Veikkaus laajentaa tunnistautumis­pakkoa, koskee myös lottoa – tuotto vähenee toimitus­johtajan mukaan 150–200 miljoonaa euroa

Rahapeliyhtiö Veikkaus suunnittelee, että kaikki sen pelit raaputusarpoja lukuun ottamatta ovat pakollisen tunnistautumisen piirissä vuonna 2023.

Uudistus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Viimeisessä vaiheessa vuonna 2023 tunnistautumisen piiriin tulevat myös pelisalit ja kuponkipelit, kuten lotto.

Hajasijoitetuissa peliautomaateissa tunnistautuminen otetaan käyttöön suunniteltua aiemmin, tammikuussa 2021. Järjestelmän kokeilu alkaa lokakuussa 2020. Nykyisin tunnistautumisen piirissä ovat yhtiön internetpelit.

”Tämä [pakollinen tunnistautuminen] on merkittävin uudistus, mitä suomalaisessa rahapelijärjestelmässä on ikinä tehty”, sanoo Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoskihttps://www.hs.fi/haku/?query=olli+sarekoski.

Vielä ei ole tiedossa, miten tunnistautuminen käytännössä toteutetaan. Sarekosken mukaan se voisi tapahtua esimerkiksi asiakaskortilla ja siihen liitettävällä pin-koodilla.

Pelaaja voisi asettaa itselleen pelirajoituksia tai vaikkapa estää pelaamisen kokonaan.

Sarekoski arvioi, että pakollinen tunnistautuminen vähentää pelaamista 30–40 prosenttia nykyiseen nähden. Arvio perustuu Ruotsin kokemuksiin, toimitusjohtaja kertoo.

Kun pelaaminen vähenee, esimerkiksi pelikoneita ei tarvita yhtä paljon. Veikkaus aikookin vähentää hajasijoitettujen peliautomaattien määrää aiemmin kerrottua enemmän.

”Hajasijoitettujen automaattien kokonaismäärää tullaan vähentämään arvioidemme mukaan vuoteen 2025 mennessä jopa 8 000:lla”, kertoi laki- ja vastuullisuusjohtaja Pekka Ilmivaltahttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+ilmivalta torstaina. Jo ensi vuoden aikana peliautomaatteja vähennetään 3 500.

Hajasijoitettuja eli esimerkiksi kauppoihin, huoltoasemille ja ravintoloihin sijoitettuja peliautomaatteja on nyt noin 18 500. Lisäksi Veikkauksella on pelisaleissa noin 2 600 rahapelikonetta.

Yhtiön toimitusjohtajan mukaan toimenpiteet vähentävät vuonna 2021 Veikkauksen tulosta 150–200 miljoonalla eurolla vuoden 2019 tasoon nähden. Vaikutus näkyy jo ensi vuonna, jolloin tulos supistuu noin 50 miljoonaa euroa, Sarekoski arvioi.

Syntyvää rahareikää Veikkaus pyrkii paikkaamaan kansainvälisellä liiketoiminnalla, jos se saa sellaiseen luvan. Kyse olisi pelituotteiden myynnistä ulkomaisille yrityksille, ei kuluttajamyynnistä.

Sarekosken mukaan Veikkauksella on ollut kolme tehtävää: peliongelmien vähentäminen, tuotosta huolehtiminen ja markkinaosuuden puolustaminen. Yhtiön ongelmat ja vilkas julkinen keskustelu ovat hänestä tämän yhtälön seurausta.

”Paine tuloutustason ylläpitämiseen on ollut kova. Sen hinta on ollut se, että emme ole kyenneet riittävästi vähentämään peliongelmia.”

Yhtiön uuden strategian mukaan tavoitteena on, että vuonna 2025 Veikkaus on rahapelien markkinajohtaja Suomessa.

Sarekosken mukaan yhtiön toimintaa ohjaavat periaatteet muuttuvat kuitenkin voimakkaasti.

”Jos katson kolmiota, markkinaosuuden puolustaminen tai puhdas tuotto ei voi olla enää meidän toimintamme ytimessä.”

Miten on mahdollista, että se on ollut toiminnan ytimessä, kun ainoa peruste yksinoikeusjärjestelmälle on haittojen vähentäminen?

”Nythän missään ei ole määritelty sitä tavoitetasoa. Meillä on syy uskoa, että uuden yhtiön [vuodesta 2017 eteenpäin] aikana Veikkauksen peleistä aiheutuneet haitat ovat vähentyneet. Eli sillä tavalla olemme toteuttaneet arpajaislain kirjausta”, Sarekoski sanoo.

”Mutta järjestelmätasolla pelihaitat kokonaisuudessaan eivät ole vähentyneet. Veikkauksen pienentyminen on korvautunut muiden peliyhtiöiden pelien aiheuttamilla haitoilla. Tämä on varmaan myös yhteiskunnallinen kysymys.”

Veikkauksen toimintaan on kohdistunut arvostelua sen jälkeen kun yhtiö oli kesän aikana mainostanut ravipelejään kuvitteellisen terapeuttihahmon suulla.

Yhtiö tiedotti elokuussa keskeyttävänsä mauttomaksi moititun kampanjan, joka tosin olisi loppunut muutenkin.

Myös tätä ennen Veikkauksen mainonta on ollut huomion kohteena useaan otteeseen, ja Poliisihallitus on puuttunut siihen toistuvasti. Hyökkäävän markkinoinnin on tulkittu olevan merkki siitä, että yhtiön pyrkimyksenä on maksimoida pelien tuottoja, ei vähentää niistä koituvia haittoja.

Veikkaus aikoo nyt uudistaa mainontaperiaatteitaan ja vähentää mainontaansa, kertoo yhtiön liiketoimintajohtaja Nora Vähävirtahttps://www.hs.fi/haku/?query=nora+vahavirta. Konsultointi- ja viestintätoimisto Tekirin tekemän selvityksen mukaan Veikkauksen markkinointia ovat ohjanneet kaupalliset tavoitteet.

”On ihan varma, että jokainen suomalainen tulee huomaamaan meillä olevan erilaista markkinointia.”

Veikkauksen monopoliin perustuva rahapelijärjestelmä on Euroopan unionissa poikkeuksellinen, mutta se on saanut unionilta hyväksynnän. Perusteena on, että järjestelmä vähentää peleistä aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on ollut huolissaan, ettei näin tapahdu tällä hetkellä riittävissä määrin. Tuoreessa raportissaan KKV katsoo, että Veikkaus-voitoilla rahoitettavien järjestöjen edustajia on rahapeliasioiden neuvottelukunnassa ja Veikkauksen hallintoneuvostossa, joiden tehtävänä valvoa yhtiön toimintaa.

Toimintamenojen jälkeen Veikkaus tilittää voittoja vuosittain noin miljardi euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö jakavat potin yleishyödyllisille järjestöille.

Ylen MOThttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/20/mot-paljastaa-veikkaus-jakaa-miljoonia-ulkomaisille-peliyhtioille-poliisi-ei kertoi viime viikolla, että rahapelikoneita pelattiin viime vuonna kaikkiaan 11 miljardilla eurolla.

Vuonna 2018 Veikkauksen pelikate oli noin 1,76 miljardia euroa. Pelikate tarkoittaa pelien liikevaihtoa sen jälkeen kun summasta on vähennetty maksetut voitot. Laskennallisesti jokainen Suomen asukas olisi siis hävinnyt vuoden aikana keskimäärin 319 euroa yhtiön peleihin.