Politiikka

Mitä oppia Suomen työmarkkinoille kannattaisi ottaa muista maista? Akavan vertailu paljasti Suomen hyviä ja huonoja puolia

Varatuomari Jukka Ahtela vertasi Suomen järjestelmää Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Ranskaan.

”Suomen työmarkkinajärjestelmä on mainettaan parempi ja hyvää pohjoismaista tasoa eli moderni, joustava ja turvallinen, vaikka sitä moititaan aika ajoin monimutkaiseksi ja jäykäksi”, päättelee varatuomari Jukka Ahtela.

Tosin haasteitakin täällä vielä piisaa etenkin paikallisen sopimisen menettelytavoissa. Ruotsissa palkka-asioista sopiminen on alakohtaisissa työehtosopimuksissa pidemmälle vietyä kuin Suomessa.

Ahtela on tehnyt vertailun erityisesti työehtosopimusjärjestelmistä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Ranskassa.

Vertailun tilasi korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestön Akavan ajatuspaja Akava Works. Pohjoismaiden lisäksi Saksa ja Ranska otettiin vertailuun mukaan, koska ne ovat Suomen kilpailijamaita, joissa työehtosopimusjärjestelmä on kovassa murroksessa.

Onko sitten jokin maa toista parempi palkansaajan tai työnantajan näkökulmasta?

Tähän kysymykseen Ahtela ei suoraan vastaa, mutta listaa kyllä eri maiden järjestelmien hyviä ja huonoja puolia. Oppia Suomessa voitaisiin ottaa ainakin henkilöstöedustuksen laajentamiseen paikallisella tasolla.

”Vertailumaissa henkilöstön osallistuminen tuntuu olevan ihan työelämän dna:ssa. Ranskassa ja Saksassa yrityskomiteat ja -neuvostot ovat merkittävässä asemassa. Ruotsissa on pitkällinen henkilöstön myötämääräämisoikeus, ja Tanskassa käydään jatkuvaa neuvottelua”, Ahtela sanoo.

Ruotsissa noin 75 prosentissa yrityksistä niiden hallituksissa on noin kolmannes henkilöstön nimeämiä jäseniä.

Työpaikkatasolla paikallisen ammattiosaston ja luottamusmiesten asema on Ruotsissa vahva, mikä perustuu lainsäädäntöön.

”Työehtosopimuksissa luottamusmiehet ja ammattiosasto ovat olennainen tekijä paikallisen sopimisen toimeenpanossa. Tässä on selvä ero Suomeen verrattuna”, Ahtela huomauttaa.

Ruotsia Ahtela pitää myös palkanmuodostuksen mallimaana, jossa kilpailulle alttiit vientialat määrittävät palkankorotusvaran. Ensin solmittua teollisuussopimusta muut alat ja liitot yleensä myös noudattavat – julkista sektoria myöten.

Ruotsin malli yhdistää hänen mukaansa ”esimerkillisellä tavalla makrotalouden kestävyyden ja mikrotalouden tarpeet joustavuudelle ja kannustavuudelle”.

Tanskassa keskusjärjestöt sopivat vientivetoisen sektorin kilpailukykyä tukevan palkkaraamin, jonka mukaisesti liitot neuvottelevat omat ratkaisunsa työpaikkakohtaista sopimista varten.

Suomessakin yritettiin aikaansaada ”Suomen malli”, mutta siinä ei onnistuttu. Tosin käytännössä vientiteollisuus on nykyisin neuvotteluiden ”päänavaaja”, jonka sopimia palkankorotuksia ei juuri ylitetä.

Maiden vertailussa Ahtela rajasi tarkastelunsa työehtosopimusjärjestelmien lisäksi henkilöstön osallistumistapoihin ja työaikasäätelyyn.

Ulkopuolelle jäivät esimerkiksi työsopimuslainsäädäntö, työsuhdeturva, perhevapaat, työsuojelu, osaamisen kehittäminen sekä laajemmin sosiaaliturva kuten eläkkeet. Myös julkinen sektori puuttuu tarkastelusta.

Kaikista vertailumaista löytyi joukko yhteisiä piirteitä, kuten palkansaajien ja työnantajien järjestäytymisasteen hiipuminen ja keskusjärjestöjen roolin kaventuminen enintään koordinoijaksi.

Tosin työntekijöiden järjestäytymisessäkin on näissä maissa suuria eroja: Ranskassa aste on kymmenen prosentin luokkaa ja Ruotsissa noin 70 prosenttia. Suomessa järjestäytymisaste on laskenut alle 60 prosenttiin.

Saksassakin niin työntekijöiden kuin työnantajien järjestäytymisaste on laskussa.

Jokaisessa maassa on myös työehtosopimusjärjestelmä, jota ei vakavammin olla haastamassa.

”Toisaalta, jos työehtosopimusten järjestelmää ei pidetä kunnossa ja huolleta, syntyy uhka, että poliittiset päättäjät puuttuvat peliin”, Ahtela sanoo.

Ruotsi ja Tanska ovat hänen mukaansa hyviä esimerkkejä siitä, että jos osapuolten osallistuminen sopimusjärjestelmään on hyvällä tasolla, poliittiset päättäjät pitävät siitä näppinsä kaukana.

Vastakkaisia esimerkkejä ovat taas Saksa ja Ranska, joissa valtio on heikentänyt työehtoja, kun sopimuksia ei ole pidetty ajan tasalla.

Tosin Saksassa työehtosopimuksia pienempien palkkojen maksuun kriisitilanteissa tarvitaan ammattiliiton suostumus ja myös työnantajan sitoumus säilyttää työpaikat.

