Politiikka

HS-analyysi: Hallitus aikoo kammeta Suomen hiili­neutraaliksi 15 vuodessa, budjetti­riihen jälkeen edes vihreiden Ohisalo ei kehdannut hehkuttaa ilmasto­päätöksiä

Hiilineutraalin Suomen tiukka aikataulu vaatisi pontevia loikkauksia, mutta hallitus vasta tepastelee, kirjoittaa ilmastokirjeenvaihtaja Piia Elonen analyysissaan.

Viisitoista vuotta. Suunnilleen siinä ajassa hallituksen on tarkoitus kammeta Suomi hiilineutraaliksi. Se tarkoittaa, että vuonna 2035 ilmastopäästöjä saisi syntyä vain sen verran kuin Suomen hiilinielut jaksavat kitaansa imaista. Toisin sanoen Suomen maaperältä ei nettona mitattuna nousisi enää ilmastoa lämmittäviä kaasuja.

Kun voimalaitokset rakennetaan 40 vuoden käyttöä varten, rakennusten pitäisi kestää ainakin 60 vuotta ilman isompaa remonttia ja suomalaisten ajamat autot romutetaan noin 20 vuoden iässä, on helppo ymmärtää, että 15 vuotta on äärimmäisen nopea luikaus.

Syystäkin hallituksen keväällä laatima hallitusohjelma on ilmaston suhteen kunnianhimoinen ja tavoitteiltaan tiukka.

Siksi myös hallituksen ensimmäisestä budjettiriihestä odotettiin kunnon keinoja ja nopsasti alkavia toimenpiteitä. Koska budjettiriihessä suunnataan rahaa ja etsitään tulonlähteet seuraavalle vuodelle, muodostuu siitä samalla käytännön toimintaohjelma, jossa osin korkealla lentelevät tavoitteet maadoitetaan yrityksissä, maatiloilla, teillä, radoilla, tilinauhoilla ja kodeissa näkyväksi toiminnaksi.

Mutkia oikaisten tiistaisen budjettikokouksen lopputuloksen voisi tiivistää vaikka näin: rahaa tuli mutta jytäköitä toimenpiteitä ei.

Sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kehui tiedotustilaisuudessa hallituksen osoittaneen ilmastonmuutoksen torjuntaan satoja miljoonia euroja.

Näin varmasti onkin, kun taskulaskimella ruvetaan ynnäilemään. Hallitus esimerkiksi korottaa bensan ja dieselin veroa litraa kohden, ohjaa useamman miljoonan hiilinielujen vahvistamiseen, tukee muutamalla miljoonalla sähköautojen latauspaikkojen rakentamista ja vielä useammalla miljoonalla kävelyä ja pyöräilyä. Tukea tulee myös biokaasuinvestointeihin ja vielä ronskimmalla kädellä kiertotalouden uusiin ratkaisuihin.

Kuva muuttuu hieman toiseksi, kun katsotaan, mitä rahalla oikeastaan tehdään. Useimpien miljoonien kohdalla vastaus on, että sitä ei vielä tiedetä.

Yksi merkittävimpiä kokonaisuuksia hallituksen ilmastopolitiikassa on maankäyttösektori eli suomeksi sanottuna metsät, suot ja pellot, jotka voivat kohtelusta riippuen toimia joko ilmastopäästäjinä tai hiilinieluina. Hallitus on nyt kaivanut budjettiriihessään rahaa toisaalta maankäytöstä johtuvien päästöjen pienentämiseen ja toisaalta hiilinielujen kasvattamiseen.

Tarkkoja keinoja ei kuitenkaan ole vielä valittu. Seuraavaksi pitää siis miettiä ja valita kohteet, joihin sovitut rahat laitetaan.

Keinot voivat olla esimerkiksi suometsien tuhkalannoitusta tai kivennäismailla olevien metsien typpilannoitusta. Ainakin rahalla on tarkoitus metsittää erilaisia joutomaita, mutta rahaa ei voi ruveta jakelemaan ennen kuin metsitykselle laaditaan jonkinlaiset kriteerit.

Tässä siis riittää vielä työtä.

 

”Ei tästä vielä maailma muutu”, sanoo professori Antti Asikainen.

Maankäyttösektori ristikkäisine vaikutuksineen on monimutkainen kokonaisuus, joten kysytään arviota panostuksista asiantuntijalta, tässä tapauksessa Suomen ilmastopaneelin metsä- ja maankäyttöihmiseltä, professori Antti Asikaiselta.

”Kyse ei ole jättiloikasta mutta kuitenkin merkittävästä askeleesta ja ennen kaikkea oikeaan suuntaan. Ei tästä vielä maailma muutu, mutta on tämä parempi kuin ei mitään”, Asikainen summaa.

Julkisuudessa on jonkin verran myös ihmetelty ilmastohenkisten liikennerahojen kohdentumista. Sähköautojen latausinfra saa vain neljä miljoonaa euroa kahdelle vuodelle mutta pyöräilyn ja kävelyn edistäminen 21 miljoonaa euroa yhtenä vuonna. Joukkoliikennettä tuetaan 20 miljoonaalla eurolla.

Eri määrärahojen oikeasta kohdentamisesta voi varmasti olla eri mieltä, mutta esimerkiksi pyöräily-, kävely- ja joukkoliikennerahojen taustalla on tavoite leikata suurissa kaupungeissa ”liikennesuoritteen” määrää. Eli toisin sanoen ei katsota vain autojen päästöjä, vaan halutaan, että autoja on vähemmän ja niillä ajetaan vähemmän kilometrejä. Silloin vaihtoehto ei ole sähköauto vaan vaikkapa polkupyörä tai bussi. Lisäksi valtion tuki voi olla vipu, joka saa kunnat lisäämään panostuksiaan kävely- ja pyöräteihin, jolloin kokonaisvaikutus voi olla vieläkin isompi.

