Politiikka

Teollisuusliitto julisti ylityökiellon neljälle sopimusalalleen, koskee 100 000:ta työntekijää

Suurilla teollisuusaloilla on nyt sopimukseton tila, ja osapuolten näkemykset ovat yhä kaukana toisistaan. Neuvottelut uusista työehtosopimuksista katkesivat torstaina ilman tulosta.

Teollisuusliitto julisti perjantaina ylityökiellon neljälle sopimusalalleen. Ylityökielto alkaa maanantaina 4. marraskuuta ja päättyy perjantaina 15. marraskuuta kello 24.

Myös ammattiliitto Pro ilmoitti perjantaina aloittavansa ylityökiellon. Kielto koskee kaikkia Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä työskenteleviä toimihenkilöitä.

Teollisuusliiton ylityökiellon piirissä on noin satatuhatta työntekijää. Se koskee Teollisuusliiton teknologiateollisuuden, pelti- ja teollisuuseristysalan ja malmikaivosten sopimusaloja sekä puolustusministeriön työpaikkoja. Ministeriössä Teollisuusliiton sopimuksen piirissä on vain noin 50 korjaamotyöntekijää.

”On valitettavaa, että joudumme tällaisiin painostustoimiin työnantajia kohtaan. Teknologiateollisuuden uppiniskainen asenne neuvotteluissamme ei kuitenkaan jättänyt meille muuta vaihtoehtoa”, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

”Kun tähän lisätään hämmästyttävän pitkä lista epäasiallisia työehtojen heikennysesityksiä, jouduimme valitettavasti toteamaan, ettei neuvotteluissa ole nyt etenemisen mahdollisuutta”, Aalto jatkaa. Aallon mukaan Teknologiteollisuuden nyt ajamilla heikennyksillä työsuhteen ehtoihin ainoastaan heikennetään ilmapiiriä työpaikoilla ja huononnetaan siten samalla tuottavuuskehitystä.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle pitää erittäin valitettavina Teollisuusliiton ja Pron julistamia ylityökieltoja, koska painostustoimet hankaloittavat työmarkkinaneuvotteluja ja vaikeuttavat yritysten toimintaa ja toimituksia asiakkaille.

Pron kielto koskee ylitöiden lisäksi vapaa-ajalla työasioissa matkustamista teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla.

”Teknologiateollisuus pitää kuitenkin myönteisenä, että liitoilla on edelleen neuvotteluyhteys. Työnantajapuolen tavoitteena on, että työmarkkinaratkaisut saadaan aikaan mahdollisimman nopeasti. Nyt on tärkeää keskittyä neuvotteluihin eikä työmarkkinahäiriöihin”, Helle sanoo.

Teollisuusliiton ylityökielto ei koske hätätyötä eikä töitä, jotka ovat välttämättömiä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta.

”Neuvotteluja kyllä jatketaan, kun niiden aika on, ehkä jo ensi viikolla”, Aalto vastaa kysymykseen, miksi liitto lähti nyt vastatoimiin neuvottelujen jatkamisen sijaan. Jatkoneuvotteluista ei ole vielä sovittu.

Aalto korostaa, ettei ylityökielto ole toimi, joka estäisi neuvottelut ja laukaisee sovittelun. ”Mehän emme ole antaneet lakkovaroitusta”. Aalto huomauttaa.

”Joissakin yrityksissä ylitöitä tehdään niin paljon, että ne suorastaan pyörivät ylitöiden voimalla, mutta tilanne vaihtelee”, Aalto arvioi kiellon tehoa.

Perjantaina pohdittiin muillakin tahoilla, miten edetä lukkiutuneesta tilanteesta työmarkkinoilla. Mittavat teknologiateollisuutta koskevat työehtosopimukset olivat voimassa vain lokakuun loppuun asti, joten nyt eletään sopimuksettomassa tilassa.

Teknologiateollisuuden Helle korosti vielä torstaina, ettei sopimukseton tila sinänsä ole katastrofi, vaan neuvotteluja voidaan jatkaa ihan lähipäivinä, ja jopa hyvässä hengessä.

Sekään ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö erimielisyydet ole tuntuvia – muutenhan ne olisi jo ratkaistu.

Virallisiakin neuvotteluja Teknologiateollisuuden suurimman sopimusosapuolen eli Teollisuusliiton kanssa on käyty jo elokuusta lähtien. Ja muutenkin osapuolilla on toki tapana tapailla. Teollisuusliitto on käytännössä entinen Metalliliitto, johon vuoden 2018 alusta yhdistyivät Teollisuusalojen ammattiliitto Team ja Puuliitto.

