Yhdysvaltojen ailahteleva kauppapolitiikka varjostaa suhteita Eurooppaan ja Suomeenkin – ”Tilanne ei ole ratkeamassa, päinvastoin se vain mutkistuu”

Kun Suomen presidentti Sauli Niinistöhttps://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinisto ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump tapaavat keskiviikkona Washingtonissa, ovat maiden suhteet yleisesti ottaen hyvällä tolalla.

Suomen ja koko EU:n suhteita Yhdysvaltoihin varjostaa silti syksyn aikana ainakin yksi selkeä teema: Trumpin heikosti ennustettava kauppapoliittinen linja ja kauppasota, joka synkentää myös Suomen talouden näkymiä.

Keskiviikkona Maailman kauppajärjestön WTO:n välimiesoikeus päättihttps://www.hs.fi/talous/art-2000006258888.html, että Yhdysvallat saa määrätä uudet tullikorotukset Euroopassa valmistetuille tuotteille, joiden tuonnin arvo on 7,5 miljardia dollaria vuodessa. EU ilmoitti heti olevansa valmis vastaaviin toimiin. WTO linjaa EU:n yhdysvaltalaisia tuotteita vastaan mahdollisesti määräämistä tulleista myöhemmin.

Huomio kiinnittyy syksyn aikana myös autotulleihin, joilla Trump on uhannut Eurooppaa vedoten kansalliseen turvallisuuteen.

Hallinto on väläyttänyt voivansa nostaa henkilöautojen ja autonosien tulleja nykyisestä 2,5 prosentista jopa 25 prosenttiin. Linjausta asiasta odotetaan marraskuussa sen jälkeen, kun Trumpin hallinto lykkäsi asian käsittelyä toukokuussa puolella vuodellahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006109484.html. EU on uhannut vastata tulleihinhttps://www.hs.fi/talous/art-2000006182853.html, jos niihin päädytään.

Nordean pää­ekono­misti Tuuli Koivuhttps://www.hs.fi/haku/?query=tuuli+koivu arvioi, että kärjistyes­sään Euroopan ja Yhdysvaltojen kauppa­konflikti olisi omiaan vahingoit­ta­maan taloutta huomat­ta­vasti.

”Jos siihen ajaudutaan, niin silloin kyllä markkinoilla ja sitä kautta taloudessa reaktiot voivat olla aika arvaamattoman kovat. Silloin aletaan puhua taantumariskeistä ihan erilaisilla äänenpainoilla kuin tähän asti”, hän sanoo.

Autotullit yhdistettynä Kiinan ja Yhdysvaltojen jo kärjistyneeseen kauppasotaan voisivat heikentää Suomen talouskasvua runsaan puolen prosenttiyksikön verran parin seuraavan vuoden aikana, Nordean Koivu arvioi. Etlan aiempien laskelmien file:///C:/Users/ekerv/Downloads/ETLA-Muistio-Brief-73.pdfmukaan Suomen autoteollisuudesta voisi kadota jopa runsaat 850 työpaikkaa.

Tiedossa ei illalla ollut vielä, missä määrin kauppapoliittiset teemat, kuten autotullit, olivat esillä Suomen ja Yhdysvaltojen presidenttien keskusteluissa.

Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan https://www.reuters.com/article/us-usa-finland-huawei-tech/trump-finnish-president-to-discuss-5g-alternatives-to-chinas-huawei-like-nokia-idUSKBN1WG4AGTrumpin ja Niinistön agendalla olisi muun muassa se, miten kiinalaisen Huawein 5g-tekniikkaa voidaan korvata muilla vaihtoehdoilla.

Trumpin hallinto on pyrkinyt viime aikoina vaikuttamaan liittolaisiinsa siten, että nämä estäisivät kiinalaisyritystä rakentamasta 5g-verkkojaan Eurooppaan. Taustalla on ajatus siitä, että yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Kiinan hallinnon kanssa.

Yhdysvaltojen toimet Huaweita vastaan ovat herättäneet Suomessa kysymyksen siitä, missä määrin eurooppalaisyritykset kuten Nokia voisivat hyötyä tilanteesta.

