Politiikka    |   HS-selvitys

Työelämäprofessoreita on yliopistoissa jo toista sataa, pelkästään Aalto-yliopistossa heistä lähes puolet

Suomen kolmestatoista yliopistosta useimmissa on työelämäprofessoreita, joiden tehtävä on tuoda mukanaan käytännön asiantuntemusta ja verkostoja. Jätevesiä Aalto-yliopistossa tutkiva Anna Mikola on nyt unelma-ammatissaan, mutta titteliään hän saa usein selitellä.

”Missään en ole tehnyt niin paljon töitä kuin täällä”, vastaa työelämäprofessori Anna Mikola kysymykseen, onko työ yliopistossa kenties löysempää kuin konsulttiyrityksessä, josta Mikola siirtyi vuosi sitten Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluun.

Mikola valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1998 ja väitteli vesihuoltotekniikasta vuonna 2013.

Mikolalla on yli 15 vuoden työkokemus kahdesta vesihuollon konsulttiyrityksestä. Yhdyskuntajätevesien käsittelyyn hän keskittyi välillä myös osa-aikaisena tutkijatohtorina Aalto-yliopistossa.

Työelämäprofessorin pesti on täysipäiväinen mutta määräaikainen. Viidestä vuodesta on vielä neljä jäljellä.

”Kyllä nyt on sellainen fiilis, että olen unelma-ammatissani”, Mikola arvioi.

Hieman Mikolaa häiritsee se, ettei työelämäprofessorin titteliä oikein tunneta, vaan sitä joutuu selittelemään.

”Hämmennystä aiheuttaa se, että vaatimukset ja taustat eri yliopistoissa vaihtelevat. Julkisuudessa on myös esitetty aika paljon vähätteleviä kommentteja työelämäproffista. Se on tietty tuntunut aika epäreilulta, koska minun hommani on hyvin lähellä normiproffaa”, Mikola sanoo.


Työelämäprofessorit eivät ole yliopistolain tarkoittamia ”oikeita” tai varsinaisia professoreita. He eivät myöskään opeta tai tutki työelämää vaan edustavat monia eri aloja aina asianajamisesta kyberturvallisuuteen ja jalkapalloon.

Tosin Suomen Palloliiton aloitteesta syntynyttä jalkapalloprofessuuria ollaan Jyväskylän yliopistossa vasta täyttämässä. Jo entuudestaan yliopistossa on liikunnan työelämäprofessori Sami Kalaja.

Kaikkiaan työelämäprofessoreita on HS:n selvityksen mukaan nyt 115 jo yhdessätoista yliopistossa. Varsinaisia, kokoaikaisia professoreita yliopistoissa työskentelee lähes 2 000. Heidän lisäkseen on osa-aikaisia ja vakinaistamispolulla vielä olevia.

Etupäässä muualla kuin yliopistossa uransa luoneiden käytännön asiantuntijoiden palkkaus sai vauhtia, kun vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki muutti jäykähköt yliopistovirat joustavammiksi työsuhteiksi.

Etenkin vuodesta 2013 lähtien työelämäprofessoreita on värvätty ahkerasti, ja osa pioneereista on ehtinyt jo eläköityä tai muuten väistyä määräaikaisesta tehtävästään.

Esimerkiksi viestintäjohtaja Pauli Aalto-Setälän määräaikainen työelämäprofessuuri Turun yliopistossa on jo päättynyt, samoin talouselämässä uransa luoneiden Anssi Vanjoen ja Pekka Sutelan pestit Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa.

Tunnettuja talous­tietäjiä ovat myös Aalto-yliopiston entinen työelämä­professori Sixten Korkman ja vastikään Helsingin yliopiston työelämäprofessorina aloittanut Vesa Vihriälä.

Mutta miten työelämäprofessorit eroavat muista professoreista, keitä he ovat ja mitä he varsinaisesti tekevät työkseen?