Teknologiateollisuus vastaa yli puolesta Suomen viennistä ja työllistää yli 300 000 työntekijää. Alan kahdeksasta sopimuksesta päättyi nyt seitsemän.

Hyvissä ajoin jo ennen syksyä tiedossa oli korkein kynnys sovun edessä. Vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen vuosityöaikaan tuomat ”talkootunnit” työnantaja tulkitsee pysyväksi, ja työntekijöitten edustajat katsovat ne väliaikaiseksi eli kolmivuotiseksi ratkaisuksi.

Keskitetyn tai koordinoidun ulospääsyn kiky-tuntien ongelmasta on torjunut etenkin työnantaja. Käytännössäkin se olisi hankalaa, koska eri aloilla nämä vuotuiset 24 tuntia on tehty varsin vaihtelevin tavoin alkaen työehtosopimuskirjauksesta varsinaiseen toteutukseen asti. Kaikilla aloilla kiky-tunteja ei edes ole, ja osassa työpaikoista ne on käytetty työnteon sijasta virkistykseen.

Pääministeri Antti Rinne (sd) väläytti vielä alkusyksystä, että kiky-tunnit käytettäisiin koordinoidusti täydennyskoulutukseen, mutta viime aikoina näitä neuvoja ei enää ole kuultu – ja työmarkkinaosapuolet, etenkin työnantaja, ovat kiittäneet neuvottelurauhasta.

Muutenkin sopimuksia rustataan nyt tiukasti liittojen kesken: tulopoliittisten ratkaisujen eli tupojen aika on jäänyt taakse, vaikka suurin tulppa eli kiky-sopimus talkootunteineen oli omanlaisensa keskitetty ratkaisu. Ja nytkin liittokierroksen niin sanottuna päänavaajana ovat vientiteollisuutta edustavat liitot, joiden sopimien palkankorotusten kattoa Elinkeinoelämän keskusliitto EK viimeksi vartioi.

Entinen EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen totesi viime keväänä julkistamassaan kirjassa, että työehtopolitiikassa vientiteollisuusvetoisen työmarkkinamallin on lunastettava laaja hyväksyntä kilpailukyvyn, työllisyyden ja työehtojen kehittymisen kautta.

Alakohtaiset poikkeamistarpeet muilla sopimusaloilla edellyttävät Laatusen mukaan vahvaa koordinaatiota palkkakilpailun ryöstäytymisen estämiseksi.

Teollisuuden työnantajapuoli toistaa kuin mantraa, että vientiteollisuuden kustannuskilpailukyvyn säilyttäminen on elintärkeää muillekin aloille ja koko Suomelle. Ja laskelmaakin löytyy: kiky-tuntien poistamisesta aiheutuisi teknologiateollisuuden yrityksille kustannus, joka olisi 1,4 prosenttia palkkasummasta eli noin 230 miljoonaa euroa.

Työntekijäpuoli on tyrmännyt laskelman ja kysynyt, ovatko lisätyötunnit ylipäänsä paras tapa nostaa teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä ja tuottavuutta, vai olisiko myös tuotannon laadulla ja kysynnällä merkitystä.

Palkansaajien järjestöt ovat myös muistuttaneet, että toteutetut palkankorotukset ovat olleet varsin maltillisia. Myös sosiaaliturvamaksuja on siirretty työnantajilta palkansaajien maksettaviksi miljardien edestä. Yritysten tilannetta on kohennettu myös yhteisöveron tuntuvalla kevennyksellä.

Hanakimmin palkkakuopasta nousua ovat toistaiseksi vaatineet hoitajien järjestöt Tehy ja Super. Hoitajien palkkavaateille onkin helpompi löytää tukea kuin vaikka melko hyväpalkkaisille insinööreille. He taas vetoavat tuottavuuden nousuun ja kansainväliseen palkkavertailuun, joka todistaa palkkakuopasta verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin.

Insinööriliiton puheenjohtajan Samu Salon mukaan palkat eivät saakaan jäädä neuvotteluissa työajan varjoon, koska jo nyt asiantuntijat tekevät paljon enemmän töitä kuin heidän sopimuksensa edellyttävät. Myös työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt.

”En suinkaan ole ainoa, joka on viime aikoina todistanut voimallisesti suomalaisen insinöörin olevan halpa”, Salo sanoo.

”Meillä on omat alakohtaiset tavoitteet ja asiat, joita haluamme edistää”, Salo haluaa pyristellä irti siitä, että vain duunareiden Teollisuusliitto olisi neuvotteluiden päänavaaja, jonka sopimusta muutkin noudattaisivat.

