Politiikka    |   Lauantaivieras

Valtion pitäisi aloittaa muun muassa maahan­muuttajien ja vammaisten positiivinen syrjintä, sanoo Tullin pääjohtaja

Erityisryhmien työllistämisestä on puhuttu pitkään. Nyt on tekojen aika, sanoo valtiovarainministeriöstä Tullin pääjohtajaksi siirtynyt Hannu Mäkinen.

Jotta 75 prosentin työllisyysaste voidaan saavuttaa, ”olennaista on lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille”.

Näin lukee Antti Rinteen (sd) hallitusohjelmassa. Samankaltaisia lauseita on ollut lukuisissa aiemmissakin hallitusohjelmissa ja julistuksissa, sanoo Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen.

”Osatyökykyisten ja maahanmuuttajien suosimista työllistämisessä ajavat ja kannattavat lähes kaikki puolueet. Sanotaan, että kaveria ei jätetä ja solidaarisuutta on osoitettava. Mutta missä ovat teot?”

Mäkinen esittää nyt itse yhtä: Tullin kaltaisten valtion alaisten laitosten ja virastojen sekä kuntien tulisi kohdennetusti palkata töihin esimerkiksi osatyökykyisiä, vammaisia, oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Mäkinen aloitti Tullin pääjohtajana alkukesästä. Sitä ennen hän työskenteli 35 vuotta valtiovarainministeriössä, viimeiset 13 vuotta budjettipäällikkönä.

Ministeriövuosina virkamies kypsyi lopulta siihen, ettei julkinen sektori kykene poliitikkojen kauniista puheista huolimatta itse näyttämään esimerkkiä vaikeasti työllistyvien ryhmien auttamisessa.

”Nämä henkilöt lähtevät usein työnhakuun takamatkalta, ja siksi tarvitsemme positiivista syrjintää. Muuten monia uhkaa elinikäinen syrjäytyminen. Jos takamatkalta lähtevien on lähes mahdotonta työllistyä julkiselle sektorille, miten he voisivat työllistyä yksityiselle”, Mäkinen sanoo.

Lähtökohtaisesti laki kieltää syrjinnän. Se kuitenkin sallii positiivinen syrjinnän eli muita heikommassa asemassa olevien ihmisten tai ryhmien erityiskohtelun, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen.

Mäkisen mukaan valtion virastoissa ja ministeriöissäkin tulisi tunnustaa, että niissä työskentelevä ”porukka on varsin homogeenistä”.

”Eihän meidän joukossamme ole henkilöitä, jotka linkkaavat tai joiden etninen alkuperä on muualla.”


Iso muutos olisi Tullin pääjohtajan mukaan jo se, että valtio ja kunnat kasvattaisivat erityisryhmien osuuden rekrytoinneistaan pariin prosenttiin. Nyt osuus on monin paikoin nolla.

Rekrytointeja on joka tapauksessa edessä, sillä työeläkevakuuttaja Kevan mukaan peräti joka kolmas julkisen sektorin työntekijä jää tulevalla vuosikymmenellä eläkkeelle.

Osatyökykyisten, vammaisten, maahanmuuttajien ja syrjäytymisuhan alaisten nuorten positiivinen syrjintä edistäisi Mäkisen mielestä paitsi tasa-arvoa myös julkisen talouden tervehdyttämistä. Tosin se edellyttää, etteivät erityisryhmien edustajat veisi työpaikkoja muilta.

”Jos helpommin työllistyvät ohjautuisivat hieman enemmän muualle, kuten yksityisiin yrityksiin, koko Suomen työllisyysaste kohoaisi ja julkinen talous kiittäisi.”

Miksei Mäkisen ajamaan positiiviseen syrjintään sitten ole ryhdytty? Hän itse näkee siihen kolme syytä.

Ensinnäkin myös julkisella sektorilla pyritään Mäkisen mukaan mahdollisimman suureen tuottavuuteen. Esimerkiksi Tullissa on 2010-luvulla ollut käynnissä tuottavuusohjelma, jonka seurauksena väkeä on vähennetty ja asiakaspalvelusta on siirrytty yhä enemmän sähköiseen asiointiin.

Tuottavuuden tavoitteluun kuuluu usein myös se, että työkyvyltään tai lähtötaidoiltaan muita heikompia ihmisiä ei palkata. Tällaisesta tehokkuuden tavoittelusta tulisi osassa rekrytoinneista luopua, Mäkinen sanoo.

”Pitäisi vain hyväksyä se, että työsuoritus voi ainakin aluksi olla lievästi heikompi. Näin suurempi osa kansasta työllistyy ja kaikki voittavat pitkällä aikavälillä. Jos taas haetaan äärimmäistä tehoa joka paikassa, ei kannata jatkaa keskustelua erityisryhmien työllistämisestä.”


Toinen syy positiivisen syrjinnän puuttumiseen on Mäkisen mukaan lainsäädäntö. Vaikka laki ei kiellä erityiskohtelua, käytännön esteitä se asettaa.

Esimerkkinä voi mainita Tullin työpaikkailmoituksen, jossa haetaan tullitarkastajia Vantaalle. Heidän pitää olla Suomen kansalaisia ja puhua suomen lisäksi ruotsia vähintään tyydyttävästi.

