Politiikka

HS-analyysi: Hallitus aikoo kammeta Suomen hiili­neutraaliksi 15 vuodessa, budjetti­riihen jälkeen edes vihreiden Ohisalo ei kehdannut hehkuttaa ilmasto­päätöksiä

Hiilineutraalin Suomen tiukka aikataulu vaatisi pontevia loikkauksia, mutta hallitus vasta tepastelee, kirjoittaa ilmastokirjeenvaihtaja Piia Elonen analyysissaan.

Viisitoista vuotta. Suunnilleen siinä ajassa hallituksen on tarkoitus kammeta Suomi hiilineutraaliksi. Se tarkoittaa, että vuonna 2035 ilmastopäästöjä saisi syntyä vain sen verran kuin Suomen hiilinielut jaksavat kitaansa imaista. Toisin sanoen Suomen maaperältä ei nettona mitattuna nousisi enää ilmastoa lämmittäviä kaasuja.

Kun voimalaitokset rakennetaan 40 vuoden käyttöä varten, rakennusten pitäisi kestää ainakin 60 vuotta ilman isompaa remonttia ja suomalaisten ajamat autot romutetaan noin 20 vuoden iässä, on helppo ymmärtää, että 15 vuotta on äärimmäisen nopea luikaus.

Syystäkin hallituksen keväällä laatima hallitusohjelma on ilmaston suhteen kunnianhimoinen ja tavoitteiltaan tiukka.

Siksi myös hallituksen ensimmäisestä budjettiriihestä odotettiin kunnon keinoja ja nopsasti alkavia toimenpiteitä. Koska budjettiriihessä suunnataan rahaa ja etsitään tulonlähteet seuraavalle vuodelle, muodostuu siitä samalla käytännön toimintaohjelma, jossa osin korkealla lentelevät tavoitteet maadoitetaan yrityksissä, maatiloilla, teillä, radoilla, tilinauhoilla ja kodeissa näkyväksi toiminnaksi.

Mutkia oikaisten tiistaisen budjettikokouksen lopputuloksen voisi tiivistää vaikka näin: rahaa tuli mutta jytäköitä toimenpiteitä ei.

Sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kehui tiedotustilaisuudessa hallituksen osoittaneen ilmastonmuutoksen torjuntaan satoja miljoonia euroja.

Näin varmasti onkin, kun taskulaskimella ruvetaan ynnäilemään. Hallitus esimerkiksi korottaa bensan ja dieselin veroa litraa kohden, ohjaa useamman miljoonan hiilinielujen vahvistamiseen, tukee muutamalla miljoonalla sähköautojen latauspaikkojen rakentamista ja vielä useammalla miljoonalla kävelyä ja pyöräilyä. Tukea tulee myös biokaasuinvestointeihin ja vielä ronskimmalla kädellä kiertotalouden uusiin ratkaisuihin.

Kuva muuttuu hieman toiseksi, kun katsotaan, mitä rahalla oikeastaan tehdään. Useimpien miljoonien kohdalla vastaus on, että sitä ei vielä tiedetä.

Yksi merkittävimpiä kokonaisuuksia hallituksen ilmastopolitiikassa on maankäyttösektori eli suomeksi sanottuna metsät, suot ja pellot, jotka voivat kohtelusta riippuen toimia joko ilmastopäästäjinä tai hiilinieluina. Hallitus on nyt kaivanut budjettiriihessään rahaa toisaalta maankäytöstä johtuvien päästöjen pienentämiseen ja toisaalta hiilinielujen kasvattamiseen.

Tarkkoja keinoja ei kuitenkaan ole vielä valittu. Seuraavaksi pitää siis miettiä ja valita kohteet, joihin sovitut rahat laitetaan.

Keinot voivat olla esimerkiksi suometsien tuhkalannoitusta tai kivennäismailla olevien metsien typpilannoitusta. Ainakin rahalla on tarkoitus metsittää erilaisia joutomaita, mutta rahaa ei voi ruveta jakelemaan ennen kuin metsitykselle laaditaan jonkinlaiset kriteerit.

Tässä siis riittää vielä työtä.

 

”Ei tästä vielä maailma muutu”, sanoo professori Antti Asikainen.

Maankäyttösektori ristikkäisine vaikutuksineen on monimutkainen kokonaisuus, joten kysytään arviota panostuksista asiantuntijalta, tässä tapauksessa Suomen ilmastopaneelin metsä- ja maankäyttöihmiseltä, professori Antti Asikaiselta.

”Kyse ei ole jättiloikasta mutta kuitenkin merkittävästä askeleesta ja ennen kaikkea oikeaan suuntaan. Ei tästä vielä maailma muutu, mutta on tämä parempi kuin ei mitään”, Asikainen summaa.

Julkisuudessa on jonkin verran myös ihmetelty ilmastohenkisten liikennerahojen kohdentumista. Sähköautojen latausinfra saa vain neljä miljoonaa euroa kahdelle vuodelle mutta pyöräilyn ja kävelyn edistäminen 21 miljoonaa euroa yhtenä vuonna. Joukkoliikennettä tuetaan 20 miljoonaalla eurolla.

Eri määrärahojen oikeasta kohdentamisesta voi varmasti olla eri mieltä, mutta esimerkiksi pyöräily-, kävely- ja joukkoliikennerahojen taustalla on tavoite leikata suurissa kaupungeissa ”liikennesuoritteen” määrää. Eli toisin sanoen ei katsota vain autojen päästöjä, vaan halutaan, että autoja on vähemmän ja niillä ajetaan vähemmän kilometrejä. Silloin vaihtoehto ei ole sähköauto vaan vaikkapa polkupyörä tai bussi. Lisäksi valtion tuki voi olla vipu, joka saa kunnat lisäämään panostuksiaan kävely- ja pyöräteihin, jolloin kokonaisvaikutus voi olla vieläkin isompi.

Sähköautojen latauspaikkojen tuessa vaikuttaa sekin, minkä verran taloyhtiöt innostuvat latauspaikkoja rakentamaan. Iso tukipotti voi olla näyttävä mutta jäädä myös osin käyttämättä. Latauspaikkoja syntyy myös markkinavetoisesti, mikä sekin rajaa tuen tarvetta. Toisaalta taloyhtiöt tarvitsevat tukea, sillä lopulta juuri mahdollisuus ladata autoa kotona ratkaisee viime kädessä, onko ihmisen oikeasti mahdollista hankkia sähköautoa.

Koska liikenteen ilmastotukien ryteikkö on laaja, lainataan tässäkin Suomen ilmastopaneelin asiantuntemusta.

”Joukkoliikenteen tuki on nyt tässä vain palautettu edellisiä leikkauksia edeltävälle tasolle, eli aitoa uutta tässä ei ole. Tuossa saisi olla nolla perässä, jotta taso olisi oikea joukkoliikennetuelle”, sanoo Suomen ilmastopaneelin liikennetutkija Heikki Liimatainen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Kaikkein suurin summa euromääräisesti on polttoaineverojen korotus, noin 250 miljoonaa euroa. Siinä ei kuitenkaan oikeastaan ole kyse aidosta korotuksesta, vaan pikemminkin hintatason nousun seurailusta. Ilman korotuksia polttoaineverot jäisivät pikkuhiljaa jälkeen, kun ihmisten palkat ja kaiken hinnat nousevat. Kuten hallituksen tiedotteessakin todetaan, kyseessä on lähinnä indeksikorotus, jolla yritetään pitää entisenlainen ohjausvaikutus olemassa. ”Vaikutus ilmastoon on kosmeettinen”, Liimatainen tiivistää.

Ehkä vieläkin oleellisempaa on, mitä budjettipäätöksestä puuttuu. Poliitikon on aina helpompi jakaa rahaa kuin ottaa sitä pois. Ja se näkyy nytkin.

Ympäristölle haitallisissa yritystuista liikkuu valtavat – joidenkin laskujen mukaan miljardiluokan – rahat, ja niillä kannustetaan yrityksiä ilmaston näkökulmasta väärään suuntaan.

Haitallisia tukia on listattu moneen kertaan, joten tietoa niistä on tarjolla vaikka kuinka paljon. Siitä huolimatta päätökset tukileikkauksista lykättiin taas eteenpäin.

Sen verran hallitus sai päätä auki, että leikkaa dieseliltä tukea 120 miljoonaa euroa – joka osin ristiriitaisesti viistää tukia myös biomassasta tehdyltä uusiutuvalta dieseliltä. Tästä päätöksestä voi lukea tarkemmin täältä.

