HS:n tiedot: Keskusta ja Rkp torppasivat rikkaita suosivan veroedun poistamisen

Suomalaisessa verojärjestelmässä on kenties yksi erikoisuus ylitse muiden: listaamattomien yritysten osinkojen kevyempi verotus. Asiantuntijoiden mukaan se aiheuttaa kansantaloudelle lähinnä haittaa, mutta hyödyttää rikkaimpia.

Tähän veroetuun hallituksen yritystukityöryhmä nyt puuttuisihttps://tem.fi/documents/1410877/2132296/Yritystukien%20v%C3%A4hent%C3%A4misty%C3%B6ryhm%C3%A4n%20loppuraportti/195b959e-2d52-34c2-7610-751c33c4c5e3/Yritystukien%20v%C3%A4hent%C3%A4misty%C3%B6ryhm%C3%A4n%20loppuraportti.pdf.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuninhttps://www.hs.fi/haku/?query=katri+kulmunin (kesk) valtiosihteerin Jari Partasenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jari+partasen vetämä työryhmä sai tehtäväkseen ehdottaa budjettiriiheen mennessä, mistä yritystuista hallitus voisi karsia 100 miljoonaa euroa. Jos vähennyksistä ei päästäisi yksimielisyyteen, kaikkia tukia leikattaisiin juustohöylällä.

Työryhmä päätyi lopulta löytämään koko vähennystarpeen, yhteensä 120 miljoonaa euroa, parafiinisesta dieselöljystähttps://www.hs.fi/talous/art-2000006243092.html.

Työryhmän varapuheenjohtajana toimi omistajaohjausministeri Sirpa Paateronhttps://www.hs.fi/haku/?query=sirpa+paateron (sd) valtiosihteeri Valtteri Aaltonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=valtteri+aaltonen. Rkp:tä edusti oikeusministeri Anna-Maja Henrikssoninhttps://www.hs.fi/haku/?query=anna-maja+henrikssonin valtiosihteeri Malin Brännkärrhttps://www.hs.fi/haku/?query=malin+brannkarr, vasemmistoliittoa opetusministeri Li Anderssoninhttps://www.hs.fi/haku/?query=li+anderssonin valtiosihteeri Minna Kelhähttps://www.hs.fi/haku/?query=minna+kelha ja vihreitä ympäristöministeri Krista Mikkosenhttps://www.hs.fi/haku/?query=krista+mikkosen valtiosihteeri Terhi Lehtonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=terhi+lehtonen.

HS:n tietojen mukaan työryhmän sisällä ei sinänsä ollut erimielisyyttä listaamattomien yritysten osinkoverotuksen huojennuksen pienentämisestä. Työryhmässä ei kyetty löytämään verotuelle mitään kestäviä perusteita.

Raportissa todetaan, että ”listaamattomien yritysten osinkoverotuksen malli tuottaa perusteetonta etua pääomarikkaiden yritysten suurille omistajille”.

”Tämä ohjaa taloudessa investointeja pois tuottavimmista kohteista, vääristää pääomarakennetta ja on näin kansantaloudelle haitallinen. Työryhmä katsoo, että hallituskauden aikana osinkojen verotusta tulisi kehittää pääomarakenteen ja mahdollisen listautumisen kannalta neutraaliin sekä kasvua ja investointeja tukevaan suuntaan”, selvityksessä kirjoitetaan.

Jos listaamattomien yritysten osinkoverojen huojennusta vähentäisi, se toisi valtion kassaan satoja miljoonia euroja vuosittain. Vuonna 2010 valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäenhttps://www.hs.fi/haku/?query=martti+hetemaen työryhmä arvioihttps://vnk.fi/documents/10623/1242929/Verotuksen+kehitt%C3%A4misty%C3%B6ryhm%C3%A4n+loppuraportti+2010/e5f2395b-0c47-46cb-8b73-9d01995e4ac4/Verotuksen+kehitt%C3%A4misty%C3%B6ryhm%C3%A4n+loppuraportti+2010.pdf?version=1.0, että veroedun poistaminen tarkoittaisi yli 400 miljoonan euron lisätuloja.

Keskustan ja Rkp:n ryhmistä tehtiin kuitenkin selväksi, ettei veroetuun saa koskea. Siksi työryhmä päätyi vain listaamaan sen osana mahdollisia yritystukikohteita ja toivomaan, että siihen jatkossa puututaan.

Työryhmä selvitti myös joukon muita tukia, joihin puuttumista se suosittelee.

Niitä olivat muun muassa pienpanimoiden verohuojennus, yrittäjävähennys, työnantajan koulutusvähennys ja turpeen verotuki.

Koko listan tuista ja niiden koosta näet alta.