Nämä lain asettamat vaatimukset sulkevat pitkälti pois mahdollisuuden maahanmuuttajien palkkaamiseen. Mäkinen kyseenalaistaa vaatimusten mielekkyyden.

”Jos ryhmässä on sekä suomea että ruotsia puhuvia henkilöitä, onko jokaisen tarpeellista osata molempia? Tai jos meille tulee vaikkapa Ruotsista sinne jo kauan sitten vakiintunut maahanmuuttaja, onko hänen välttämätöntä puhua sujuvaa suomea, jos hän osaa ruotsia?”

Mäkinen toivoo perinpohjaista selvitystä siitä, mitä esteitä lainsäädännössä on eri alojen positiiviselle syrjinnälle ja voitaisiinko niistä joustaa.

Viimeiseksi esteeksi erityisryhmien palkkaamiselle Mäkinen mainitsee yleiset ennakkoluulot esimerkiksi vammaisia ja maahanmuuttajia kohtaan. Ennakkoluulojen vuoksi valitsematta jää hänen mukaansa myös henkilöitä, jotka olisivat tehtäviin yhtä sopivia kuin muutkin hakijat.

”Ennakkoluulot ovat lopulta kaikkein helpoin este ylitettäväksi, sillä ne ovat ihan ilmaiseksi poistettavissa. Sen kuin vain jättää huomiotta sen, että henkilöllä on erilainen ihonväri tai hän istuu pyörätuolissa.”

Tulli on Mäkisen mukaan valmis lähtemään mukaan positiiviseen syrjintään. Hän kuitenkin toivoo, että muutoksen aikaansaamiseksi asiaa lähdettäisiin ponnekkaasti edistämään valtiovarainministeriön johdolla.

”Kysymys ei siis ole Tullista vaan koko julkisesta sektorista ja sen yhteisvastuusta.”

Viisi kysymystä Hannu Mäkiselle

1. Kuka lobbasi sinua viimeksi?

”Pohjoisessa paikalliset puhuivat tulliasemista.”

2. Ketä poliitikkoa arvostat?

”Kovin monia. Esimerkiksi Mauno Koivistoa, jota minulla ei ollut kunnia kohdata.”

3. Minkä kirjan luit viimeksi?

Risto Siilasmaan Paranoidin optimistin.”

4. Mikä tekee sinut iloiseksi?

”Vapaus ja läheisten onnistumiset.”

5. Mitä teet viikonloppuna?

”Saa nähdä, lähdemmekö mökille. Se ratkeaa aina vasta perjantaina.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Hannu Mäkinen


 Syntynyt Huittisissa vuonna 1955.

 Oikeustieteen lisensiaatti ja valtiotieteen maisteri.

 Valittiin Tullin pääjohtajaksi keväällä 2019.

 Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö 2006–2019.

 Harrastaa liikuntaa ja lukemista.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    2. 2

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    3. 3

      Venäjän ykköskanavan johtaja myöntää: Käytimme väärennettyä kuvaa malesialais­koneen alasampumisen uutisoinnissa

    4. 4

      Pääministeri Sanna Marin saapui ensimmäiseen EU-huippukokoukseensa: ”Ei näihin tehtäviin kukaan voi olla täysin valmis”

    5. 5

      Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin

    6. 6

      Sanna Marinin ihastelu maailmalla saa yhä uusia kierroksia, mutta The Daily Show’n näyttämässä valokuvassa on eräänlainen virhe

    7. 7

      Marinin pääministeripaikka ratkesi viime hetkillä, kun Paatero ja Kiuru saapuivatkin kokoukseen – ja operaation taustalla hääräsi Antti Rinne

      Tilaajille
    8. 8

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    9. 9

      HS:n piparikisaan ilmoittautui ”täysin lapasesta lähtenyt” suurteos

    10. 10

      HS:n juoma-asiantuntijat paljastavat omat suosikkinsa jouluksi: joukossa 10 euron harvinaisen tyylikäs punaviini, huippuunsa viritetty brittiolut ja viiden tähden löytö

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin

    2. 2

      Marinin pääministeripaikka ratkesi viime hetkillä, kun Paatero ja Kiuru saapuivatkin kokoukseen – ja operaation taustalla hääräsi Antti Rinne

      Tilaajille
    3. 3

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    4. 4

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    5. 5

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    6. 6

      Sanna Marinin ihastelu maailmalla saa yhä uusia kierroksia, mutta The Daily Show’n näyttämässä valokuvassa on eräänlainen virhe

    7. 7

      Viiksekkäät hipsterit rynnivät lähiöbaariin Mellunkylässä – ulkoapäin rujon näköiseen kuppilaan tehdään jo pöytävarauksia

    8. 8

      Oikeustieteilijät ihmettelevät ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin pakolais­leirin kysymyksessä

    9. 9

      HS:n piparikisaan ilmoittautui ”täysin lapasesta lähtenyt” suurteos

    10. 10

      Emmi-Liia Sjöholm sai kaveriltaan ”junttivaroituksen”, ja sitten hän itki – Harmiton heitto sai tajuamaan, että äänekkäimmät ja rohkeimmat hallitsevat maailmaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    5. 5

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    9. 9

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    11. Näytä lisää