Politiikka

Vientialat ja hallitus lähtevät ratkomaan ilmasto­tavoitetta: Ilmastopolitiikkamme ei ole ollut riittävän yrityslähtöistä, sanoo elinkeinoministeri Kulmuni

Suuret teollisuusliitot lupaavat laatia ensi kevääseen mennessä tiekarttansa päästövähennyksiin pääsemiseksi. Liittojen edustama teollisuus tuottaa noin puolet Suomen vuotuisista ilmastopäästöistä. Niiden mahdollisilla ilmastoratkaisuilla on keskeinen rooli koko Suomen päästöjen vähentämisessä.

Ei riittävän yrityslähtöistä eikä elinkeinoelämämyönteistä. Näin elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) kuvaa Suomen ilmastopolitiikkaan liittyviä ongelmia.

Hän uskoo, että hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi yritykset on otettava tiukasti mukaan työhön.

”Ilmastopolitiikkaamme on vaivannut se, ettei se ole niin yri­tyslähtöistä ja elinkeinoelämämyönteistä. Se on ollut enemmän jotenkin sellaisella ideologisella tasolla.”

Kulmuni kertoo HS:n haastattelussa hankkeesta, jolla hallitus yrittää ratkoa ilmastotavoitettaan yhteistyössä energiaintensiivistä teollisuutta ja vientiyrityksiä edustavien liittojen kanssa.

Liitot ovat sopineet työ- ja elinkeinoministeriön kanssa laativansa omat ”tiekarttansa” eli pitkän aikavälin suunnitelmat siitä, miten niiden edustamat alat voivat vähentää päästöjään ja vauhdittaa hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamista.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.


Mukana tiekarttojen laadinnassa ovat Teknologia­teollisuus, Metsä­teollisuus, Kemianteollisuus ja Energiateollisuus – siis esimerkiksi paljon päästöjä aiheuttavat terästuottajat sekä metsä- ja energiayhtiöt.

Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi työtä. Rakennusteollisuuden ja monen muun toimialan on määrä tulla mukaan myöhemmin.

”Jotta pääsemme ilmastotavoitteisiin, on välttämätöntä, että ilmastopolitiikka lyö kättä päälle teollisuuspolitiikkamme kanssa. Teollisuus on itse asiassa suurin ratkaisija, jolla päästöjä pystytään vähentämään”, Kulmuni sanoo.

Hallituksen hankkeeseen mukaan lähtevien liittojen edustamat alat tuottavat noin puolet Suomen vuotuisista ilmastopäästöistä. Niiden mahdollisilla ilmastoratkaisuilla onkin keskeinen rooli koko Suomen päästöjen vähentämisessä.


Ensi kevääseen mennessä on määrä kertoa muun muassa, mitä konkreettisia keinoja ja teknologioita päästövähennyksiin voitaisiin käyttää, millä aikataululla ja mitä se voisi maksaa.

Hallitus haluaa liitot mukaan, koska se sitouttaa paljon päästöjä tuottavat alat ilmastotyöhön. Lisäksi koetetaan välttää päällekkäisyyksiä ja epärealistisia suunnitelmia matkalla kohti hiilineutraaliutta, Kulmuni sanoo.

”Jos alat vain tekevät tiekarttojaan yksittäin, niin saattaa olla, että joka toimiala käyttää yksikseen koko sen sähkökapasiteetin, joka tarvitaan teollisuuden sähköistämiseen, eikä kukaan katso kokonaisuutta.”

Mallia työhön on haettu esimerkiksi Ruotsista, jossa on tehty vastaavia tiekarttoja. Naapurissa ongelmaksi muodostui Kulmunin mukaan juuri se, että koordinointi oli liian vähäistä ja sama sähkökapasiteetti tuli käytettyä moneen kertaan.

Yritykset taas hyötyvät hankkeeseen osallistumisesta muun muassa siten, että ne saavat käydä keskustelua päästövähennyksistä omasta näkökulmastaan.

”Suomi elää viennistä, ja jos ja kun meillä lähdetään toteuttamaan kunnianhimoista tavoitetta, se tarkoittaa väistämättä investointeja, rajoituksia ja patistusta. Kysymys on, miten se vaikuttaa meillä avoimilla vientimarkkinoilla toimivien yritysten kilpailukykyyn”, sanoo kestävästä kehityksestä Teknologiateollisuudessa vastaava johtaja Helena Soimakallio.

Mukana olevat liitot luonnollisesti kertovat osana prosessia, mitä ne toivoisivat, jotta ne voisivat ja haluaisivat toteuttaa nykyistä tehokkaampia ilmastotoimia.

Useista liitoista vaaditaan jo nyt esimerkiksi tutkimus- ja kehitysrahoihin panostamista sekä osin niiden kohdentamista ilmastotoimiin.

Tätä vaatii myös esimerkiksi Outokumpu. Se on suomalaisyrityksistä yksi suurimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista.

Lue lisää: Suomen suurin sähkönkäyttäjä tuottaa Lahden verran päästöjä vuodessa – isot vähennykset edellyttäisivät läpimurtoa teknologiassa


Lisäksi liitot vaativat sähköveron keventämistä, sillä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen tarkoittaa sähkönkulutuksen merkittävää kasvua. Puhdasta energiaa on oltava saatavilla paljon ja kilpailukykyisin hinnoin, liitoista painotetaan. Hallitus on jo ohjelmassaan luvannut teollisuuden sähköveron keventämistä kohti EU:n sallimaa minimitasoa.

Kulmuni korostaa, että juuri riittävä puhtaan sähkön saanti on yksi niistä ongelmista, joihin ei ole vielä ratkaisua.

”Tätä voi hahmottaa vaikka siten, että esimerkiksi yhden Raahen terästehtaan sähköistäminen vaatii noin ydinvoimalan verran sähköä tai noin tuhat tuulimyllyä. Ja se on vain yksi tehdas.”

Minkälaisia yritysten tulevat ilmastoratkaisut sitten voivat olla? Mitä niiden toteuttaminen vaatii ja maksaa?

Nämä ovat kysymyksiä, joihin mukana olevat liitot eivät vielä halua ottaa kovin selkeää kantaa, koska työ on vasta alussa. Jotain voi silti sanoa.

Esimerkiksi Kemianteollisuudessa on mietitty hiilineutraaliutta jo jonkin aikaa. Liitto julkisti alkuvuodesta tavoitteensa olla alana hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

Energia- ja ilmastopolitiikasta vastaava johtaja Sami Nikander sanoo, että siirtymä kohti hiilineutraaliutta vaatii panostuksia prosessien kehitykseen, raaka-aine- ja energiavirtojen miettimistä, tuotekehitystä ja innovaatioita sekä kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämistä. Liiketoimintamallien kohdalla muutos voi tarkoittaa vaikkapa kokonaan uudenlaisia tuotteita tai asiakasratkaisuja.

Kaikki tämä vaatii investointeja.

Koko kemianteollisuus investoi nykyisin runsaat miljardi euroa vuodessa. Summan olisi kasvettava tästä merkittävästi, ehkä jopa kaksinkertaiseksi, Kemianteollisuudessa haarukoidaan.


Nikanderin mukaan on jo paljon hyviä esimerkkejä yrityksistä ja niiden tekemistä tai harkitsemista toimista.

Hän ottaa esiin muun muassa teollisuuden hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet.

Esimerkiksi Neste ja Borealis sekä useat pääkaupunkiseudun energiayhtiöt ovat vastikään selvittäneet, miten hukkalämpöä voitaisiin jalostaa paremmin hyötykäyttöön.

Selvityksen mukaan Porvoon Kilpilahdessa, Nesteen ja Borealis Polymersin tuotantolaitoksilla, syntyy niin paljon hukkalämpöä, että sillä voitaisiin kattaa noin neljännes pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeesta.

Kilpilahden hankkeesta ja muista konkreettisista päästövähennystoimista voi lukea oheisesta laatikosta.



Liittojen laatimien tiekarttojen on määrä valmistua ensi keväänä. Työ ei sinänsä johda valmiiseen suunnitelmaan hallituksen ilmastotavoitteen toteuttamiseksi tai sitoumukseen tehtävistä toimista. Tavoitteena on kuitenkin kuva siitä, mikä on mahdollista ja millä hinnalla.

Sen jälkeen ministeriö koettaa sovittaa liittojen tuottamaa tietoa yhteen. Tätä käytetään pohjana, kun hallitus alkaa ensi vuonna laatia uutta ilmasto- ja energiastrategiaa ja keskipitkän ajan ilmastosuunnitelmaa.

Seuraako lisää keppiä, jos liitot eivät ole toimissaan riittävän kunnianhimoisia?

Kulmuni ei halua lähteä keppikeskusteluun. Hänestä parhaita tuloksia saadaan, kun toimet ovat lähtöisin teollisuudesta.

”Kyse on tasapainosta. Suomen kansantalous rakentuu vientiteollisuudelle, ja siellä ovat ne työpaikat. Hallituksen suurin tavoite on työllisyyden kasvattaminen, joten on aivan keskeistä, että teollisuus menestyy. Mätkiminen puolin ja toisin ei varmaankaan tuo parasta tulosta.”

Entä onko nyt alkaneen hankkeen riskinä, että tuloksena on vain pitkä lista teollisuuden vaatimuksia ja vähemmän oikeita ilmastotoimia?

Kulmuni sanoo, ettei hän ole kokenut sellaista henkeä keskustellessaan liittojen kanssa.

”Olen ollut positiivisesti yllättynyt, että teollisuus on lähtenyt niin aktiivisesti näitä edistämään. Emme pääse tavoitteisiin ilman, että teollisuus investoi paljon puhtaaseen teknologiaan ja tekee kehitystyötä. Vastakkainasettelun aika on tässä ohi, vaikka se on kuluneen kuuloinen fraasi.”


Soimakallio toteaa, että vientiteollisuuden liitoissa ilmapiiri on muuttunut huomattavasti viime vuosina. Asenteita muutti viimeistään hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viime syksyn raportti synkkine ennustuksineen.

Hän arvelee, että joitain vuosia sitten liittoja ei olisi saatu samaan tapaan oma-aloitteisesti liikkeelle päästövähennystyöhön. Nyt on toisin – osin siksi, että työn uskotaan voivan tuoda kilpailuetua kasvavilla vihreän teknologian markkinoilla.

”Paine on nyt kasvanut, ja uskon, että se on hyvällä tavalla luonut kriittisen massan. Meidän jäsenemme näkevät myös liiketoimintamahdollisuuden, ja minusta siinä ei ole mitään väärää, päinvastoin. Silloin kehitys lähtee rullaamaan markkinoiden ehdoilla.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    2. 2

      Osa saa nuhan ja kuumeen helposti ja toiset eivät juuri koskaan – Professori listaa viisi syytä, jotka selittävät eron

      Tilaajille
    3. 3

      Republikaanit häiriköivät Trumpin virkarikostutkintaan liittynyttä kuulemista

    4. 4

      Tutkijat kehittivät mullistavan tavan huiputtaa dna:ta: ”Suuri harppaus perimän muokkauksen maailmassa”

    5. 5

      Nyt se on virallista: Kvanttitietokone saavutti herruuden eli laski 200 sekunnissa sen, mikä olisi vienyt supertietokoneelta 10 000 vuotta

    6. 6

      Maailman muoviroskasta suuri osa on peräisin vain muutaman suuryhtiön tuotteista – ykkösenä Coca-Cola

    7. 7

      Rekasta löytyi 39 ruumista Britanniassa, ihmisiä sisältänyt kontti lastattiin lauttaan Belgiassa

    8. 8

      Pandoran lipas on nyt auki: Maailman ensimmäiset geenimuokatut lapset syntyivät kokeessa, jota osa tutkijoista sanoo vastuuttomaksi ja hirviömäiseksi

    9. 9

      Paralympiavoittajan elämä päättyi armokuolemaan

    10. 10

      Metsikköön ilmestyi yön pimeydessä 250 kiloa chilikastiketta Vuosaaressa: ”En pysty ymmärtämään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    2. 2

      Osa saa nuhan ja kuumeen helposti ja toiset eivät juuri koskaan – Professori listaa viisi syytä, jotka selittävät eron

      Tilaajille
    3. 3

      Nyt se on virallista: Kvanttitietokone saavutti herruuden eli laski 200 sekunnissa sen, mikä olisi vienyt supertietokoneelta 10 000 vuotta

    4. 4

      Metsikköön ilmestyi yön pimeydessä 250 kiloa chilikastiketta Vuosaaressa: ”En pysty ymmärtämään”

    5. 5

      Suuri veronmaksaja Supercell huolestui: Suomi menettämässä miljoonien edestä vero­tuloja, jos verotukseen kaavailtu jätti­uudistus toteutuu

    6. 6

      Rekasta löytyi 39 ruumista Britanniassa, ihmisiä sisältänyt kontti lastattiin lauttaan Belgiassa

    7. 7

      Paralympiavoittajan elämä päättyi armokuolemaan

    8. 8

      Vakavasti sairaiden nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan Helsingin seudulla väärin, sanoo kaksi kaiken nähnyttä ammattilaista

      Tilaajille
    9. 9

      Poliisi: Kauniaisissa liikkuu häiriköivä nuorisojoukko – ”Erittäin vakavasti otettava asia”

    10. 10

      Vaimo kysyi ”bromancesta”, ja Erno Enkenberg loukkaantui – Neljä miestä kertoo äijäilyn ylittävästä ystävyydestä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    3. 3

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    4. 4

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    5. 5

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    6. 6

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    9. 9

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    10. 10

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    11. Näytä lisää