Koivu muistuttaa, että myös Kiinan markkinat ovat Nokian tai ruotsalaisen Ericssonin kaltaisille yhtiöille tärkeitä.

”Kyllä Kiinan markkinakin on näille yhtiöille erittäin tärkeä. On hankala tilanne, jos sieltä jouduttaisiin kokonaan pois”, hän sanoo.

Trumpin ailahteleva kauppapolitiikka ja kauppasota Kiinaa vastaan tuottaa ylipäätään harvoja voittajia, asiantuntijat arvioivat.

”Saattaa olla yksittäisiä yrityksiä, jotka hyötyvät. Mutta todennäköisesti hekin kärsivät yleistilanteen heikentymisestä enemmän kuin ovat voiton puolella”, Koivu sanoo.

Eurooppaan kohdistuvat mahdolliset autotullit ja muut toimet osuisivat Suomeen suoraan. Samalla jo Yhdysvaltojen ja Kiinan tämänhetkinen kauppasota vahingoittaa suomalaisia yrityksiä.

Vaikutukset tulevat kolmea kautta, erittelee Elinkeino­elämän keskusliiton (EK) kauppa­politiikkaan erikoistunut johtaja Petri Vuoriohttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+vuorio.

Yhtäältä tilanne luo talouteen epävarmuutta, joka on omiaan lykkäämään yritysten investointeja ja heikentämään kasvua. Tämä ei toistaiseksi näy tilauskirjoissa merkittävästi, mutta vaikutuksia odotetaan.

Toisaalta kiinalainen ylituotanto suuntautuu Yhdysvaltojen-kaupan vaikeuduttua uusille alueille, kuten EU:hun ja Venäjälle. Suomalaisyritykset ovat Vuorion mukaan jo huomanneet kilpailun kiristyvän esimerkiksi Venäjällä, kun Kiinan valtion tukema tuotanto on tullut kasvavissa määrin markkinoille.

Kolmantena Suomi, joka toimittaa esimerkiksi Ruotsiin verrattuna paljon niin sanottuja välituotteita, on hyvin altis kansainvälisten suhdanteiden ailahteluille. Vaikutuksia voi odottaa, kun yritysten toimitusketjut muuttuvat kauppasodan aiheuttamien tullien vuoksi.

EK:n Vuorio ei usko, että tilanne ratkeaa lähiaikoina, vaikka Kiina ja Yhdysvallat ovat lähestymässä korkean tason neuvotteluita.

”Tilanne ei ole ratkeamassa. Päinvastoin tilanne vain mutkistuu. Kun Yhdysvaltain presidentinvaalit lähestyvät, Trump ei voi tehdä heikkoa sopimusta, koska demokraatit arvostelisivat häntä siitä. Kiina taas on valmis pitkään peliin, eikä ole valmis tekemään myönnytyksiä”, hän sanoo.

Vuorion mielestä vientivetoisen Suomen yrityksille erittäin kielteistä olisi, jos tilanne kärjistyisi niin pitkälle, että eurooppalaisten toimijoiden olisi valittava, haluavatko ne toimia Yhdysvalloissa vain Kiinassa.

Molemmat markkinat ovat Suomelle tärkeitä. Noin kuusi prosenttia Suomen viennin arvosta tuli vuonna 2018 Yhdysvalloista ja noin 5,5 prosenttia Kiinasta.

”Toivottavasti tällaiseen tilanteeseen ei ajauduta.”

Nordean Koivu korostaa myös ymmärtävänsä Yhdysvaltojen kovaa Kiina-linjaa.

”Sama huolihan on myös eurooppalaisilla yrityksillä on: että kiinalaiset jätit valtaavat markkinat ilman että meidän yrityksillämme on vastaavaa pääsyä Kiinan markkinoille. Tässä on todellinen ongelma. Haaste on vain se, että Trump omalla arvaamattomuudellaan tekee ehkä tällä hetkellä hallaa maailmantaloudelle.”

Korjaus: klo 23.55. Täsmennetty muotoilua WTO:n ratkaisusta ja EU:n mahdollisista vastatoimista.