Sama ristiriita koskee myös turvetta, jonka ilmastopäästöt ovat isommat kuin kivihiilellä. Turve on vain viitisen prosenttia Suomen energiapaletista mutta aiheuttaa Suomen ilmastopäästöistä noin kymmenisen prosenttia. Silti turpeen käyttöä edistetään ja kannustetaan verotuella.

Hallitus ei budjettiriihessään linjannut turpeen tulevaa verokohtelua, vaan asia siirtyy ensi vuoteen.

Toisin sanoen isot ja vaikeat asiat jäävät vielä neuvoteltavaksi, mutta rahaa erilaisiin tukiin pystyttiin antamaan.

Ei siis ihme, että tiedotustilaisuudessa edes vihreiden puheenjohtaja ei kehdannut hehkuttaa ilmastopäätöksiä. Ohisalo nosti ilmaston kohdalla ensimmäiseksi esiin lisäpäätösten tarpeen.

Tiedotteessaan hän kutsui tehtyjä päätöksiä maltillisesti ”ensimmäisiksi askeleiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa”.

Oikaisu 19.9. klo 11.23: Korjattu joukkoliikenteen saama tuki 10 miljonaasta 20 miljoonaan euroon.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vahva meikki estää Eeva-Kaisa Metsolaa saamasta töitä, sanovat tuttavat – ”Meikki on osa identiteettiäni, en ole valmis luopumaan siitä työn vuoksi”

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen nopeaa vauhtia: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne halvaantuisi, risteily­laivoja jäisi satamaan – Näin lakot uhkaavat laajentua maanantaina

    4. 4

      Tasan kymmenen vuotta sitten 34-vuotias helsinkiläinen tutkija perusti Facebookiin ”soinin­vaaralaisten homma­forumin” – Se muutti Helsinkiä lopullisesti

    5. 5

      HS-analyysi: Postin työehto­sotku on Sdp:n painajainen

      Tilaajille
    6. 6

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    7. 7

      Pikkukylän pojat alkoivat ”läpällä kuvvaamaan” – Nyt Justimuksella on Youtubessa yli puoli miljoonaa tilaajaa, enemmän kuin Roni Bäckillä

    8. 8

      Kauniit ovat huonompia pari­suhteissa, ja nainen on haluttavin 22-vuotiaana, väittää evoluutio­psykologi Markus J. Rantala – Provosoiko hän tahallaan?

      Tilaajille
    9. 9

      Helsinkiläinen uimaopettaja havahtui lasten jäykistymiseen: ”Todella huolestuttavaa”

    10. 10

      Trumpin erikoiset käsinkirjoitetut muistilaput tallentuivat kameralle, pian niiden pohjalta tehtiin biisi – Internet riemastui emorock-videosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinki aloitti uuden tavan auttaa vanhuksia – miksi suuri joukko hoitajia irtisanoutui heti?

      Tilaajille
    2. 2

      Kirjailija Veijo Baltzar on vangittu epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta – avustajan mukaan Baltzar kiistää syyllistyneensä tekoon

    3. 3

      Tavallinen flunssa tai kaatuminen voivat laukaista toiminnallisen häiriön, jonka syytä lääketiede ei tunne kunnolla

      Tilaajille
    4. 4

      HS-analyysi: Hallitus viritti itselleen ansan, joka voi pakottaa sen leikkaamaan pienituloisilta

    5. 5

      Helsinkiläinen uimaopettaja havahtui lasten jäykistymiseen: ”Todella huolestuttavaa”

    6. 6

      Poliisin Karhu-ryhmän entinen varajohtaja tuomittiin ehdottomaan vankeuteen: ylikonstaapeli huijasi rikoskumppaninsa kanssa poliisilaitokselta yli 150 000 euroa

    7. 7

      Suomen maahan­muutto­politiikassa on mennyt viime aikoina pieleen lähes kaikki mahdollinen, nyt on aika korjata virheet

    8. 8

      Kirjeenvaihtajan analyysi: Virkarikos­tutkinnassa kuultiin järisyttävä todistus

      Tilaajille
    9. 9

      Mannerheimintien varteen suunnitellaan valtavaa rakennushanketta: 2 500 uutta asukasta ja jopa 14-kerroksinen talo

    10. 10

      Poliisi aloittaa esitutkinnan: Helsingin kotihoito unohti vanhuksen, löytyi kuolleena kotoaan vuonna 2018

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    6. 6

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    7. 7

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    8. 8

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    9. 9

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    10. 10

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    11. Näytä lisää