Ulkoministeri Haavisto Turkin hyökkäyksestä Syyriaan: Voi aiheuttaa lisää pakolaisuutta

Ulkoministeri Pekka Haavistohttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+haavisto (vihr) pitää Turkin Syyriaan aloittamaa hyökkäystä https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006266802.htmlhuolestuttavana.

Hän arvioi HS:lle, että Pohjois- ja Koillis-Syyrian alueen humanitaarinen tilanne voi kehittyä hyvin huonoksi hyökkäyksen seurauksena. Humanitaarisen avun pääsy voi myös olla alueelle rajoitettua, Haavisto sanoo.

”Tämä näyttäisi eskaloivan Syyrian kriisiä. Huoli on ennen kaikkea siitä, että ollaan liikkeellä alueella, jossa asuu paljon siviiliväestöä, ja tämä voi helposti johtaa siihen, että siviilit joutuvat pakenemaan näiden sotilastoimien alta”, Haavisto sanoo.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanhttps://www.hs.fi/haku/?query=recep+tayyip+erdogan ilmoitti hyökkäyksen alkamisesta keskiviikkona iltapäivällä. Turkkilaissotilaita oli aiemmin keskitetty Syyrian rajalle, ja rajamuurista oli purettu osio.

Haaviston mukaan EU:n lähteet ovat arvioineet, että Turkki on koonnut Syyrian rajalle noin 60 000 sotilaan joukot.

Turkin turvallisuusjoukkojen viranomaiset sanoivat Reutersin mukaan, että hyökkäys alkoi ilmaiskuilla ja sen jälkeen tykistö iski kurdien sotilastukikohtiin ja ammusvarastoihin. Kurdijoukot kertoivat uutistoimiston mukaan, että ilmaiskut ovat aiheuttaneet laajaa paniikkia.



Minkälaisia seurauksia hyökkäyksellä voi olla Eurooppaan?

”Ensimmäinen pelko on se, että Pohjois- ja Koillis-Syyrian turvallisuustilanne heikkenee, eli siviilit joutuvat lähtemään kotiseuduiltaan ja tällä tavalla syntyy uutta pakolaisuutta. Se on se ensimmäinen asia.”

Haaviston mukaan vielä on vaikea arvioida, mihin suuntaan kurdisiviilit voivat sotatoimien alta lähteä.

EU:n ulkoministereillä on maanantaina Luxemburgissa kokous, jossa Turkin hyökkäyksestä sekä alueen humanitaarisesta tarpeesta ja pakolaisliikkeistä tullaan keskustelemaan, Haavisto kertoo.

”On aivan selvää, että Euroopan unioni tulee reagoimaan näiden siviilien hyväksi tällä alueella ja tekemään kaikkensa, jotta siviilit sodan keskellä saisivat apua”, hän sanoo.

Haaviston mukaan Suomi tulee omissa tilannetta koskevissa puheenvuoroissaan tuomitsemaan väkivaltaisuudet ja vetoamaan humanitaarisen avun saamiseksi sekä esittämään huolen siitä, että ”sotatoimet sillä alueella voivat lisätä pakolaisuutta”.

Turkki on ollut EU:n keskeinen kumppani pakolaiskysymyksissä. Unioni solmi vuonna 2016 Turkin kanssa sopimuksen, jonka nojalla EU on antanut Turkille rahaa siitä hyvästä, että se pitää väylän Eurooppaan siirtolaisilta suljettuna. Sopimuksen seurauksena Turkin kautta EU:n alueelle tulevien siirtolaisten määrä laski selvästi.

Turkilla on ollut Haaviston mukaan ”suuri merkitys” Eurooppaa vuonna 2015 koskettaneen pakolaiskriisin hoitamisessa. Turkissa on tällä hetkellä yli 3,6 miljoonaa syyrialaispakolaista.

EU:n ja Turkin pakolaissopimus vaikuttaisi kuitenkin natisevan liitoksistaan, sillä Kreikkaan on viime kuukausina saapunut Turkista siirtolaisiahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006266108.html selvästi tavanomaista enemmän.

