Politiikka

HS-analyysi: Leikkasiko hallitus Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta?

Professoriliitto otti kovin sanoin kantaa suomalaisen tutkimusrahoituksen karuuteen: kyse ei ole miljoonien vajeesta tai edes satojen miljoonien vajeesta.

Koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautusta lupailleiden hallituspuolueiden kuherruskuukausi korkeakouluväen kanssa näyttää venyneen yli kvartaalin, mutta nyt riidat rapauttavat lupaavasti alkanutta suhdetta.

Välien viilentymisen uusin syy on Suomen Akatemian tutkimusrahoitus, jota kriitikoiden mukaan ollaan leikkaamassa yli 30 miljoonaa euroa.

Viime päivinä etenkin sosiaalisessa mediassa on kauhisteltu uutta ja yllättävää leikkauslinjaa. Edellisen opetusministeripuolueen kokoomuksen edustajat ovat esitelleet käyriä, jotka todistavat rahoituksen laskua. Hallituspuolueiden edustajat ovat tarjonneet selityksiä, jotka eivät ole oikein vakuuttaneet.
Mistä on kyse?

”Akatemian tutkimusrahoitusta ei varsinaisesti leikata, mutta ei se myöskään kasva”, kiteyttää opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Leikkaukselta niin sanottujen myöntövaltuuksien vähentyminen näyttää Lehikoisen mukaan lähinnä siksi, että määräaikaisten lippulaivahankkeiden vuosien 2018 ja 2019 rahoitus päättyy.

Lippulaivaohjelma on edellisen hallituksen sopima, kuuden osaamiskeskittymän huippututkimuksen hanke, joka kestää yhteensä kahdeksan vuotta. Lehikoisen mukaan hankkeen rahoitus on kyllä turvattu.

Myöntövaltuudet ovat valtion rahoitusta, joka jaetaan tutkijoille Suomen Akatemian kautta.

Huoli Suomen Akatemian rahoituksesta heräsi vasta, kun hallitus oli julkistanut ensi vuoden budjettiesityksensä.

Tosin jo hallitusohjelman julkistamisen jälkeen kesäkuussa kävi ilmi, ettei Suomen Akatemialle olisi nyt tulossa lisärahaa, vaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta suunnattaisiin lähinnä Business Finlandin eli entisen Tekesin kautta.

Budjettiriihi ei sinänsä paljastanutkaan mitään uusia linjauksia tutkimusrahoituksesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa kerrottiin, että Suomen Akatemian tutkimusmäärärahavaltuus on ensi vuonna yhteensä 337 miljoonaa euroa.

Se jätettiin kertomatta, että valtuus tosiaan pienenee edellisestä vuodesta 31,1 miljoonaa euroa.

Suurin osa vähennyksestä eli 25 miljoonaa euroa aiheutuu määräaikaisten lippulaivahankkeiden päättymisestä. Toinen suuri vähennyksen aiheuttaja on kansainvälisen EuroHPC-tutkimusinfrastruktuurin rahoitus 20 miljoonalla eurolla.

Suomi varautuu isännöimään tätä suurteholaskennan EuroHPC -yhteisyrityksen supertietokonetta Kajaanissa. Suomen rahoitusosuus on vuosina 2019–2026 enimmillään yhteensä 48 miljoonaa euroa, josta puolet rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta.

Toisaalta Akatemian myöntövaltuuksiin tulee myös lisäeriä teknisten budjettimuutosten ja siirtojen takia, jolloin vähennys on yhteensä noin 30 miljoonaa.

Perjantaina 50-vuotisjuhliaan viettävä Professoriliitto otti kovin sanoin kantaa suomalaisen tutkimusrahoituksen karuuteen: kyse ei ole miljoonien vajeesta tai edes satojen miljoonien vajeesta.

”Pelkästään Ruotsin tutkimus- ja kehitysintensiteetin saavuttaminen sekä korkeakouluvisiossa yhteisesti sovitun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan neljän prosentin kansantuoteosuuden tavoite edellyttää noin kolmen miljardin euron vuosittaisia julkisia ja yksityisiä lisäpanostuksia”, sanoi Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

”On tietysti hyvä, että Suomeen tulee supertietokone, joka hyödyttää myös tieteen tekemistä, mutta olisi ollut eduksi, jos näin merkittävään investointiin olisi saatu erillisrahoitus.”

Ja erillisrahoitustahan korkeakouluväki on jo aiemmin toivonut tai suorastaan vaatinut myös mittavaan aloituspaikkojen lisäykseen.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen julkistettua ohjelmansa kesäkuun alussa yliopistot ja ammattikorkeakoulut kiittelivät hallitusta perusrahoituksen korotuksista ja kustannusten nousua vastaavien indeksien palautuksesta – tai oikeastaan niiden jäädytyksen lopettamisesta.

Yliopistojen perusrahoitusta vahvistetaan 40 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien.

Kustannustason nousun huomioon ottaminen lisää yliopistojen perusrahoitusta 41,6 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20,3 miljoonaa euroa, opetusministeriö on laskenut.

Näiden yhteensä noin sadan miljoonan euron korotusten vaikutukset eivät silti ole järin suuria, kun ne jaetaan yli 30 korkeakoulun kesken, mutta suunnanmuutos leikkausten jälkeen oli selvä ja tervetullut.

Ensimmäiset säröt syntyivät siitä, että mittaviin aloituspaikkojen ja tutkintotavoitteiden lisäyksiin saati jatkuvan eli elinikäisen oppimisen kasvavaan tarjontaan ei ole luvassa mitään erillisrahoitusta.

Opetusministeriön korkeakouluille lähettämissä tutkintotavoitteissa ehdotetaan määrien kasvattamista lähes 8 000:lla lähivuosina. Tarkemmin tutkintotavoitteista sovitaan ministeriön ja korkeakoulujen tulosneuvotteluissa ensi vuonna.

”Tuhansien uusien opiskelijoiden koulutus ei hoidu talkoilla”, muistutti Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto perjantaina.

Kivistö-Rahnasto palautti mieliin myös, että yliopistohenkilöstön määrä väheni isojen rahoitusleikkausten vuoksi vuosina 2013–2017 yli 2 800 henkilöllä.

Professoriliiton tuoreen historiakirjan Tiedossa tulevaisuus – professorit uudella vuosituhannella mukaan vuonna 1990 Suomessa oli yksi professori 61 opiskelijaa kohden. Vuonna 2017 suhdeluku oli heikentynyt 79 opiskelijaan professoria kohden.

”Ajatus siitä, että yliopistoissa vain opetettaisiin enemmän, on mahdoton. Sehän tarkoittaisi, että yliopistojen työntekijät rahoittaisivat koulutuksen määrän nostamisen”, Kivistö-Rahnasto sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen asuu täydellisessä eristyksessä – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosi­kymmeniä syrjässä ilman puolisoa tai ystäviä, ensi vuodelle hänellä on yksi toive

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupasta voi löytää vaatteita, jotka kestävät jopa eliniän – Näin tunnistat pitkä­ikäisen vaatteen ja vältät virheet, jotka kuluttavat sitä

      Tilaajille
    3. 3

      Eksyykö kävijä Triplaan? Arkkitehti ilahtui ja pettyi uudesta kauppakeskuksesta

    4. 4

      Arvovaltainen republikaanijohtaja arvostelee ankarasti presidentti Trumpin Syyria-linjauksia

    5. 5

      HS tapasi Turkin pommitusten uhreja Pohjois-Syyriassa: ”Isisissä kyse oli ihmisistä, jotka pystyi näkemään. Heitä vastaan pystyi taistelemaan”

      Tilaajille
    6. 6

      Juutalaisviha ja rasismi ovat arkea Saksassa, mutta moni havahtui äärioikeiston uhkaan vasta nyt

    7. 7

      Unicafen päätös luopua naudanlihasta on huono

    8. 8

      Valtion pitäisi aloittaa muun muassa maahan­muuttajien ja vammaisten positiivinen syrjintä, sanoo Tullin pääjohtaja

    9. 9

      ”Tämä on tämmöinen keltainen rotanraato”, hoitaja sanoi Inge-Maj Ekströmin vastasyntyneestä 1981: Omat kokemukset tekivät Ekströmistä kapinallisen kätilön

    10. 10

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raiskauksen uhriksi väitetty lapsi kertoo keksineensä koko jutun: Oikeus kumosi viiden vuoden tuomion

    2. 2

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    3. 3

      Tutkijat löysivät pahoin runnellun valkohain Atlantilta, suuri puremajälki saattaa auttaa tutkimustyössä

    4. 4

      Finnkinon toimitusjohtaja irtisanottiin kaikessa hiljaisuudessa yli kuukausi sitten

    5. 5

      HS-analyysi: Erdoğan voitti Trumpin mutta hävisi Putinille, Syyriassa Turkkia odottavat venäläiset joukot

    6. 6

      Aivojamme kuormittavat lukemattomat turhat asiat, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo ja kertoo keinon, jonka avulla hän oppi keskittymään olennaiseen

      Tilaajille
    7. 7

      Yhä useampi suomalainen asuu täydellisessä eristyksessä – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosi­kymmeniä syrjässä ilman puolisoa tai ystäviä, ensi vuodelle hänellä on yksi toive

      Tilaajille
    8. 8

      Nettivideon jakaneelta pojalta rahaa vaatinut konstaapeli sai potkut Helsingin poliisista

    9. 9

      Eksyykö kävijä Triplaan? Arkkitehti ilahtui ja pettyi uudesta kauppakeskuksesta

    10. 10

      Alppihiihtolupaus Nette Kiviranta nukkui auton takapenkillä, kun nokkakolari muutti elämän suunnan – Nyt Kiviranta kävelee, vaikka jalat ovat halvaantuneet

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    8. 8

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    11. Näytä lisää