Poliittisesti yksi vaikeimmista tuista poistaa on juuri listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen huojennus.

Tällä hetkellä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus ei ole tasavertaista rikkaiden ja köyhien omistajien välillä.

Listaamattoman yhtiön osingoista vain 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa, jos osinko on enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Tällaista matalasti verotettua osinkoa voi jakaa korkeintaan 150 000 euroa osakasta kohden vuodessa.

Efektiiviseksi veroasteeksi muodostuu 7,5. Vertailun vuoksi yksityishenkilö maksaa pörssiyhtiön osinkotuloista 25,5 prosentin efektiivisen veron, kun pääomatulo jää 30 000 euron alle.

Tällä hetkellä listaamattoman yhtiön omistaja saa siis ison osan osingoista verohuojennettuna, jos osinko alittaa 8 prosentin tuottoprosentin.

Asia on tekninen, mutta lopputulos on se, että Suomessa listaamattomien yritysten vauraat omistajat saavat erittäin suuren verohyödyn.

Hyvin harvassa maassa on käytössä Suomen kaltainen järjestelmä. Niissäkin joissa näin on, se ei ole lähimainkaan niin edullinen vauraille.

Esimerkiksi Norjassa oman pääoman normaalituotto on keskuspankin asettama korko pienellä marginaalilla. Se on siis käytännössä nollan tuntumassa, kun Suomessa taso on 8.



Asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen esittäneet rikkaita suosivan veroedun poistamista, mutta poliitikot ovat haudanneet esityksen.

Esimerkiksi vuonna 2010 valtiovarainministeriön valtiosihteerin Hetemäen työryhmä esitti nykyisen verohuojennuksen poistamista kokonaan ja sen korvaamista markkinakorolla.

Vuonna 2017 valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esitti verohuojennuksen pienentämistä. Samana vuonna julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Vattin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan yhteisraportti suositteli samaahttps://www.hs.fi/talous/art-2000005040915.html.

Silti veroetuun koskeminen on osoittautunut hyvin hankalaksi, koska siihen liittyy voimakasta edunvalvontaa.

Esimerkiksi vuonna 2016 taloustieteilijä Sixten Korkmanhttps://www.hs.fi/haku/?query=sixten+korkman muisteli Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n veroseminaarissahttps://www.hs.fi/talous/art-2000002925227.html, miten hän oli ollut mukana luovuttamassa Hetemäen raporttia silloiselle valtiovarainministeri Jyrki Kataisellehttps://www.hs.fi/haku/?query=jyrki+kataiselle (kok).

”Tarkkaan kuunnellen Katainen sanoutui irti mietinnöstä jo sen vastaanottaessaan. Lobbarit olivat iskeneet väliin. He olivat rauhallisina koska tiesivät, että asia oli jo hoidettu”, Korkman sanoi.

Työryhmän listaamiin verotukiin kuului myös toinen poliittisesti arka asia, etenkin varakkaita yrittäjiä suosiva yrittäjävähennys.

Etenkin pääministeripuolue Sdp ajoi ennen eduskuntavaaleja sekä listaamattomien yritysten veroetuun puuttumista että yrittäjävähennyksen poistoa.

Keskustalle yrittäjävähennyksen säilyttäminen oli yksi kynnyskysymyksistä hallitukseen menolle, ja puolueelle myös listaamattomien yritysten osinkojen verokohtelu on tärkeä kysymys.

Mitä enemmän hallitus jää jälkeen julkisen talouden tavoitteistaan, esimerkiksi puutteellisten työllisyystoimien seurauksena, sitä suurempi paine sillä on kuitenkin leikata yritystukia.

Sdp:ssä elätelläänkin HS:n tietojen mukaan toiveita, että molemmista veroeduista voitaisiin hallituskauden aikana päästä eroon.

Hallitus jatkaa yritystukien tarkastelua. Lisää toimia on tarkoitus tehdä vuoden 2020 syksyn budjettiriihessä. Hallitus tavoittelee ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan haitallisten tukien ”merkittävää leikkausta”.

Yritystukityöryhmän mukaan hallituksen suurin yritystukiin liittyvä uudistus on teollisuuden energiaverotus.

Hallitusohjelman mukaan nykyinen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkuri poistetaan asteittain ja samalla teollisuuden sähkövero alennetaan kohti EU:n sallimaa vähimmäistasoa.

Työryhmä ehdottaa, että veroleikkurin poisto ja sähkön verotason alennus tehdään vaiheittaisen toteutuksen sijaan kerralla vuoden 2021 alusta.

Uudistus parantaisi työryhmän mukaan energiaintensiivisten ja globaalissa kilpailussa olevien alojen kilpailukykyä, sekä edistäisi ympäristötavoitteita.