että keskeisintä on monia vuosia köyhiin osuneiden säästöjen jälkeinen suunnanmuutos.

”Valtamerilaiva on kääntänyt suuntaansa”, Moisio sanoo.

”Budjettiesityksessä ei ole dramaattisia suuria paukkuja, vaan vaikutukset ovat suurin piirtein yhtä suuria kuin edellisen hallituksen indeksijäädytykset, nyt toiseen suuntaan. Jos neljä vuotta kuljetaan tähän suuntaan, vaikutukset köyhyyteen voivat olla jo isoja”, Moisio sanoo.

Moisio pitää köyhyyden ehkäisyn kannalta hyvin merkittävänä muutoksena sitä, että Suomi palaa työvoimapalveluissa enemmän henkilökohtaisiin tapaamisiin, joihin Ruotsi ja Tanska ovat aina panostaneet.

Hänen mukaansa useiden ihmisten köyhyys uhkaa syvetä, koska eivät edes osaa käyttää digitaalisia palveluja ja putoavat siksi palveluista.

”Henkilökohtaiset palvelut eivät ole tärkeitä ainoastaan työllistymisen takia, vaan myös siksi, että henkilökohtaisessa tapaamisessa osataan ohjata ihminen oikean palvelun piiriin toisin kuin usein verkossa toimittaessa”, Moisio sanoo.

”Myös sosiaalituen ja toimeentulotuen puolella olisin toivonut panostuksia henkilökohtaiseen palveluun.”

Moision mukaan Suomi on työllisyyspalvelujen digitalisoinnissa aivan maailman kärkimaita. Toimeentulon ja sosiaalityön digitalisoinnissa on menty jo niin pitkälle, ettei vertailukohtia edes löydy maailmalta.

”Digitalisaation huumassa on ajateltu, ettei kasvokkain kohtaamista tarvita lainkaan. Sitä pidetään kalliina ja tehottomana, mutta miksi sitten Ruotsi ja Tanska ovat panostaneet henkilökohtaiseen palveluun toisin kuin Suomi?” hän kysyy.

Hallituksen suurin yksittäinen vähävaraisimpien asemaa parantava uudistus on se, että pienimpien eläkkeiden korottamiseen käytetään 183 miljoonaa euroa.

Korotus kohdistuu noin 1 300 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa.

Toinen suuri päätös on se, että tuet nousevat noin viiden vuoden tauon jälkeen, jos yleinen hintataso nousee. Tämä hoidetaan niin, että tukien indeksijäädytys päättyy.

Hallitus teki budjettiesityksessään myös muun muassa näitä pienituloisten aseman helpottamiseen tähtääviä päätöksiä:
  • 20 euron korotus perusturvaan eli vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin sekä peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Tämä maksaa valtiolle noin 40 miljoonaa euroa.
  • 10 euron korotus lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen ja 7 euron korotus elatustukeen. Näihin korotuksiin hallitus varaa yhteensä vuosittain 36,3 miljoonaa euroa.
  • 25 euron korotus kuukaudessa opintotuen huoltajakorotukseen.
  • 23 miljoonan euron lisäpanostus vuosille 2020–2022 lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkamiseen.
  • 1,5 miljoonaa euroa päihteitä käyttävien äitien palvelujen parantamiseen vuosina 2020 ja 2021.
  • Vuosittain annetaan lisää rahaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen niin, että korotus on 150 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Etuusmuutokset ovat poimittu hallituksen budjettiesityksestä. Budjetin hyväksyy lopulta eduskunta vuoden lopulla. Eduskunta harvoin muuttaa merkittävästi hallituksen esitystä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Käräjätuomari kyykytti salissaan asianajajia, syyttäjiä ja tutkinnanjohtajia – hovioikeus puuttui tuomarin käytökseen

    2. 2

      Ministeri Paatero puolusti Veikkauksen toimintaa A-studiossa – HS kysyi asian­tuntijoilta, pitävätkö väitteet paikkaansa

    3. 3

      Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja nyt se on ajamassa meitä turmioon, julistaa Björn Wahlroos

      Tilaajille
    4. 4

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    5. 5

      EU:n komissio huolestui Rinteen hallituksen rahankäytöstä – valtiovarainministeri Lintilä: ”Pitää suhtautua vakavasti”

    6. 6

      Oslon ambulanssi­kaappaus: Molemmat epäillyt saatu kiinni, varastetusta ambulanssista löytyi haulikko ja kone­pistooli

    7. 7

      Väärä uskomus itsestä voi paljastaa itsetunto-ongelman, sanoo asiantuntija – Moni puhuu huonosta itsetunnosta, vaikka tarkoittaa aivan toista asiaa

    8. 8

      Henriikka Virtanen, 16, meni autokouluun suorittamaan kevytautoilijan kursseja ja hämmästyi – ”En kyllä liikenteeseen lähtisi”

    9. 9

      Helsinki aikoo selvittää, ketkä saavat kaupungin vuokra-asuntoja ja miksi

    10. 10

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemus­terapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    2. 2

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    3. 3

      Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja nyt se on ajamassa meitä turmioon, julistaa Björn Wahlroos

      Tilaajille
    4. 4

      Jopa miljoonalla suomalaisella on tietämättään esidiabetes, joka voi jatkua vuosia – Neljällä muutoksella sairastumisen voi estää lähes varmasti

      Tilaajille
    5. 5

      Poliisien etujärjestön puheen­johtaja ihmettelee, missä roolissa Ohisalo teki selvitys­pyynnön mielen­osoituksista – myös opposition edustajilta arvostelua

    6. 6

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    7. 7

      Ravitsemustieteen professori hätkähti lentokentällä kaadettua aamu­konjakkia – Onko aamu­juominen erityisen suomalainen ilmiö?

    8. 8

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    9. 9

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemus­terapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi kuollut läheinen voi ilmestyä terveellekin ihmiselle? Tutkijan mukaan harha­näkyihin liittyy vaarallinen tabu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    6. 6

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää