Metsä­hallituksen pää­johtaja irtisanoutui elämän­tilanteensa vuoksi, mutta sai silti 200 000 euron lähtörahat

Metsähallituksen entinen pääjohtaja Pentti Hyttinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=pentti+hyttinen saa niin avokätisen korvauksen tehtävänsä jätettyään, että kyseessä voi olla harkintavallan ylitys. Näin arvioi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=seppo+koskinen.

”En lähde itse lopputulosta arvioimaan. Sanon vain, että sopimus on yllättävän hyvä omista syistään irtisanoutuneelle pääjohtajalle”, Koskinen sanoo.

Metsähallitus tiedotti elokuun lopulla Hyttisen irtisanoutuneen. Tämä tapahtui hetkeä ennen kokousta, jossa liikelaitoksen hallituksen oli tarkoitus käsitellä Hyttisen johtamistavoista teetettyä selvitystä. Tiedotteen mukaan syynä oli Hyttisen läheisen sairastuminen. Entisen pääjohtajan työvelvoitteet päättyivät heti syyskuun alussa.

Lainsäädännön näkökulmasta kyseessä ei tarkasti ottaen ole irtisanoutuminen, sillä Metsähallitus ja Hyttinen sopivat virkasuhteen päättämisestä yhteisesti. Samalla osapuolet sopivat, että tehtävänsä jättävä pääjohtaja saa vuoden palkkaa vastaavan eli noin 204 000 euron korvauksen, kun mukaan lasketaan myös irtisanomisajan palkka puolen vuoden ajalta.

Käytännössä kyse on veronmaksajien rahoista, sillä Metsähallitus on valtion liikelaitos.

Helsingin Sanomat sai nähtäväkseen myös Hyttisen alkuperäisen johtaja­sopimuksen. Siinä mahdollinen puolen vuoden palkkaa vastaava korvaus ja irtisanomis­ajan palkka mainitaan ainoastaan siinä tapauksessa, että joko valtioneuvosto tai liikelaitoksen hallitus antaa pääjohtajalle potkut.

Erillisen sopimuksen ansiosta Hyttinen saa sekä irtisanomisajan palkan että erokorvauksen, vaikka Metsähallituksen mukaan Hyttinen halusi itse päättää virkasuhteensa henkilökohtaisen elämäntilanteensa vuoksi.

Koskisen mukaan on hyvin poikkeuksellista, että vastaavaan sopimukseen päädytään tällaisissa olosuhteissa. Yleensä niin sanottuun kultaiseen kädenpuristukseen päädytään, kun työnantaja haluaa työntekijästä eroon, mutta juridiset perusteet irtisanomiselle ovat kiistanalaiset. Rahallisella korvauksella taataan, ettei työntekijä vie asiaa oikeuteen.

”Varmaankaan tavallinen työntekijä ei tuollaisessa tilanteessa mitään sopimusta saisi”, Koskinen sanoo.

”Tapauksessa mielenkiintoista on tietenkin se, voidaanko tällaisessa tilanteessa tehdä hänen kannaltaan näin edullinen sopimus julkisilla varoilla – eli meidän varoillamme.”

Hyttisen korvauksen epätavanomaisuutta lisää se, että alkuperäisen toimitusjohtajasopimuksen mukaan kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen ilman erityistä perustetta.

Kuten muitakin viranomaisia, myös Metsä­hallitusta sitovat hyvän hallinnon periaatteet. Toiminnan on perustuttava lakiin, ja sen on oltava tasapuolista, puolueetonta ja oikeasuhtaista.

Siksi suurelle ero­korvaukselle täytyisi olla vankat perusteet, Koskinen muistuttaa. Hän nostaa esiin vastaavanlaisen tapauksen, jossa Jyväskylän kaupunginhallitus päätti maksaa irtisanoutuneelle kaupunginjohtajalle noin 200 000 euron korvauksen. Korkein hallinto-oikeus katsoi kaupunginhallituksen ylittäneen toimivaltuutensa, koska erokorvaukselle ei ollut perusteita.

Sekä viranomaisten toiminnan laillisuutta valvova oikeuskansleri että syyttäjä voisivat tarttua Metsähallituksen kaltaisen toimijan ylenpalttiseen anteliaisuuteen, emeritusprofessori arvioi.

”Jos todelliset perusteet olisivat olleet muut kuin nämä tiedotteessa ilmoitetut, silloin tiedotteen laatija syyllistyy harhauttamiseen ja virkavelvollisuuksien rikkomiseen. Kyllä tiedotteen pitää olla sisällöltään oikea.”

Metsähallituksen hallituksen puheenjohtaja Timo Laitinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+laitinen katsoo, että Hyttisen kanssa elokuussa tehty erillinen sopimus virkasuhteen päättämisestä on lainmukainen ja hyvin perusteltu.

”Perusteet ovat niin monimutkaisia, etten halua alkaa niitä julkisesti käymään läpi”, Laitinen sanoo.

”Perusteena on ollut Metsähallituksen toiminnan jatkuvuuden takaaminen eli toiminnan turvaaminen kaikissa olosuhteissa.”

Laitinen kieltäytyy kommentoimasta sitä, millä tavoin Metsähallituksen toiminta olisi vaarantunut ilman 204 000 euron korvausta.

HS pyysi aiemmin Metsähallitukselta Hyttisen johtamistavoista laaditun, noin 16 000 euroa maksaneen selvityksen. Liikelaitos vastasi tietopyyntöön kieltävästi sillä perusteella, ettei sillä ole selvitystä hallussaan. Liikelaitoksen hallituksen puheenjohtaja ja Valtiokonttorin pääjohtaja Laitinen on aiemmin perustellut HS:lle, että johtamistapoja koskenut selvitys on menettänyt merkityksensä.

”Totesimme, ettei selvitystyötä ole tarve käsitellä, kun ei kerran ole kohdetta, jonka toimintaa tarvittaessa olisi syytä kehittää”, Laitinen sanoi elokuussa.

Työoikeuden emeritusprofessori Koskinen on toista mieltä. Esimerkiksi epäasiallisesta käytöksestä työyhteisölle koituneet haitat eivät välttämättä ratkea sillä, että henkilö irtisanoutuu. Työnantajan velvoitteena on siten hoitaa asia loppuun asti.

”Henkilön lähteminen ei vielä lopeta asian käsittelyä. Työnantajan pitää huolehtia niistä työntekijöistä, jotka olivat mahdollisen häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kohteena. Työnantaja on menetellyt väärin, jos se tuolla tavalla on lopettanut asian käsittelyn.”

Selvityksen tarkoituksena oli Timo Laitisen mukaan kehittää Hyttisen johtamis- ja toiminta­tapoja. Tätä pää­määrä ei enää ole, koska Hyttinen ei ole enää Metsä­hallituksen palveluksessa, Laitinen perustelee.

”Mutta jos Metsä­hallituksessa organi­saatiolla tai yksilöillä on mitä tahansa muita ongelmia, jotka ovat tiedos­samme, totta kai me niihin puutumme ja niitä ratkomme”, Laitinen sanoo.

”Jokaisessa maailman organisaatiossa on koko ajan johtamisessa ja toimintatavoissa kehitettävää.”

Laitinen vastaa, ettei voi kommentoida, onko Metsähallituksessa ilmennyt epäasiallista käytöstä johdon taholta. Syynä on hänen mukaansa se, ettei kesän aikana tehtyä selvitystä ole päätetty avata pidemmälle. Saamiaan ”karkeita” ja ”yleisluontoisia” tietoja selvityksen päätelmistä hän ei edelleenkään kerro.

Hyttisen nimitys Metsähallituksen johtoonhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000002907570.html aiheutti kuohuntaa kesällä 2016. Nimityksen teki hänen vanha tuttavansa Kimmo Tiilikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+tiilikainen (kesk), joka kantoi tuolloin sekä maa- ja metsätalousministerin sekä ympäristöministerin salkkuja. Hyttisen valinta oli vastoin keskustan eduskuntaryhmän tahtoa, minkä vuoksi Tiilikaisen jatko ministerinä oli vaakalaudalla. Tiilikainen sai lopulta asiasta kirjallisen varoituksenhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002907698.html.

Ennen nimitystään Metsähallituksen johtoon Hyttinen oli joutunut jättämään tehtävänsä Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana syksyllä 2015. Hyttisen piti alun perin jatkaa Metsähallituksen johdossa elokuuhun 2021 saakka.