Politiikka

Onko Suomi valmis ottamaan Väli­mereltä pelastettuja vastaan? Hallituksen yhtenäisyyttä koetellaan, kun EU yrittää löytää sopua turva­paikan­hakijoista

Suomi haluaa puheenjohtajamaana edistää EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Samalla hallituksen on kuitenkin itse tehtävä päätös siitä, onko Suomi valmis ottamaan Välimereltä pelastettuja ihmisiä vastaan.

Tilanne on avustus- ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kestämätön.

Kun Välimerellä merihätään joutuneen aluksen siirtolaiset pelastetaan, käynnistyy aina uusi lupien ja neuvotteluiden ketju. Ensin pelastusaluksen on saatava lupa rantautua, ja jos sellainen saadaan, jää kysymys siitä, mihin siirtolaiset rantautumisen jälkeen päätyvät.

Käytännössä EU-komissio on esittänyt jäsenmaille jatkuvasti pyyntöjä: Voisiko teidän maanne ottaa turvapaikanhakijoita vastaan?

Saksa ja Ranska ovat usein vastanneet myöntyvästi. Myös Suomi on saanut pyyntöjä. Vastaukset ovat vaihdelleet.

Kesällä Antti Rinteen (sd) hallitus päätti ottaa ensin kahdeksan ja sen jälkeen viisi Välimerellä pelastettua turvapaikanhakijaa. Päätökset olivat valtioneuvoston mukaan kertaluonteisia, mutta ne kirvoittivat keskustelun siitä, oliko Suomen turvapaikkapoliittinen linja muuttunut. Edellinen hallitus kun oli kertonut kieltäytyneensä vastaavasta pyynnöstä.

HS:n tietojen mukaan kuitenkin myös Rinteen hallitus on kieltäytynyt ottamasta Välimerellä pelastettuja turvapaikanhakijoita vastaan.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen sanoo, että Suomi on vastannut komission pyyntöihin kieltävästi muutaman kerran.

”Kutsuisin niitä ennemmin tiedusteluiksi, sillä mitään formaalia pyyntöä ei ole vastaanotettu. Asia on kulkenut diplomaattikanavia pitkin eikä hallitus ole ottanut niihin erikseen kantaa.”

Päätöksien taustalla on Parviaisen mukaan Suomen EU-ministerivaltiokunnan kesäkuinen linjaus, jonka mukaan Suomi ottaa yhteensä 13 turvapaikanhakijaa, mutta ei sen enempää.

”Sovittiin, että Suomi pitäytyy toimenpiteistä siihen saakka, kunnes saadaan jonkinlainen ratkaisu tilanteeseen ja siihen mukaan riittävän suuri määrä muita EU-maita.”


Suomi on tällä hetkellä EU-puheenjohtajamaa, jonka on tarkoitus edistää EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Yksi tähän liittyvä tavoite on ollut juuri se, että pelastusalus kerrallaan tehtävistä ratkaisuista siirrytään kohti kestävämpiä järjestelyitä.

Nyt Suomella ja muillakin EU-jäsenmailla on mahdollisuus osoittaa, että ne haluavat sitoutua yhteisiin ratkaisuihin.

Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan sisäministerit pääsivät muutama viikko sitten yhteisymmärrykseen väliaikaisesta ratkaisusta, jonka mukaan Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita jaettaisiin eri EU-maihin. Kyse on vapaaehtoisuuteen perustuvasta järjestelystä, joka olisi voimassa alustavien tietojen mukaan puoli vuotta. Sisäministeri Ohisalo on aikaisemmin viitannut siihen ”pilottikokeiluna”.

Tilanne on Suomen osalta erikoinen. Suomi ei ole vielä kertonut, tukeeko se neljän maan tekemää aloitetta, vaikka EU-puheenjohtajana se haluaa edistää sitä.

Aiheesta keskusteltiin eduskunnan kyselytunnilla syyskuun lopussa. Silloin pääministeri Rinne totesi, että Suomen mielestä noin kahdenkymmenen EU-maan pitää olla mukana yhteisessä ratkaisussa.

Asiasta keskustellaan EU-tasolla seuraavan kerran huomenna tiistaina sisäministereiden yhteisen kokouksen yhteydessä Luxemburgissa, jolloin lisää maita saattaa ilmoittautua aloitteen tukijoiksi.

Kysymys väliaikaisesta ratkaisusta on Suomen hallitukselle hankala.

Turvapaikkapolitiikka on jo osoittanut aihealueeksi, joka aiheuttaa kitkaa hallituksen sisällä. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, miten eri tavoin hallituspuolueet tulkitsivat turvapaikanhakijoiden teknistä valvontaa koskevaa hallitusohjelman kirjausta.

Siinä missä esimerkiksi Ohisalo on puheenvuoroissaan painottanut sitä, ettei kenenkään saa antaa hukkua Välimerellä, on hallituskumppani keskusta ennemmin korostanut turvallisuuteen liittyviä näkökohtia.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan puheenjohtajamaan rooli on asiassa tavallista jäsenmaata suurempi. ”On tärkeää, että Suomi toimii solidaarisesti muita valtioita kohtaan”, hän kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

Samalla Tuppurainen kuitenkin viittaa siihen, että Rinteen mukaan Suomi tulee erikseen päättämään jokaisen tilanteen kohdalla ”omasta osiostaan”. Tämä herättää kysymyksen siitä, miten väliaikainen ratkaisu sitten eroaisi nykytilanteesta.

Keskustan kansanedustajan Mikko Kärnän mukaan keskustalla on selvä kanta asiaan: jos enemmistö EU-jäsenmaista ei ole mukana väliaikaisessa ratkaisussa, myöskään Suomen ei tule siihen osallistua.

”Väliaikaisista ratkaisuista tuntuu usein tulevan pysyviä. Näen asian myös pragmaattisemmasta näkökulmasta. Kannattaako Välimereltä lennättää Suomeen turvapaikanhakijoita, jotka eivät välttämättä täytä kansainvälisen suojelun kriteereitä?”

Kärnän mukaan väliaikaiseen ratkaisuun sitoutuminen saattaisi myös lähettää väärän signaalin siitä, että Suomi hyväksyy Välimerellä tapahtuvan ihmissalakuljetuksen.

Ohisalo ja HS:n tavoittelemat vasemmistoliiton kansanedustajat eivät kommentoineet asiaa.

Maltan Vallettassa esitellyn väliaikaisen ratkaisun yksityiskohdat ovat vielä epäselviä. Selvää on kuitenkin se, ettei tällä ratkaisulla pelasteta jumissa olevaa EU:n turvapaikkapolitiikkaa.

EU-maat ovat hakeneet yhteisiä ratkaisuja löyhin tuloksin jo vuodesta 2015 lähtien, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä oli ennennäkemättömän korkea. Kesän 2015 jälkeen komissio teki pikaiset ehdotuksensa EU:n turvapaikkajärjestelmän korjaamiseksi. Ehdotukset hyväksyttiin parlamentissa, mutta ne ovat edelleen jumissa jäsenmaiden johtajista koostuvassa neuvostossa.

Kyse on seitsemän lainsäädännön paketista. Viisi lakia on enemmän tai vähemmän valmiita, mutta erityisesti Dublin-asetuksen uudistaminen on epäonnistunut kerta toisensa jälkeen.

Jos neljän maan allekirjoittamaan avaukseen sitoutuisi useita jäsenmaita, sen symbolinen merkitys olisi todennäköisesti käytännön vaikutuksia suurempi. Se olisi osoitus siitä, että jäsenmailla on jonkinlaista tahtotilaa tehdä yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja osoittaa tukea niille jäsenmaille, joihin on viime vuosina tullut eniten turvapaikkaa hakevia ihmisiä.

”Tämä on alku. Pienimmätkin askeleet tässä asiassa, joka on osoittautunut hyvin hankalaksi, ovat tervetulleita”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Euroopan ja Keski-Aasian ohjelmien apulaisjohtaja Judith Sunderland.

Sunderlandin mukaan esillä olleessa aloitteessa on kuitenkin ongelmansa. Hänen mukaansa EU:n tulisi yhteisesti tunnustaa, ettei Libya ole turvallinen maa.

EU on toistaiseksi tehnyt Libyan rannikkovartioston kanssa yhteistyötä. Käytännössä EU on tukenut Libyan rannikkovartiostoa siinä, että se estäisi kaikkia siirtolaisia kuljettavia aluksia tulemasta kansainvälisille vesille, Sunderland kertoo.

Tähän ei väliaikaisen vastuunkantomekanismin myötä tulisi näillä näkymin muutoksia.

Ongelmana on myös vastuunkantomekanismin maantieteellinen rajaus. Se koskisi ainoastaan keskisen Välimeren reittiä ja jättäisi ulkopuolelleen esimerkiksi Kreikan.


