Politiikka    |   Lauantaivieras

Valtion pitäisi aloittaa muun muassa maahan­muuttajien ja vammaisten positiivinen syrjintä, sanoo Tullin pääjohtaja

Erityisryhmien työllistämisestä on puhuttu pitkään. Nyt on tekojen aika, sanoo valtiovarainministeriöstä Tullin pääjohtajaksi siirtynyt Hannu Mäkinen.

Jotta 75 prosentin työllisyysaste voidaan saavuttaa, ”olennaista on lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille”.

Näin lukee Antti Rinteen (sd) hallitusohjelmassa. Samankaltaisia lauseita on ollut lukuisissa aiemmissakin hallitusohjelmissa ja julistuksissa, sanoo Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen.

”Osatyökykyisten ja maahanmuuttajien suosimista työllistämisessä ajavat ja kannattavat lähes kaikki puolueet. Sanotaan, että kaveria ei jätetä ja solidaarisuutta on osoitettava. Mutta missä ovat teot?”

Mäkinen esittää nyt itse yhtä: Tullin kaltaisten valtion alaisten laitosten ja virastojen sekä kuntien tulisi kohdennetusti palkata töihin esimerkiksi osatyökykyisiä, vammaisia, oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Mäkinen aloitti Tullin pääjohtajana alkukesästä. Sitä ennen hän työskenteli 35 vuotta valtiovarainministeriössä, viimeiset 13 vuotta budjettipäällikkönä.

Ministeriövuosina virkamies kypsyi lopulta siihen, ettei julkinen sektori kykene poliitikkojen kauniista puheista huolimatta itse näyttämään esimerkkiä vaikeasti työllistyvien ryhmien auttamisessa.

”Nämä henkilöt lähtevät usein työnhakuun takamatkalta, ja siksi tarvitsemme positiivista syrjintää. Muuten monia uhkaa elinikäinen syrjäytyminen. Jos takamatkalta lähtevien on lähes mahdotonta työllistyä julkiselle sektorille, miten he voisivat työllistyä yksityiselle”, Mäkinen sanoo.

Lähtökohtaisesti laki kieltää syrjinnän. Se kuitenkin sallii positiivinen syrjinnän eli muita heikommassa asemassa olevien ihmisten tai ryhmien erityiskohtelun, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen.

Mäkisen mukaan valtion virastoissa ja ministeriöissäkin tulisi tunnustaa, että niissä työskentelevä ”porukka on varsin homogeenistä”.

”Eihän meidän joukossamme ole henkilöitä, jotka linkkaavat tai joiden etninen alkuperä on muualla.”


Iso muutos olisi Tullin pääjohtajan mukaan jo se, että valtio ja kunnat kasvattaisivat erityisryhmien osuuden rekrytoinneistaan pariin prosenttiin. Nyt osuus on monin paikoin nolla.

Rekrytointeja on joka tapauksessa edessä, sillä työeläkevakuuttaja Kevan mukaan peräti joka kolmas julkisen sektorin työntekijä jää tulevalla vuosikymmenellä eläkkeelle.

Osatyökykyisten, vammaisten, maahanmuuttajien ja syrjäytymisuhan alaisten nuorten positiivinen syrjintä edistäisi Mäkisen mielestä paitsi tasa-arvoa myös julkisen talouden tervehdyttämistä. Tosin se edellyttää, etteivät erityisryhmien edustajat veisi työpaikkoja muilta.

”Jos helpommin työllistyvät ohjautuisivat hieman enemmän muualle, kuten yksityisiin yrityksiin, koko Suomen työllisyysaste kohoaisi ja julkinen talous kiittäisi.”

Miksei Mäkisen ajamaan positiiviseen syrjintään sitten ole ryhdytty? Hän itse näkee siihen kolme syytä.

Ensinnäkin myös julkisella sektorilla pyritään Mäkisen mukaan mahdollisimman suureen tuottavuuteen. Esimerkiksi Tullissa on 2010-luvulla ollut käynnissä tuottavuusohjelma, jonka seurauksena väkeä on vähennetty ja asiakaspalvelusta on siirrytty yhä enemmän sähköiseen asiointiin.

Tuottavuuden tavoitteluun kuuluu usein myös se, että työkyvyltään tai lähtötaidoiltaan muita heikompia ihmisiä ei palkata. Tällaisesta tehokkuuden tavoittelusta tulisi osassa rekrytoinneista luopua, Mäkinen sanoo.

”Pitäisi vain hyväksyä se, että työsuoritus voi ainakin aluksi olla lievästi heikompi. Näin suurempi osa kansasta työllistyy ja kaikki voittavat pitkällä aikavälillä. Jos taas haetaan äärimmäistä tehoa joka paikassa, ei kannata jatkaa keskustelua erityisryhmien työllistämisestä.”


Toinen syy positiivisen syrjinnän puuttumiseen on Mäkisen mukaan lainsäädäntö. Vaikka laki ei kiellä erityiskohtelua, käytännön esteitä se asettaa.

