Politiikka

HS-analyysi: Työmarkkina­syksyssä näkyy jo kriisin merkkejä

”En muista, että koskaan aiemmin neuvotteluosapuolten näkemykset olisivat olleet yhtä kaukana toisistaan”, sanoo ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

”Vaikea, vaativa, tuulinen, hurja, sekava. . .”

Työmarkkinasyksy sopimusneuvotteluineen on tuskin edes käynnistynyt, kun se on saanut jo varsin hälyttäviä laatusanoja eteensä. Kriisin merkkejä onkin ilmassa.

”En muista, että koskaan aiemmin urani aikana neuvotteluosapuolten näkemykset olisivat olleet yhtä kaukana toisistaan”, sanoo ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

Pro kertoikin jo muutama viikko sitten, että se katkaisi neuvonpidon teollisuuden toimihenkilöitä koskevasta sopimuksesta Teknologiateollisuuden kanssa – heti tavoitepapereitten vaihdon jälkeen.

”Työnantajan lista sisälsi täysin kohtuuttomia heikennyksiä työehtoihin”, Malinen sanoo.

Nykyinen sopimus päättyy lokakuun lopussa, ja saman tien päättyy myös työrauhavelvoite. Neuvottelujumin laukaisemiseksi viritelläänkin työtaisteluita.

Neuvottelut uusista työehtosopimuksista eivät koskaan ole helppoja, mutta nyt vaikeuskerrointa nostavat poikkeuksellisen monet tekijät yhtä aikaa.

Palkkatason nostoa ja palkkatasa-arvoa vaativat nyt erityisen pontevasti esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työntekijät kuten hoitajat.

Hoitajien järjestöt Tehy ja Super ovat kinunneet valtiolta 100–150 miljoonan euron vuotuista palkanlisää kymmeneksi vuodeksi. Tasa-arvon saavuttaminen vaatisi järjestöjen mukaan vientialojen palkkojen ylitystä 1,8 prosenttiyksiköllä.

Edellisellä kierroksella niin sanotuksi yleiseksi linjaksi muodostui noin 3,2 prosentin korotus kahden vuoden aikana.

Viikko sitten Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaati teollisuusaloja suurempia palkankorotuksia, kiky-tunteja pois tai ”tukevaa korvausta”, jos ne jäävät ja lisäksi vielä palkkaohjelmaa.

Myös varhaiskasvatuksen opettajat ja insinöörit katsovat jääneensä palkkakuoppaan.

Palkkoja vertaillaan paitsi naisten ja miesten kesken myös kotimaan ja ulkomaiden välillä.

Akavalaisen Insinööriliiton puheenjohtajan Samu Salon mukaan asiantuntijoiden bruttopalkat Suomessa ovat alempana kuin useimmissa kilpailijamaissa, ja ero tuntuu vain kasvavan.

Esimerkiksi Belgiassa, Hollannissa, Itävallassa ja Tanskassa insinöörit ansaitsevat Salon mukaan noin 2 000 euroa enemmän kuukaudessa.

Niin julkisen kuin yksityisenkin puolen työntekijöiden toiveita korjata palkkavääryyksiä hillitsee se, ettei kunnilla ole nyt liiemmälti rahaa. Tosin valtio ohjaa kunnille tänä ja ensi vuonna yli miljardi euroa lisärahaa, mutta suuri osa siitä korvaa tehtyjä lomarahaleikkauksia.

Yt-neuvotteluista ilmoittelevat kuntien lisäksi nyt myös yritykset, vaikka työpaikkoja tulisi syntyä pikemminkin lisää.

Toisaalta työntekijöiden järjestöt ovat tottuneet siihen, että lähes aina ennen neuvotteluja ne saavat kuulla, ettei juuri nyt ole varaa korotuksiin.

Kolmantena ja ehkä kovimpana kompastuskivenä ovat vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen tuomat 24 palkatonta lisätyötuntia. Työntekijät haluavat ehdottomasti päästä ”talkootunneista” eroon. Yhtä ehdottomasti työnantajat haluavat ne säilyttää.

Neljäs ongelma on enemmän palkansaajien liittojen keskinäistä kilvoittelua neuvotteluasemista ja vallasta kuin perinteistä vastakkainasettelua työnantajaliittojen kanssa.

Liittojen kisasta esimerkkinä on hoitoalan järjestöjen Tehyn ja Superin irtisanoutuminen kunta-alan pääsopimuksesta. Ne haluaisivat oman hoitoalan sote-sopimuksen, koska sellainen on myös lääkäreillä ja opettajilla.

Näin voitaisiin sopia tarkemmin erityisesti hoitoalan työajoista ja palkoista. Irtautuminen sopimuksesta tuo myös mahdollisuuden työtaisteluun puolen vuoden päästä.

Monissa palkansaajien järjestöissä sote-sopimuksen puuhaamista pidetään ennenaikaisena, kun vielä ei tiedetä, millainen sote-uudistuksesta tulee, ja jääkö alan henkilöstöä myös kuntiin.

Kuntatyönantajien KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ei näe perusteita pirstoa kunta-alaa: ”Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet esimerkiksi palkkauksessa ja työajoissa voidaan jo ottaa hyvin huomioon kuntien yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Oma sopimus lisäisi työrauhariskiä ja kustannuksia.”

Jalonen muistuttaa myös, että sote-henkilöstölle on luotu jo vuosi sitten oma neuvotteluryhmänsä.

Neuvotteluja vaikeuttavien ilmiöitten listalle voi lisätä myös joukon laajempia kehityssuuntia, kuten maailman ja Suomen talouden sekä työllisyyden heikkenevät näkymät.

Vientivetoisia työehtosopimusneuvotteluita on nyt virallisesti käyty kuukauden päivät, mutta suurin neuvottelurupeama on edessä vasta ensi vuoden puolella, kun monet satojatuhansia työntekijöitä koskevat kuntien ja valtion sopimukset päättyvät.

Kaikkiaan nyt käynnistyneellä liittokierroksella neuvotellaan työehdoista, jotka koskevat yli kahta miljoonaa palkansaajaa. Työehtosopimuksiakin on lähes 400, joista tosin vain osa on yleissitovia ja osa varsin pieniä.

Virallisesti uusista sopimuksista ryhtyivät neuvottelemaan elokuun lopulla ”päänavaajaliitot” eli työnantajia edustava Teknologiateollisuus ja työntekijöitä edustava Teollisuusliitto, joiden nykyiset sopimukset päättyvät pääosin lokakuun lopussa.

Seuraavina käynnistyvät Kemianteollisuuden ja Metsäteollisuuden neuvottelut. Näillä aloilla sopimukset päättyvät marraskuun lopulla.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvottelijoiden viralliset arviot päänavausneuvottelujen sujumisesta tähän mennessä poikkeavat jonkin verran toisistaan.

”Neuvottelut Teollisuusliiton kanssa ovat sujuneet ihan hyvässä hengessä ja asiallisesti, mutta haasteita tuovat taloustilanteen heikentyminen ja kiky-tunnit. Isot asiat ovat vielä auki”, sanoo Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle.

”Teknologiateollisuus ei tule lähtemään minkäänlaisiin keskitettyihin ratkaisuihin.”

Helle torjuu yhä esimerkiksi pääministeri Antti Rinteen (sd) ajatukset ratkaista kiky-tuntien riita koordinoidusti käyttämällä ne täydennyskoulutukseen.

Puheita lakoista Helle pitää tässä vaiheessa huolestuttavina, kun valtaosa neuvotteluista ei vielä ole edes alkanut.

Helle toivoo ylipäänsä työrauhaa neuvotteluille. Tosin hän itse paalutti jo hyvissä ajoin, että työajanpidennyksen poisto vastaisi liiton laskelmien mukaan 1,4:ää prosenttia sen jäsenyritysten palkkasummasta.

”Tavoite on saada sopimus aikaan lokakuussa. Aika näyttää, onnistutaanko, sillä vielä ei olla pitkällä”, muotoilee Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Aalto myöntää, että paineita neuvotteluihin tulee nyt monelta suunnalta.

”Totta kai sekin vaikuttaa neuvottelutilanteeseen”, Aalto kommentoi yhä useampien liittojen vaatimuksia, joiden mukaan viennin avaus ei niille riitä.

Vielä vaikeampi on kuitenkin kiky-tuntien aiheuttama pattitilanne, josta kumpikaan osapuoli ei hevin peräänny.

”Todennäköisesti kikyt tapellaan jokaisessa pöydässä erikseen”, Aalto uskoo.

Koska työnantaja on selkeästi kieltäytynyt neuvottelemasta mistään keskitetystä ratkaisusta, keskustelukin koko työmarkkinoita koskevasta kiky-tuntien ratkaisusta on lopetettu.

”Sehän olisi ajan tuhlaamista, ja meillähän on sopimusautonomia. Nyt tehdään liittokohtaisia ratkaisuja”, Aalto sanoo.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko on jo hyvissä ajoin vaatinut erityistä kompensaatiota kiky-tunneista, mikäli niistä ei päästä tyystin eroon.

Jukon ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen arvioi, että jokin kompromissi pitää kiky-ongelmaan keksiä, jotta pattitilanteesta päästäisiin.

”Puheilla yleisestä linjasta ei pitäisi vaikeuttaa julkisen sektorin jälkeenjääneisyyden korjaamista. Meillähän palkkaliukumia on äärettömän vähän”, Luukkainen pohjustaa julkisen puolen kevään neuvotteluja.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Sopimuksia päättyy


 Tämän syksyn ja kevään aikana käynnistyvät neuvottelut uusista työehtosopimuksista koskevat lähes kahta miljoonaa palkansaajaa.

 Nykyisistä sopimuksista osa päättyy aikaisintaan lokakuun lopussa, mutta esimerkiksi STTK:laisilla aloilla pääpaino on vasta ensi vuoden puolella. Silloin vuorossa on suuri julkinen sektori.

 Lokakuun ja marraskuun lopussa päättymässä on muun muassa teknologiateollisuuden, kemian teollisuuden ja metsäteollisuuden sopimuksia.

 Tosin osa niistä päättyy vasta tammikuun 2020 lopussa, jolloin myös kaupan, kiinteistöalan, energiateollisuuden ja rahoitusalan sopimuksia umpeutuu.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Finnkinon toimitusjohtaja irtisanottiin kaikessa hiljaisuudessa yli kuukausi sitten

    2. 2

      Raiskauksen uhriksi väitetty lapsi kertoo keksineensä koko jutun: Oikeus kumosi viiden vuoden tuomion

    3. 3

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    4. 4

      Kommentti: Brexit-sopimus sisältää kolme kompromissia, joista yksi saattaa käydä Boris Johnsonille kalliiksi

    5. 5

      Tutkijat löysivät pahoin runnellun valkohain Atlantilta, suuri puremajälki saattaa auttaa tutkimustyössä

    6. 6

      Tuore tutkimus paljastaa: Terrafamen jätevedet ovat sittenkin turmelleet suurta järveä Sotkamossa

    7. 7

      Aivojamme kuormittavat lukemattomat turhat asiat, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo ja kertoo keinon, jonka avulla hän oppi keskittymään olennaiseen

      Tilaajille
    8. 8

      Uusnatsijärjestö Pohjoismaista vastarintaliikettä vaaditaan terroristijärjestöjen listalle Yhdysvalloissa

    9. 9

      Alppihiihtolupaus Nette Kiviranta nukkui auton takapenkillä, kun nokkakolari muutti elämän suunnan – Nyt Kiviranta kävelee, vaikka jalat ovat halvaantuneet

      Tilaajille
    10. 10

      Historiallinen nais­kaksikko astui juuri avaruuteen – suora lähetys kansainväliseltä avaruusasemalta käynnissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    2. 2

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    3. 3

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      Raiskauksen uhriksi väitetty lapsi kertoo keksineensä koko jutun: Oikeus kumosi viiden vuoden tuomion

    6. 6

      Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

    7. 7

      Suomalainen Antti Haataja voitti toisen palkinnon ”luontokuvien Oscareissa” kuvallaan jäniksestä talvimaisemassa

    8. 8

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    9. 9

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    10. 10

      Kuinka otan itseäni niskasta kiinni ja saan enemmän aikaan? Psykologi antaa neljä neuvoa, joita voi soveltaa niin treenaamiseen kuin työtehtäviin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    5. 5

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    6. 6

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    7. 7

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    8. 8

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    9. 9

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    10. 10

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    11. Näytä lisää