Sähköautojen latauspaikkojen tuessa vaikuttaa sekin, minkä verran taloyhtiöt innostuvat latauspaikkoja rakentamaan. Iso tukipotti voi olla näyttävä mutta jäädä myös osin käyttämättä. Latauspaikkoja syntyy myös markkinavetoisesti, mikä sekin rajaa tuen tarvetta. Toisaalta taloyhtiöt tarvitsevat tukea, sillä lopulta juuri mahdollisuus ladata autoa kotona ratkaisee viime kädessä, onko ihmisen oikeasti mahdollista hankkia sähköautoa.

Koska liikenteen ilmastotukien ryteikkö on laaja, lainataan tässäkin Suomen ilmastopaneelin asiantuntemusta.

”Joukkoliikenteen tuki on nyt tässä vain palautettu edellisiä leikkauksia edeltävälle tasolle, eli aitoa uutta tässä ei ole. Tuossa saisi olla nolla perässä, jotta taso olisi oikea joukkoliikennetuelle”, sanoo Suomen ilmastopaneelin liikennetutkija Heikki Liimatainen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Kaikkein suurin summa euromääräisesti on polttoaineverojen korotus, noin 250 miljoonaa euroa. Siinä ei kuitenkaan oikeastaan ole kyse aidosta korotuksesta, vaan pikemminkin hintatason nousun seurailusta. Ilman korotuksia polttoaineverot jäisivät pikkuhiljaa jälkeen, kun ihmisten palkat ja kaiken hinnat nousevat. Kuten hallituksen tiedotteessakin todetaan, kyseessä on lähinnä indeksikorotus, jolla yritetään pitää entisenlainen ohjausvaikutus olemassa. ”Vaikutus ilmastoon on kosmeettinen”, Liimatainen tiivistää.

Ehkä vieläkin oleellisempaa on, mitä budjettipäätöksestä puuttuu. Poliitikon on aina helpompi jakaa rahaa kuin ottaa sitä pois. Ja se näkyy nytkin.

Ympäristölle haitallisissa yritystuista liikkuu valtavat – joidenkin laskujen mukaan miljardiluokan – rahat, ja niillä kannustetaan yrityksiä ilmaston näkökulmasta väärään suuntaan.

Haitallisia tukia on listattu moneen kertaan, joten tietoa niistä on tarjolla vaikka kuinka paljon. Siitä huolimatta päätökset tukileikkauksista lykättiin taas eteenpäin.

Sen verran hallitus sai päätä auki, että leikkaa dieseliltä tukea 120 miljoonaa euroa – joka osin ristiriitaisesti viistää tukia myös biomassasta tehdyltä uusiutuvalta dieseliltä. Tästä päätöksestä voi lukea tarkemmin täältä.

Sama ristiriita koskee myös turvetta, jonka ilmastopäästöt ovat isommat kuin kivihiilellä. Turve on vain viitisen prosenttia Suomen energiapaletista mutta aiheuttaa Suomen ilmastopäästöistä noin kymmenisen prosenttia. Silti turpeen käyttöä edistetään ja kannustetaan verotuella.

Hallitus ei budjettiriihessään linjannut turpeen tulevaa verokohtelua, vaan asia siirtyy ensi vuoteen.

Toisin sanoen isot ja vaikeat asiat jäävät vielä neuvoteltavaksi, mutta rahaa erilaisiin tukiin pystyttiin antamaan.

Ei siis ihme, että tiedotustilaisuudessa edes vihreiden puheenjohtaja ei kehdannut hehkuttaa ilmastopäätöksiä. Ohisalo nosti ilmaston kohdalla ensimmäiseksi esiin lisäpäätösten tarpeen.

Tiedotteessaan hän kutsui tehtyjä päätöksiä maltillisesti ”ensimmäisiksi askeleiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa”.

Oikaisu 19.9. klo 11.23: Korjattu joukkoliikenteen saama tuki 10 miljonaasta 20 miljoonaan euroon.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    2. 2

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    3. 3

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    4. 4

      Poliisien etujärjestön puheen­johtaja ihmettelee, missä roolissa Ohisalo teki selvitys­pyynnön mielen­osoituksista – myös opposition edustajilta arvostelua

    5. 5

      Kahden japanilaisen lentotukialuksen hylyt löydettiin Tyynenmeren pohjasta

    6. 6

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    7. 7

      Thaimaan kuningas esitteli jalkavaimoaan kymmenillä valokuvilla: Rakastajatar sai virallisen aseman, kuningatar istui vieressä katsellen

    8. 8

      Puhemies torjui Boris Johnsonin toivoman uuden äänestyksen brexit-sopimuksesta

    9. 9

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    10. 10

      Iranilainen musiikkipalvelu poisti naiset kaikkien levyjen kansikuvista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    2. 2

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    3. 3

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    4. 4

      Maksoin hoitajan ojentamasta kumiletkusta 64 euroa: onko hoitokuluvakuutuksista tullut lääkäriasemille rahastusautomaatti?

    5. 5

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    6. 6

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    7. 7

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    8. 8

      Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa

      Tilaajille
    9. 9

      ”Lääkekannabis on toiveiden tynnyri”, sanoo Fimean ylitarkastaja

    10. 10

      Poliisien etujärjestön puheen­johtaja ihmettelee, missä roolissa Ohisalo teki selvitys­pyynnön mielen­osoituksista – myös opposition edustajilta arvostelua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää