HS-analyysi: ”Niitä odotellessa”, totesi valtiovarain­ministeriö hallituksen työllisyystoimista – sanoihin tiivistyy hallituksen tulevaisuus

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maanantaina Suomen virallisen talousennusteen, jota on odotettu kovasti.

Taloudellinen katsaus on raaka kuvaus siitä, miten julkisen talouden käy, jos hallituksen työllisyystoimet eivät pure.

Lue lisää: Valtiovarainministeriö: Hallituksen työllisyystavoite karkaa, talouskasvu hiipuu alle prosenttiin lähivuosina: ”Se ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006264411.html

Ennusteita tulee ja menee, mutta tärkein niistä on valtiovarainministeriön ennuste. Se on perusta, kun valtio päättää julkisista menoista ja tuloista. VM:n ennusteiden avulla tehdään myös suunnitelma siitä, miten valtiontaloutta hoidetaan vaalikauden aikana.

Ministeriö synkensi hiukan arvioitaan Suomen taloudesta. Tämän vuoden talouskasvuksi se arvioi 1,5 prosenttia, ensi vuoden kasvuksi prosentin.

Lähivuosina talouskasvun ennustetaan hidastuvan alle yhteen prosenttiin, kun parina viime vuonna kasvu on ollut 2,5 prosenttia.

Kesäkuussa VM ennusti 1,6 prosentin kasvua tälle vuodelle ja 1,2 prosenttia ensi vuodelle.

Ministeriön virkamiehet korostivat ennusteen tiedotustilaisuudessa useita kertoja, ettei ennuste ole synkkä vaan prosentit ovat tyypillisiä noususuhdanteen jälkeiselle ajalle.

Keskeisimpiä syitä kasvun tyrehtymiseen ovat maailmantalouden kasvun hidastuminen ja monenlaiset uhat, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota sekä Britannian mahdollinen sopimukseton ero EU:sta.

Ministeriö ei ennusta taantumaa näkyvissä olevaan tulevaisuuteen.

Kesäkuun ja lokakuun lukujen ero ei ole suuri, mutta suunta on huolestuttava niin kansalaisten kuin hallituksen tulevaisuudenkin kannalta.

”Se ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin!” totesi VM:n ylijohtaja Mikko Spolanderhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+spolander talouskasvusta ministeriön tiedotteessa.

Huomionarvoista lauseessa on huutomerkki, joka ei yleensä kuulu harmaan asiallisen ministeriön viestintämerkistöön.

Hallitukselle ennuste ei tullut yllätyksenä, koska VM:n luvut olivat jo tiedossa, kun hallitus päätti ensi vuoden talousarvioesityksestään syyskuun puolivälissä.

Ministeriö ei arvioi, saako hallitus omilla toimillaan lisättyä työllisyyttä 60 000 hengellä, kuten se aikoo.

Vaikea ministeriön olisikin ottaa kantaa, koska valmiita työllisyystoimia ei vielä juuri ole.

Hallitus on asettanut itselleen päämääräksi, että vuoden kuluttua se on saanut päätettyä uusista työllisyystoimista, jotka tutkitusti toisivat 30 000 uutta työllistä. VM:n pitää todeta, kuinka paljon toimet teoriassa loisivat lisää työpaikkoja.

Hallitus on perustanut työmarkkinajärjestöjen kanssa seitsemän työryhmää, joiden pitäisi ensi syksyksi etsiä työllisyyskeinoja.

Odotukset ovat enemmän kuin skeptiset, sillä toistaiseksi työnantajat ovat esittäneet keinoja, jotka eivät käy palkansaajille, ja palkansaajat keinoja, joiden tehoon työnantajat eivät usko.

”Niitä odotellessa”, ministeriö voihkaisi esipuheen lopussa. Nämä sanat on helppo tulkita turhautuneeksi kannanotoksi, vaikka ministeriö pitäisi tulkintaa virheellisenä.

Noihin kahteen sanaan tiivistyy paljolti hallituksen tulevaisuus.

Jos työllisyys ei parane eikä edes työllisyystoimia synny, hallituksen olo käy tukalaksi – etenkin keskustan, joka on vahvimmin vaatinut hallitusohjelmaan velka- ja työllisyystavoitteita.

Ennusteen mukaan julkinen talous on vuonna 2023 noin 3,7 miljardia euroa alijäämäinen ilman uusia työllisyyttä parantavia toimia.

Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi, että julkinen talous on tasapainossa normaalin kansainvälisen talouden tilanteen vallitessa vuonna 2023.

Velkaantuminen alkaisi siis jälleen kasvaa, jos mitään ei tehdä. Tämä johtuu heikosta talouskasvusta ja väestön ikääntymisestä.

Näiden lisäksi keskeinen tekijä on hallituksen lisäämät menot. Ne on kirjattu ennusteeseen toisin kuin keskeinen tulolähde eli työllisyyden mahdollinen kohentuminen.

Hallitus on sopinut hallitusohjelmassa leikkurista. Sen mukaan jo päätettyjä menoja leikataan, jos syksyllä ei ole koossa toimia, jotka lisäävät työllisyyttä 30 000 hengellä.

Pääministeri Antti Rinne https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinne(sd) sanoi viime viikolla Suomen Kuvalehdessähttps://suomenkuvalehti.fi/, että leikkauksia ei tehdä pysyvistä menoista, jos työllisyys ei näytä kehittyvän oikeaan suuntaan.

Tämä tarkoittaisi, että hallitus ei leikkaakaan 1,2 miljardin euron uusista pysyvistä menoista vaan kertaluonteisiksi tarkoitetuista menoista. Niihin hallitus on varannut korkeintaan kolme miljardia euroa.

Päätöksiä on tehty noin 1,4 miljardin euron arvosta. Ne rahoitetaan muun muassa valtion omaisuutta myymällä.

Jo sovittujen menojen leikkaus olisi kaikille hallituspuolueille kärsimystä. Silti Rinteen väite on vähintäänkin erikoinen, sillä työllisyys ja kertaluonteiset menot eivät ole vastinpari.

Kertaluonteiset menot rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä eikä sillä, että valtio saa lisää verotuloja, kun ihmiset käyvät enemmän töissä.

Jos leikkaukset tehdään kertaluonteisista menoista, se ei paranna valtiontalouden tilaa vuonna 2023 millään tavalla, sillä kertaluonteiset menot päättyvät jo vuonna 2023 jokseenkin kokonaan.