Tällä hetkellä tilanne kreikkalaissaari Lesboksella on erityisen kriittinen. Saarella sijaitseva Morian leiri on tarkoitettu 3 000 ihmiselle, mutta sinne on majoitettu jopa 13 000 ihmistä. Saarella puhkesi syys-lokakuun vaihteessa mellakoita sen jälkeen, kun leirissä riehunut tulipalo oli tappanut äidin ja lapsen.


Sunderlandin mukaan Morian tilanne on seurausta siitä samasta ongelmasta, johon pienessä mittakaavassa yritetään väliaikaisella uudelleensijoitusmekanismilla puuttua.

”Mikseivät EU-maat Välimeren vastaanottajamaissa olevista kaikista ilmeisistä ongelmista huolimatta pysty tekemään enemmän yhteistyötä ja osoittamaan tukea?”

Sunderland toivoo, että EU-maat allekirjoittaisivat väliaikaista vastuunkantomekanismia koskevan aloitteen. Erityisesti Suomen EU-puheenjohtajamaana tulisi hänen mukaansa tukea sitä.

”Suomen tulisi näyttää esimerkkiä ja rohkaista muita maita tekemään samoin.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruotsalaiset myivät orjia Kungsgatanin ja Östra Strandgatanin kulmassa – Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaa­vallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

      Tilaajille
    3. 3

      Omakotitalolle ei löydy ostajaa edes Järvenpäässä – Kari Sirola kertoo, miten vanhaa taloa voi pitää kunnossa halvalla

      Tilaajille
    4. 4

      Maailman pisin matkustajalento laskeutui Sydneyyn, lento kesti yli 19 tuntia

    5. 5

      Boris Johnson anoi lopulta EU:lta brexit-lykkäystä, mutta jätti pyynnön allekirjoittamatta – ja sanoi toisessa kirjeessä, ettei halua lykkäystä

    6. 6

      Pirkka-Pekka Petelius lakkasi olemasta hauska ja hakeutui eduskuntaan niin synkistä syistä, että niistä on tuskaista puhua

      Tilaajille
    7. 7

      Korkeushypyn entinen maailmanmestari Patrik Sjöberg alkoholisoitui ja muutti mökkiin metsän keskelle

    8. 8

      Voiko pitkä mies ikinä ymmärtää naista?

    9. 9

      Suomi otti pakolaisina vastaan kolme sieppauksesta syytettyä paraguaylaista vasemmistoaktivistia

    10. 10

      Väkivalta ja turhautuminen kasvavat Barcelonan öisillä kaduilla: ”Mikään tässä ei ole normaalia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen asuu täydellisessä eristyksessä – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosi­kymmeniä syrjässä ilman puolisoa tai ystäviä, ensi vuodelle hänellä on yksi toive

      Tilaajille
    2. 2

      Korkeushypyn entinen maailmanmestari Patrik Sjöberg alkoholisoitui ja muutti mökkiin metsän keskelle

    3. 3

      Boris Johnson anoi lopulta EU:lta brexit-lykkäystä, mutta jätti pyynnön allekirjoittamatta – ja sanoi toisessa kirjeessä, ettei halua lykkäystä

    4. 4

      Kaupasta voi löytää vaatteita, jotka kestävät jopa eliniän – Näin tunnistat pitkä­ikäisen vaatteen ja vältät virheet, jotka kuluttavat sitä

      Tilaajille
    5. 5

      Eksyykö kävijä Triplaan? Arkkitehti ilahtui ja pettyi uudesta kauppakeskuksesta

    6. 6

      Uusi bisnes rantautuu Tallinnasta Suomeen – ”Jokainen nuori virolais­yrittäjä haluaa Helsinkiin”

    7. 7

      Poliisi otti yhteen Turkki-mielenosoittajien kanssa Helsingin keskustassa ja käytti etälamautinta

    8. 8

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    9. 9

      Unicafen päätös luopua naudanlihasta on huono

    10. 10

      Aivojamme kuormittavat lukemattomat turhat asiat, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo ja kertoo keinon, jonka avulla hän oppi keskittymään olennaiseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    10. 10

      Junasta noussut muukalainen ojensi Tiia Maria Saarelle yhtäkkiä rakkaudentäyteisen kirjeen: ”Kyllähän minulla kyyneleet tulivat silmiin”

    11. Näytä lisää