Syyskuun alussa Turkin presidentti Erdoğanhttps://www.hs.fi/haku/?query=recep+tayyip+erdogan varoittikin, ettei pakolaissopimuksen mukainen raja enää pidähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006231532.html, mikäli Turkki ei saa apua Syyriaan perustettavan ”turvavyöhykkeen” luomiseen. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker https://www.hs.fi/haku/?query=jean-claude+juncker sanoi keskiviikkona, että EU ei maksa mitään mahdollisen ”turvavyöhykkeen” perustamisesta.

Tätä vyöhykettä Turkki pyrkii keskiviikkona alkaneilla sotatoimilla raivaamaan. Se haluaisi siirtää tälle alueelle myös suuren osan syyrialaispakolaisista.

Haaviston mukaan on selvää, että kiristynyt tilanne ja Turkin aloittama hyökkäys tulevat vaikuttamaan EU:n ja Turkin väliseen pakolaissopimuksen noudattamiseen.

Nyt uuden tilanteen pelätään vaikeuttavan pakolaiskriisiä, Haavisto toteaa.

Turkin hyökkäyksellä on vaikutuksia paitsi pakolaistilanteeseen myös äärijärjestö Isisin toimintaan.

Isisin Syyriaan ja Irakiin perustama ”kalifaatti” onnistuttiin kaatamaan pitkälti Yhdysvaltain ilmaiskujen ja kurdien SDF-joukkojen ansiosta. Tämän jälkeen kurdit ovat pitäneet tuhansia Isis-taistelijoita vankiloissa ja kymmeniätuhansia ”kalifaatin” entisiä asukkaita leireillä muun muassa al-Holin pakolaisleirissä.

”Tietysti sotatoimet tulevat vaikuttamaan kurdihallinnon kykyyn hoitaa näitä muita velvollisuuksia, kuten vankiloiden vartiointia ja leirien huoltoa. On kuitenkin liian aikaista spekuloida mitä tulee tapahtumaan”, Haavisto sanoo.

Al-holin leirillä on myös suomalaisia, arvioiden mukaan 11 naista ja yli 30 lasta, joiden joukossa tiettävästi myös orpoja.

Haaviston mukaan Suomen tavoitteena on ollut leirien olosuhteiden vakiinnuttaminen. Al-Holissa on toiminut Haaviston mukaan noin 30 erilaista avustusjärjestöä.

Jotkut EU-maat ovat hakeneet leiriltä pois lapsia, mutta Suomi ei ole niin tehnyt.

”Siellä on ollut tilanne, jossa kuitenkin lähes kaikilla lapsilla on ollut huoltaja ja lähtökohtana on tietysti ollut se, että perheet säilyvät kokonaisina.”

Haaviston mukaan leirien tilannetta tullaan seuraamaan keskiviikkona alkaneen hyökkäyksen takia hyvin tarkkaan. Joidenkin arvioiden mukaan https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006266205.htmlIsisin-solut tulevat käyttämään tilannetta hyväkseen.

Turkki on ollut Suomelle keskeinen asevientimaa.

Safer Globe -ajatushautomonhttps://saferglobe.fi/armsreport/ mukaan Turkki oli Suomen neljänneksi merkittävin aseiden vientimaa vuonna 2017. Viimeksi syyskuussa valtioneuvosto myönsi esimerkiksi ilma-alusten lähetysalustoja koskevan vientiluvan Turkkiin.

Hallitusohjelman mukaan Suomi ei kuitenkaan vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

”Jos tässä uudessa tilanteessa tulisi puolustusmateriaalia harkittavaksi, niin sotatapahtumat ja tämä tilanne varmasti vaikuttaisivat harkintaan”, Haavisto sanoo.

Hänen mukaansa valtioneuvoston jo tekemiin päätöksiin tuskin voidaan jälkikäteen palata.

Myöhemmin keskiviikkona puolustusministeri Antti Kaikkonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+kaikkonen (kesk) kertoi Twitterissä, että Suomesta ei ”tässä tilanteessa” myönnetä uusia asevientilupia Turkkiinhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006267434.html.