Kannabisaloite mietityttää professoreja: toinen kannattaa nykylakia, toisen mielestä se ei toimi, koska tuomioita jaetaan tuhansittain

Eduskunta saa käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen, jossa esitetään rangaistusten poistamista kannabiksen käyttämiseltä. Asiaa koskeva kansalaisaloite saavutti torstaina aloitteen eduskuntakäsittelyyn vaadittavan kannattajamäärän.

Aloitteen muotoilut herättävät rikosoikeuden asian­tuntijoissa vähintään kahdenlaisia ajatuksia, eivätkä näkemyserot koske pelkästään itse asiaa eli suhtautumista käytön rangaistavuuteen.

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+tolvanen katsoo, etteivät aloitteen muotoilut edes muuttaisi nykyistä käytäntöä.

”Sellaista lakia ei minusta pysty säätämään”, Tolvanen sanoo aloitteen ehdotuksista.

Tolvanen huomauttaa, että rikoslaki jo nykymuodossaankin mahdollistaa kannabiksen käyttäjän tuomitsematta jättämisen.



Rikosoikeuden professori Sakari Melander https://www.hs.fi/haku/?query=sakari+melanderHelsingin yliopistosta ilmoittaa oman näkökulmansa numeroin:

”Vuonna 2017 käyttörikostuomioita tuli noin 11 450.”

”Tuo viittaisi siihen, että käyttö­rikossäädöstä sovelletaan aika paljon, vaikka on ajateltu, että lievissä yksittäis­tapauksissa toimenpiteistä pitäisi luopua.”

Kansalaisaloitteen mukaan käytöstä ei voisi edes harkita rangaistusta, ellei käyttö tapahtuisi vaikkapa koulun tai päiväkodin lähistöllä.

Melander tunnustaa olevansa ajatuksen kannalla.

”Nykyjärjestelmä, jossa käyttö on rangaistavaa, mutta on tuollainen vareventtiili, ei ole erityisen toimiva ratkaisu.”

Aloitteen muotoilun rikoslain muutoksiksi voit lukea kokonaisuudessaan tästä:



Itä-Suomen yliopistossa toimiva Tolvanen on kommentoinut HS:lle aloitteessa luonnosteltua lakitekstiä sanoen, että se on hänen mielestään ”lainsäädäntöeettisesti mahdoton.”

”Sellainen on huonoa lainsäädäntöä, että jokin on kiellettyä ja periaatteessa siitä pitäisi rangaista, mutta ei kuitenkaan rangaista”, Tolvanen sanoo.

Melanderinkaan mukaan teksti ei ole mitenkään valmista lakitekstiä, mutta hänen mielestään se ei ole asiassa olennaista.

”Kansalaisaloitteen idea on se, että kansalaiset saavat asiansa julkiseen keskusteluun ja demokraattisen päätöksenteon kohteeksi. Silloin on hyvinkin toisarvoista, miten pykälät on muotoiltu”, Melander sanoo. Hän näkee viilattavaa esimerkiksi siinä, miten aloite määrittelee kannabiksen viljelemisen ja hallussapidon rangaistavuuden rajat.

Kasvatuksen osalta raja menisi neljässä kasvissa, joista yksi saisi olla käyttöä varten kuivattu. Hallussapito olisi rangaistavaa yli 25 gramman osalta

Melanderin mukaan rajauksissa ei oteta huomioon esimerkiksi eri kannabistuotteiden thc-pitoisuuksia. Thc on kannabiksen huumaava aine.

Lähin vertailukohta kannabisaloitteelle löytyy Tolvasen mukaan laista, joka käsittelee polkupyöräkypärän käyttöä. Kypärää on käytettävä ”yleensä”, mutta mitään rangaistusta sen käyttämättä jättämiselle ei ole määritelty. Hänen mukaansa malli vastaa Hollannin käytäntöä.

”Huumeet eivät sielläkään ole laillisia, mutta tämäntyyppisiin tekoihin ei puututa.”

Huumausaineen käyttörikoksesta voidaan nykyisin tuomita sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Huumeiden valmistamisesta tai viljelemisestä voidaan määrätä enintään kaksi vuotta vankeutta. Kannabis on tässä samalla viivalla kuin synteettiset huumeet tai vaikkapa psilosybe-sienet.

Kansalaisaloitetta perustellaan muun muassa poliisin resurssien säästämisellä ja sillä, että kannabis saatettaisiin ”laillisen kontrollin piiriin”.

Sitäkin aloitteen perusteluissa painotetaan, että vaikka käyttörikoksista ei nytkään aina rangaista, niistä jää merkintä poliisin tietojärjestelmiin. Sieltä tiedot tulevat esiin, jos henkilöstä tehdään vaikkapa työpaikkaa varten turvallisuusselvitys.

Tolvanen ei pidä sitä ongelmana. Toisaalta Krp:n kokenut rikosylikomisario Thomas Elfgren https://www.hs.fi/haku/?query=thomas+elfgrenon vaatinut huumekärykäytäntöihin kohtuullisuutta. HS:n parin vuoden takaisessa artikkelissa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005313468.htmlkerrotaan, että tieto huumausaineen käyttörikoksesta säilyy viranomaisten tietojärjestelmässä vuosia ja tulee esiin työnhakutilanteissa monilla aloilla.

Tolvanen peräänkuuluttaa lainsäädäntöön selkeyttä myös kannabiksen osalta:

”Pitää valita, että se on joko laillista tai pysyä nykyisellä linjalla, että se on laitonta ja siten rangaistavaa ja siitä tietyissä tilanteissa myös rangaistaan.”

Nykymalli on hänen mielestään pätevästi punnittu ratkaisu.

”Kansainvälinen paine voi jossain aikataulussa pakottaa toisenlaisiin ratkaisuihin, mutta se on sitten poliittinen päätös, jossa pitää punnita haittoja ja hyötyjä.”

Melander puolestaan pohtii, onko rikosoikeus edes oikea tapa ratkoa kannabisasioita.

”Kaikkien päätösten pitää perustua relevanttiin tutkimustietoon. Pitäisi pohtia, miten vaarallista kutkin aineet ovat, ja mitä seurauksia laillistavilla tai dekriminalisoivilla toimenpiteillä on muualla ollut.”

Portugali on ainoana EU-maana luopunut kokonaan huumeiden käytön rangaistavuudesta, ja maan parlamentti päätti viime vuonna laillistaa kannabiksen lääkekäytön. Luxemburg valmistelee kannabiksen viihdekäytön laillistamista.

Oikaisu 25.10. kello 9: Kannabista ei ole laillistettu Portugalissa, vaan sen käytön rangaistavuudesta on luovuttu. Juttuun myös lisätty linkki HS:n artikkeliin, jossa kerrotaan huumausainemerkinnän vaikutuksista työnhakutilanteisiin.