Esimerkkinä voi mainita Tullin työpaikkailmoituksen, jossa haetaan tullitarkastajia Vantaalle. Heidän pitää olla Suomen kansalaisia ja puhua suomen lisäksi ruotsia vähintään tyydyttävästi.

Nämä lain asettamat vaatimukset sulkevat pitkälti pois mahdollisuuden maahanmuuttajien palkkaamiseen. Mäkinen kyseenalaistaa vaatimusten mielekkyyden.

”Jos ryhmässä on sekä suomea että ruotsia puhuvia henkilöitä, onko jokaisen tarpeellista osata molempia? Tai jos meille tulee vaikkapa Ruotsista sinne jo kauan sitten vakiintunut maahanmuuttaja, onko hänen välttämätöntä puhua sujuvaa suomea, jos hän osaa ruotsia?”

Mäkinen toivoo perinpohjaista selvitystä siitä, mitä esteitä lainsäädännössä on eri alojen positiiviselle syrjinnälle ja voitaisiinko niistä joustaa.

Viimeiseksi esteeksi erityisryhmien palkkaamiselle Mäkinen mainitsee yleiset ennakkoluulot esimerkiksi vammaisia ja maahanmuuttajia kohtaan. Ennakkoluulojen vuoksi valitsematta jää hänen mukaansa myös henkilöitä, jotka olisivat tehtäviin yhtä sopivia kuin muutkin hakijat.

”Ennakkoluulot ovat lopulta kaikkein helpoin este ylitettäväksi, sillä ne ovat ihan ilmaiseksi poistettavissa. Sen kuin vain jättää huomiotta sen, että henkilöllä on erilainen ihonväri tai hän istuu pyörätuolissa.”

Tulli on Mäkisen mukaan valmis lähtemään mukaan positiiviseen syrjintään. Hän kuitenkin toivoo, että muutoksen aikaansaamiseksi asiaa lähdettäisiin ponnekkaasti edistämään valtiovarainministeriön johdolla.

”Kysymys ei siis ole Tullista vaan koko julkisesta sektorista ja sen yhteisvastuusta.”

Viisi kysymystä Hannu Mäkiselle

1. Kuka lobbasi sinua viimeksi?

”Pohjoisessa paikalliset puhuivat tulliasemista.”

2. Ketä poliitikkoa arvostat?

”Kovin monia. Esimerkiksi Mauno Koivistoa, jota minulla ei ollut kunnia kohdata.”

3. Minkä kirjan luit viimeksi?

Risto Siilasmaan Paranoidin optimistin.”

4. Mikä tekee sinut iloiseksi?

”Vapaus ja läheisten onnistumiset.”

5. Mitä teet viikonloppuna?

”Saa nähdä, lähdemmekö mökille. Se ratkeaa aina vasta perjantaina.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Hannu Mäkinen


 Syntynyt Huittisissa vuonna 1955.

 Oikeustieteen lisensiaatti ja valtiotieteen maisteri.

 Valittiin Tullin pääjohtajaksi keväällä 2019.

 Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö 2006–2019.

 Harrastaa liikuntaa ja lukemista.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    3. 3

      Yllätystulos EM-karsinnoissa antoi avaimet Huuhkajille: Voitto Kreikasta nostaa lähes varmasti lohkoarvonnan kolmoskoriin

    4. 4

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    5. 5

      Gigantin sivuston tietoturva-aukko ehti olla auki kuukauden, sivustolta pääsi hakemaan henkilötietoja

    6. 6

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    7. 7

      Uhmakkaat opiskelijat kirjoittivat testamenttejaan suljetulla yli­opistolla Hong­kongissa, poliisit uhkasivat ampua kovilla – HS:n kirjeen­vaihtaja paikan päällä: ”Outo ja arvaamaton tunnelma”

    8. 8

      Cristiano Ronaldo ryösti joukkuetoveriltaan varman maalin

    9. 9

      Kimi Räikkönen voi nousta palkintopallille, kahden kuljettajan toiminta tutkittavana

    10. 10

      Venetsiassa vesi nousi jälleen 1,5 metriin, tulvatuhot valtavat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    3. 3

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    4. 4

      Luulen olevani jo kaksikymppisen lapsen isä, voinko nostaa isyyskanteen?

    5. 5

      Urheilusivuston laskelma: Huuhkajat joutumassa EM-kisoissa samaan lohkoon maailman­rankingin ykkösen kanssa

    6. 6

      Pikku­kaupungin pormestari on tekemässä yllätystä USA:n presidentti­kilvassa: nousi tärkeän osavaltion kannatuskärkeen

    7. 7

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    8. 8

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    9. 9

      Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

    10. 10

      Ammattiliitot: Työnantajat vaativat uusiin työehto­sopimuksiin ”törkeitä” muutoksia, jotka murentavat työntekijöiden asemaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    8. 8

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    9. 9

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    10. 10

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    11. Näytä lisää