Työelämäprofessoreilta ei vaadita samoja akateemisia tai tieteellisiä ansioita kuin muilta professoreilta.

Tehtäväntäyttöön ei useimmiten kuulu vertaisarviointi, jossa hakijoiden kelpoisuudesta pyydetään lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta.

Aloite uudesta tehtävästä voi tulla yliopiston ulkopuolelta, kuten yritykseltä, järjestöltä tai säätiöltä. Nämä tahot useimmiten myös maksavat ainakin osan asiantuntijan palkasta.

Avointa hakuakaan työelämätehtäviin ei yleensä ole, vaan ne täytetään kutsusta ja useimmiten määräajaksi eli 1–5 vuodeksi. Opetustyö on useimmilla osa-aikaista 10–80 prosentin osuudella, eli sitä tehdään vakinaisen työn ohessa.

Tosin täysi­päiväisiäkin työelämä­professoreita on – etenkin Aalto-yliopistossa. Vakinaiseen pestiin on palkattu myös esimerkiksi Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston Atte Jääskeläinen ja Seppo Remes. Jääskeläinen on entinen Ylen vastaava päätoimittaja ja Remes Venäjän asiantuntija.

Julkaisujen ja muiden tieteellisten meriittien sijaan tai lisäksi työelämäprofessorin valinnassa painavat muut ansiot, joita on kertynyt esimerkiksi johtotehtävistä elinkeinoelämässä tai julkisella sektorilla. Yliopistot arvostavat myös verkostoja ja näkyvyyttä.

Työelämäprofessorin titteliä ei pidetä kovin onnistuneena, koska sen voi ymmärtää viittaavan yleisemmin työelämän tutkimukseen eikä niinkään tietyn alan asiantuntemukseen.

Englanninkielinen nimike professor of practice (POP) eli käytännön professori onkin kuvaavampi. Se tosin vihjaa, että ”normiprofessorit” olisivat pelkkiä teoreetikkoja, vaikka yritysyhteistyö ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat jo pitkään kuuluneet kaikkien yliopistojen tehtäviin.

Myös yliopistojen päättävissä elimissä eli hallituksissa on nykyisin yhä enemmän ulkopuolisia jäseniä.

Nykyisessä Tampereen yliopistossa tekniikan aloilla toimii myös industry- eli teollisuusprofessoreita, mutta heidät rinnastetaan työelämäprofessoreihin.

Viestinnän puolella Tampereella on pitkä kokemus journalistiikan vierailijaprofessuurista, jota alkuun rahoitti Helsingin Sanomain säätiö. Nyt sitäkin kutsutaan työelämäprofessuuriksi, ja se on yliopiston budjettirahoituksen piirissä. Viestintäprofessorin tehtävään on myös avoin haku.

Professoriliitto on karsastanut koko professorinimikettä tässä yhteydessä, koska työelämäprofessoriksi voi päästä jopa ilman korkeakoulututkintoa eli näyttöä tutkimuksesta edes pro gradu -tutkielman vertaa. Ja toisinaan koko työelämäetuliite ”unohtuu” tittelistä.

”Meille on tärkeää, että työelämä­professori käyttää julki­suudessa esiintyessään koko nimikettä, jottei häntä sekoiteta varsinaiseen professoriin”, sanoo Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä.

Osa yliopistoista edellyttää työelämäprofessoriltakin tohtorintutkintoa, osa ei: tohtorinhatun tai korkeakoulututkinnon voi korvata muilla merkittävillä tai erityisillä työelämän ansioilla.

Useimmiten työelämäprofessorit ovat kuitenkin tohtoreita ja jopa dosentteja, eli heille on kertynyt myös tieteellisiä julkaisuja. Julkisuudessa taas ovat olleet enemmän jo entuudestaan tunnetut ja esimerkiksi elinkeinoelämässä ansioituneet henkilöt.

Niemelä muistuttaa, että tohtorinväitöksestäkin on vielä yleensä 10–15 vuotta vievä pätevöitymismatka varsinaiseen professuuriin.

Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina ensi vuoden alusta aloittava ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä pitää erittäin hyödyllisenä, että yliopistoon saadaan opetusta antamaan ja kehittämään käytännön huippuasiantuntijoita, kuten asianajajia ja tuomareita.

”Ja kyllä työelämäprofessorin nimike lisää houkuttelevuutta ja sitouttaa enemmän yhteisöön kuin jokin tuntiopettajan titteli”, Määttä puolustaa työelämäprofessorin korkeaa profiilia.

Itä-Suomen yliopistoon pestattiin ensimmäisenä oikeustieteen työelämäprofessorina vuonna 2017 hovioikeudenneuvos Mirjami Paso viideksi vuodeksi ja 20 prosentin työvelvoitteella.

Oikeustieteen ohella työelämäprofessoreita on palkattu esimerkiksi kaupan ja taloustieteen, viestinnän, terveystieteen, tekniikan ja luonnontieteiden aloille.

Eniten työelämäprofessoreita on Aalto-yliopistossa, jossa heitä on 54. Lisäksi Aallossa on 14 ulkopuolista asiantuntijaa executive in residence -nimikkeellä ja yksi artist in residence -nimikkeellä. Jälkimmäiset on kutsuttu tiettyä tarkoitusta varten, kuten perustamaan uusia koulutusjaksoja tai solmimaan suhteita yrityksiin.

Aallon työelämäprofessoreilta vaaditaan tohtorintutkinto, mutta residence-tehtäviin riittävät oman alan merkittävät ansiot.

Ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on nyt viisi työelämäprofessoria ja lisäksi pari asiantuntijaa Ruotsista executive in residence -tehtävissä.

”He ovat todella tärkeä linkki käytännön elinkeinoelämään. Jo opiskelijoiden työllistymisen kannalta on hyvä tietää, mitä elinkeinoelämässä tarvitaan”, tiivistää työelämäprofessoreiden ja muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden merkityksen Hankenin rehtori Karen Spens.

Vaasan yliopisto ei toistaiseksi ole nimittänyt erityisiä työelämäprofessoreita, vaikka onkin entinen kauppakorkeakoulu.

”Meillä on täällä Vaasassa tosi läheinen yhteistyö yritysten kanssa ja matalan hierarkian yhteisö. Olemme nyt palkanneet muutenkin paljon uusia professoreita, joten vielä ei työelämäprofessoreita ole ehditty palkata”, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

”Varmaan meillekin heitä vielä tulee, ja myös ohjeet ovat valmiina”, Kuusisto sanoo.

Taideyliopistossa ei ole käytössä työelämäprofessorin nimikettä, mutta varsinaisista professoreista tuntuva osa on valittu taiteellisten ansioiden perusteella, joten heillä on yliopiston mukaan vahva yhteys taide-elämään ja yrityksiin.

Aalto-yliopiston jätevesiprofessori Anna Mikola arvostaa toisaalta yritysyhteistyötä mutta myös yliopistotyön itsenäisyyttä: ”Konsultti tekee, mitä asiakas haluaa, mutta täällä päätämme itse, mitä tutkimme.”


Vaikka työelämäprofessuurin rahoitus tulee lahjoittajilta, nämä eivät Mikolan mukaan sanele, mitä hän opettaa ja tutkii. Yhteistyöllä vesilaitosten ja yritysten kanssa pyritään tunnistamaan käytännön tarpeista lähteviä tutkimuskohteita.

Jätevesiprofessuurin rahoittajien lista on pitkä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Maa- ja vesitekniikan tuki, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, HS-vesi, Vaasan vesi, Mikkelin vesilaitos, Lappeenrannan energia, Kuopion vesi, Porvoon vesi, Jyväskylän seudun puhdistamo ja Turun seudun puhdistamo.

