Ministeri Paatero puolusti Veikkauksen toimintaa A-studiossa – HS kysyi asian­tuntijoilta, pitävätkö väitteet paikkaansa

Omistajaohjausministeri Sirpa Paaterohttps://www.hs.fi/haku/?query=sirpa+paatero (sd) asettui maanantaina A-studiossahttps://areena.yle.fi/1-4584861 puolustamaan valtion rahapeliyhtiön Veikkauksen toimintaa.

Veikkaus on ollut kovan arvostelun kohteena jo pitkään. Se pyörittää rahapelitoimintaa Manner-Suomessa yksinoikeudella. Monopolin ehtona on, että Veikkaus ehkäisee peliongelmia. Lisäksi laki asettaa Veikkauksen markkinoinnille tiukat rajat.

Tästä huolimatta Veikkaus on esimerkiksi sijoitellut riippuvuutta aiheuttavia peliautomaatteja sosioekonomisesti heikoimmille alueille, kuten Seura-lehti kertoi viime vuonnahttps://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seuran-hankkima-aineisto-paljastaa-veikkaus-sijoittaa-eniten-rahapeliautomaatteja-kaikkein-koyhimpien-asunalueille/.

Lisäksi yhtiö on esittänyt mainoksia, joissa pelaamiseen kannustetaan. Asiasta nousi kohu kesällä.https://www.hs.fi/talous/art-2000006196071.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viimeisimmän väestötutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2015 noin 124 000 peliongelmaista.

Paatero kommentoi A-studion haastattelussa monia aiheita, joista Veikkaus on saanut viime aikoina arvostelua.

HS kävi läpi Paateron väitteitä. Niitä kommentoivat THL:n ja Ehkäisevän päihdetyön (Ehyt) asiantuntijat.

Onko Veikkaus onnistunut estämään alaikäisten pelaamista?

Paatero kehui A-studiossa sitä, että Veikkaus on onnistunut estämään alaikäisten pelaamista.

”Rajoitukset esimerkiksi ikärajavalvonnan osalta ovat onnistuneet aika hyvin, eli monessa paikassa on pystytty tämä K18 pitämään. Se on minusta erittäin perusteltua.”

Ehkäisevän päihdetyön projektipäällikkö Tapio Jaakkolahttps://www.hs.fi/haku/?query=tapio+jaakkola kertoo, että asia on kaksitahoinen.

Ikärajojen valvontaa on testattu ostokokeilla, joissa täysi-ikäiset mutta alaikäisiltä näyttävät henkilöt ovat yrittäneet pelata Veikkauksen pelejä.

”Näiden kokeiden tulos on ollut suorastaan masentava. Alle kymmenessä prosentissa tapauksista pelaamiseen on puututtu”, Jaakkola sanoo.

”Jopa Veikkauksen pelisaleissa valtaosa alaikäiseltä näyttävistä pääsi sisään pelaamaan.”

Yhteiskunnallisesti muutosta parempaan on tapahtunut. Sen jälkeen kun pelaamiseen tuli ikäraja vuonna 2010, alaikäisten pelaaminen on vähentynyt olennaisesti.

”Pakkohan sen on jossain määrin olla kiinni myös valvonnan onnistumisesta, koska nuorison pelaaminen on oikeasti vähentynyt. Mutta siinä voi olla muutakin. Nuorisoa ei ehkä enää kiinnosta samalla tavalla pelaaminen kuin aikaisempia sukupolvia”, Jaakkola sanoo.

Jos peliautomaatteja ei olisi, käyttäisivätkö ihmiset rahansa muihin peleihin?

Paaterolta kysyttiin A-studiossa, onko hyväksyttävää tarjota helppo mahdollisuus pelaamiseen ihmisille, joilla ei ehkä olisi varaa käyttää euroakaan peliautomaatteihin.

Paatero vastasi: ”Niin, en tiedä, pelaisivatko ihmiset jotain muuta peliä vaihtoehtoisesti.”

Sari Castrénhttps://www.hs.fi/haku/?query=sari+castren on THL:n erikoistutkija ja riippuvuuksiin perehtynyt dosentti. Hänen mukaansa on tutkimustiedon valossa vaikea väittää, että peliriippuvainen henkilö käyttäisi rahansa peliautomaatin sijasta johonkin toiseen peliin.

”En allekirjoita tuota. Tutkimus sanoo, että kun se peliautomaatti eli triggeri ei ole siinä, pelaamisen himon ohittaminen on helpompaa”, Castrén sanoo.

”Pelihimo on hyvin nopea, häilyvä ja impulsiivinen asia. Kun kone ei ole ihan vieressä, se vaatii aina tietynlaista paneutumista uuden pelimahdollisuuden löytämiseksi. Silloin on mahdollista, että pelihimo tasaantuu, laantuu tai katoaa.”

Vastaavasti tutkimusnäytön perusteella pelikoneiden jatkuva saatavilla olo on Castrénin mukaan selvä riski niille, jotka haluaisivat päästä irti peliriippuvuudestaan ja välttää siihen lankeamista. Castrén hoitaa itse rahapeliriippuvaisia ja tekee aiheesta tutkimusta.

”Etenkin muutoksen alkumetreillä on pelaajilla havaittavissa hyvin selkeästi tunne, että on vaikea mennä peliautomaattien ohi. Jos on parikin euroa taskussa, syntyy voimakas halu lähteä kokeilemaan, tyypillisesti ajatuksella, että voitan hävityt rahat takaisin. Ja kun kokeilu on päällä, hallinnan tunne taas häviää.”

Millä perusteella pelikoneiden sijoituspaikat päätetään?

Kysyttäessä pelikoneiden määrästä ja peliongelmaisille syntyvästä houkutuksesta Paatero sanoi myös, että ”sen takia on ollut erittäin perusteltua, että niiden paikat arvioidaan aina tarkasti”.

THL:n erikoistutkija Jani Selinhttps://www.hs.fi/haku/?query=jani+selin sanoo, ettei hän tiedä, mihin arviointikriteereihin Paatero viittaa.

”Tietojeni mukaan arviointikriteerinä on ollut ennen kaikkea se, missä koneet tuottavat parhaiten. En ole tietoinen mistään haitta-arvioinnista, esimerkiksi siitä, että automaattien sijoitusalueiden sosioekonominen asema huomioitaisiin.”

Selinin mukaan Suomi on ainutlaatuinen koko maailmassa siinä, että automaattien sijoittelu on täysin rahapeliyhtiön omissa käsissä.

Paateron mukaan koneita on sijoitettu myös sinne, missä ihmisiä ylipäänsä liikkuu paljon: kauppoihin, ravintoloihin ja kahviloihin.

Selin sanoo, että tämä on Veikkauksen tapa selittää asiaa.

”Usein nämä alueet, joissa ihmisiä paljon liikkuu, tuppaavat olemaan myös niitä sosioekonomisesti heikoimpia alueita, varsinkin suurissa kaupungeissa. Meillä on hyvin selkeä havainto siitä, että peliautomaatteja on enemmän alueilla, joissa on korkeampi työttömyys, matalampi tulotaso ja heikompi koulutustaso.”

Tämä näkyy myös tilastoissa, sanoo THL:n erikoistutkija Anne Salonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=anne+salonen. Esimerkiksi yli 2 500 euroa kuussa tienaavat kuluttavat rahapeleihin keskimäärin 1,1 prosenttia nettotuloistaan.

501–1 000 eurossa kulutusprosentti on 4,4. Jos tulot ovat 500 euroa kuussa tai alle, rahapeleihin uppoaa 8,3 prosenttia.

”Kun miettii, kenen selkärangasta [Veikkauksen jakamat voitot] otetaan, se epäreiluus on aika pysäyttävää. Suuri osa tulee pienituloisilta ihmisiltä. Puolet rahapelikulutuksesta tulee ihmisiltä, joiden nettotulot ovat 2 000 euroa kuussa tai vähemmän. Lisäksi tiedämme, että mitä pienemmät tulot, sitä suurempi osa nettotulosta käytetään rahapeleihin”, Salonen sanoo.

Paatero totesi A-studiossa, että Veikkauksen peliautomaatteja on määrä vähentää yli kolmellatuhannellahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006228015.html.

Erikoistutkija Selinin mukaan tulisi miettiä tarkasti, mistä automaatteja vähennetään ja missä ne tuottavat eniten haittaa. On pohdittava, pitäisikö niitä poistaa esimerkiksi koulujen läheisyydestä ja sosioekonomisesti heikoilta alueilta.

Toistaiseksi vähentämistavasta ei ole selvyyttä.

”Jos otetaan Prisman kymmenen automaatin rivistä yksi, vähiten tuottava automaatti pois, sillä ei ole suurta merkitystä pelihaittojen kannalta.”

Onko pelikoneilla pelaaminen vähenemässä?

Paatero torjui peliautomaattien määrään kohdistuvaa kritiikkiä toteamalla, että niiden pelaaminen vähenee.

”Pitää ensin todeta, että näiden pelien pelaaminenhan vähenee, ei kasva, kuten jotenkin tulee sellainen mielikuva ihmisille. Ne pelit, jotka kasvavat koko ajan, ovat tuolla digitaalisella puolella, ja valitettavasti aika monet niistä ovat myös sellaisia, jotka eivät ole suomalaisia eivätkä Veikkauksen omia.”

Vain Veikkauksella on tarkat tiedot siitä, kuinka paljon peliautomaateilla pelaaminen on vähentynyt. THL:n Selin muistuttaa kuitenkin, että määrä on edelleen suuri.

”Noin 840 miljoonaa euroa kaikista peliautomaateista, fyysisistä ja netissä olevista. Se on noin 48 prosenttia koko Veikkauksen pelikatteesta.”

Selin sanoo, että netissä peliautomaatteja on alettu pelata entistä enemmän. Kun Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys (RAY) yhdistyivät, THL arvioi, että rahapeliautomaattien tarjonta netissä kasvaisi valtavasti. Näin on myös käynyt.