Ranskassa valtion puuttuminen on ollut vielä näkyvämpää, kun järjestökenttä on ollut repaleinen, Ahtela huomauttaa. Jo useiden Ranskan presidenttien tavoitteena on ollut edistää yrityskohtaista sopimista.

Vuonna 2008 työpaikkakohtaisia neuvottelumahdollisuuksia laajennettiin myös yrityksiin, joissa ei ole luottamusmiestä. Vuonna 2016 lailla laajennettiin entisestään yrityskohtaisia sopimismahdollisuuksia erityisesti työajoista.

”Mysteerinä” Ahtela pitää sitä, että vaikka Ruotsissa ja Tanskassa ei ole työehtosopimusten lakisääteistä yleissitovuutta, on niiden kattavuus kuitenkin yhtä laajaa kuin Suomessa.

Yleissitovuus tarkoittaa, että työnantajan on noudatettava työsuhteissa vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidetyn työehtosopimuksen määräyksiä. Suomessa yleissitovia sopimuksia on 180.

Yleissitovuuteen liittyy lisäksi suomalainen erikoisuus, joka rajoittaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia etenkin järjestäytymättömissä yrityksissä.

Ruotsissa työehtosopimusten kattavuusaste oli pari vuotta sitten liki 90 prosenttia. Sen verran 16–64-vuotiaista palkansaajista oli työehtosopimusten piirissä.

Toisaalta paikallisilla ammattiosastoilla on näissä maissa vahva rooli sopimusten valvonnassa. ”Miksei se toimisi Suomessakin?” Ahtela kysyy.

Ahtela korostaa tehneensä selvityksen puolueettomana tarkkailijana, jolla ei ollut poliittista ohjausta. ”En ole myöskään mikään oppimestari”, työmarkkinajuristina pitkään toiminut Ahtela sanoo.

Puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan Akava haluaa selvityksen kautta ”rikastaa varsin yksipuolista julkista keskustelua yleissitovuudesta”.

”Keskustelussa viitataan usein keskeisten kilpailijamaiden käytäntöihin. Siksi on perusteltua pohtia, olisiko jokin malli, josta haluttaisiin ottaa toimivia osia Suomeen”, Fjäder perustelee Akava Worksin tilausta.

Fjäder korostaa, ettei Akava nyt ole ehdottamassa luopumista yleissitovuudesta. ”Kannatamme kuitenkin työmarkkina-asioiden tulosvastuullista ja uskottavaa kolmikantaista valmistelua. Myös paikallisen sopimisen laajentamisesta työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa pitää voida puhua” , Fjäder sanoo.

Opittavaa vertailumaista:

Ruotsi: Palkanmuodostuksen mallimaa, yhteistoiminta ja osallistuminen toimivat ja sovittelijalaitos tukee aidosti työehtosopimustoimintaa.

Tanska: Työmarkkinajärjestelmän osapuolet vahvoja ja itsenäisiä, toimiva joustoturva ja tuloksekas palkanmuodostusmalli.

Saksa: Vahva luottamus, työnjako poliittisen ja työmarkkinajärjestelmän välillä ja henkilöstön osallistuminen lisää tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Ranska: Uudistukset vaativat kärsivällisyyttä ja poliittinenkin ohjaus tukee työmarkkinatoimintaa.

Vältettävää vertailumaista:

Ruotsi: Byrokratia ja holhous sekä politiikan sekoittaminen työmarkkinoihin.

Tanska: Henkilöstöryhmien – esimerkiksi työntekijöiden ja toimihenkilöiden – erilainen kohtelu sekä liian kaikkivaltias eli ilman lakeja toimiva sopimusjärjestelmä.

Saksa: Työehtosopimusten päivittämisen laiminlyönti sekä alueellinen polarisoituminen ja byrokratia.

Ranska: Isännätön työmarkkinajärjestelmä ja ”byrokratia labyrintissa”.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    4. 4

      Äiti eristi lehmätaiteilija Miina Äkkijyrkkän lapsena vasikkakarsinaan – itse hän itkee, jos lapset pitävät hänestä hengähdystaukoa

    5. 5

      Suomalainen Antti Haataja voitti toisen palkinnon ”luontokuvien Oscareissa” kuvallaan jäniksestä talvimaisemassa

    6. 6

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    7. 7

      Ravintolayhtiö ajautui ongelmiin ja joutuu lopettamaan kaikki ravintolansa: Klassikkoravintolat Rivoli ja Rivoletto sulkevat ovensa

    8. 8

      USA:n varapresidentti Pence: Turkki suostunut tulitaukoon

    9. 9

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    10. 10

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    2. 2

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    3. 3

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    4. 4

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    5. 5

      EU-johtajat hyväksyivät Britannian ja EU:n uuden brexit-sopimuksen – Tämä sopimuksesta tiedetään juuri nyt

    6. 6

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    7. 7

      Verenkierto-ongelmat voivat näkyä kynsistä – Näin tunnistat poikkeavat kynnet, jotka saattavat olla merkki terveysongelmista

      Tilaajille
    8. 8

      Tripla avattiin: Kuvat ja video esittelevät Pasilan uuden keskuksen

    9. 9

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    10. 10

      Kommentti: Kuka putoaa kyydistä? Triplan kauppakeskus on yllätyksetön, mutta nyt alkavassa pudotuspelissä sillä on yksi valtti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    3. 3

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    4. 4

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    5. 5

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    6. 6

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    7. 7

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    9. 9

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    10. 10

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    11. Näytä lisää