”Nehän maksavat vain minun palkkani”, Mikola huomauttaa ja muistuttaa, että suuri osa hänen työstään on hankkia lisää rahoitusta ja yhteistyökumppaneita.

Myös opetus ja opinnäytteiden ohjaus vievät oman osansa työajasta, mutta varsinaiseen laboratoriotutkimukseen ei juuri jää aikaa.

Mikola ei välttele tutustumista myöskään aitoon jäteveden käsittelyyn kentällä.

”Alkušokin jälkeen hajuun kyllä tottuu, enkä ollut pienenäkään mikään hienohelma”, Mikola sanoo ja kertoo jo lukioaikana innostuneensa vesiasioista ja maailman parantamisesta.

”Eikä ole tarvinnut miettiä, onko tästä mitään hyötyä”, Mikola perustelee alanvalintaansa.

”Jätevesien käsittelyssä on meneillään murros, jossa puhdistamot muuttuvat monipuolisiksi resurssitehtaiksi”, Mikola sanoo.

Jätevesistä voidaan ottaa talteen muun muassa energiaa ja lannoitteissa hyödynnettäviä ravinteita, kun ennen tyydyttiin vain puhdistamaan vesi.

Tavoitteena on pienentää jäteveden puhdistuksen hiilijalanjälkeä. Mikolan tutkimusalueisiin kuuluu myös haitta-aineiden, kuten mikromuovien ja lääkejäämien, poisto jätevesistä sekä kylmien lämpötilojen jätevedenkäsittelyn kehittäminen.

”Vesiasiantuntijuudella on maailmanlaajuista kysyntää, sillä noin 80 prosenttia maailman jätevesistä menee käsittelemättömänä luontoon. Esimerkiksi Kiinassa on valtavat markkinat, joilla suomalainen kylmän ilmaston jätevedenpuhdistuksen osaaminen on vientivaltti”, Mikola sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Työelämäprofessoreita on 115


 Aalto-yliopisto 54

 Turun yliopisto 13

 Helsingin yliopisto 10

 Tampereen yliopisto 10

 Oulun yliopisto 6

 Svenska Handelshögskolan 5

 Itä-Suomen yliopisto 4

 Lapin yliopisto 4

 Jyväskylän yliopisto 4

 Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto 3

 Åbo Akademi 2

 Vaasan yliopisto 0

 Taideyliopisto 0

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Huuhkajat on kiinni EM-paikassa: Teemu Pukki teki jo toisen: tilanne 3–0, HS seuraa hetki hetkeltä EM-karsintaottelua

    2. 2

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    3. 3

      HS seuraa: Fanit riehaantuivat, kun Suomi meni 2–0 johtoon – tunnelma katossa niin stadionilla kuin Kansalaistorillakin

    4. 4

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    5. 5

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    6. 6

      Salaperäinen raportti turvallisuusuhista kuohuttaa Britanniassa – Boris Johnson väisteli kysymystä pimittämisestä

    7. 7

      Ranskassa raju lumimyräkkä pimensi kaupunkeja, 300 000 kotitaloutta oli vailla sähköä

    8. 8

      ”Materialismi on tämän yhteiskunnan juttu” – Seinäjoelle avattu kauppakeskus ajoi pohjalaiset hurmioon

    9. 9

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    10. 10

      Valkean aavikon alta löytyi jääkautinen salaisuus – maan alta erottuvat yhä mammuttien ja niitä metsästäneiden ihmisten jalanjäljet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    8. 8

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    9. 9

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Katariina Suuri tuli nielleeksi kaksimetrisen muovikasvin: Alkoi tuntien taistelu, kun burmanpyton yritettiin pelastaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    9. 9

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    10. 10

      Mistä Maria Nordinin kiistellyssä kurssissa on kyse? Materiaaliin perehtynyt asiantuntija kertoo, mikä teki sisällöstä vaarallisen

    11. Näytä lisää