Hoitajien palkoista kiistellään kunnolla vasta ensi vuoden puolella, mutta jo nyt päättyi myös joukko insinöörien työehtoja koskevia sopimuksia.

Esimerkiksi Teknologiateollisuus ry:n ja Ylempien toimihenkilöiden YTN:n työehtosopimuksen piirissä on noin 61 000 ihmistä. Heidänkin sopimuksensa on nyt katkolla, sillä torstaina päättyneissä neuvotteluissa ei edetty. Yhteensä näitä esimerkiksi tietotekniikan palvelualan sekä suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöitä on teknologiateollisuuden sopimuksissa noin 170 000.

Eniten näissäkin neuvotteluissa on hiertänyt työajan pidentäminen. Palkoista ei ole vielä edes kunnolla keskusteltu. Tosin YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa on laskenut, että vähimmäisvaatimus olisi ainakin kahden prosentin korotus, kun otetaan huomioon valtiovarainministeriön inflaatioennusteet ja kiky-sopimuksesta vielä juontuvat sosiaaliturvamaksut.

”Ratkaisun löytyminen on tässä vaiheessa täysin hämärän peitossa”, luonnehti pattitilannetta YTN:n vastaava asiamies Hannu Takala torstai-iltana.

Lakkoaseita ei YTN:ssä kuitenkaan vielä kalistella, sillä sopua yhä tavoitellaan. Toinenkin syy työrauhan säilymiseen löytyy, sillä tässä sopimuksessa on sellainen erikoisuus, että erityinen sovintolautakunta – eräänlainen välimiesoikeus – pohtii parin viikon ajan keinoja päästä yhteisymmärrykseen. Osapuolten apuna on myös ulkopuolisia sovittelijoita.

Minisovittelujen onnistuminen merkitsisi sitä, ettei valtakunnansovittelijan toimisto Bulevardilla ruuhkautuisi. Nyt siellä on soviteltu vasta Postin työntekijöiden sitkeää kiistaa – tosin toistaiseksi tuloksetta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selli­osastolla, sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta: ”Totta kai tämä johtuu Aarniosta”

      Tilaajille
    2. 2

      Viro haluaa nyt Suomessa työskentelevät virolaiset takaisin, ja se näkyy jo Suomen rakennuksilla

    3. 3

      Autoilun suosio kasvoi Espoossa länsimetron avautumisen jälkeen – ”Metron avautumista on katseltu ruusunpunaisilla laseilla”

    4. 4

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    5. 5

      Kuukausien naparetki oli päättyä nälkäkuolemaan: Kaksi ammattiseikkailijaa pelastettiin viime hetkellä

    6. 6

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    7. 7

      Pahamaineinen kuokka­vieras ilmestyi Madridin ilmasto­kokoukseen ja säikäytti diplomaatit: Tällainen on petos­oikeudenkäyntiä odottava 25-vuotias ”pikku-Nicolás”

    8. 8

      Sdp nostaa pääministeriksi puolueen kirkkaimman tähden, joka muuttaa hallituksen tapoja mutta tuskin politiikan sisältöä

    9. 9

      Moni haukkuu entistä kumppaniaan, ja joskus se kertoo heistä itsestään huolestuttavia asioita – Haukkumisessa on kolme tasoa, sanoo psykoterapeutti

      Tilaajille
    10. 10

      Jääkiekosta pitäisi poistaa yksi taklaamisen muoto, joka on sekä turhin että vaarallisin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    2. 2

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    3. 3

      Muutto Iisalmesta Vantaalle yllätti Lohvansuun perheen: Enemmän yhteistä aikaa, vähemmän autossa istumista ja halvemmat asumiskulut

      Tilaajille
    4. 4

      Keskustalta loppui luottamus Antti Rinteeseen – mutta salaisten Whatsapp-viestien vuotaminen oli petos, joka kylvi epäluottamusta myös omien keskuuteen

      Tilaajille
    5. 5

      Vantaan pakettilajittelijat kertovat postilakon jälkeisestä kireästä tunnelmasta: tauot lyhenivät ja työntekijöiden kyttääminen alkoi

    6. 6

      Valokuvassa on vain talvisen hiljainen metsä, mutta juuri täällä vänrikki Elo miehineen kohtasi tuhansien miesten neuvosto­joukot talvi­sodan ensimmäisten tuntien aikana

      Tilaajille
    7. 7

      Pahamaineinen kuokka­vieras ilmestyi Madridin ilmasto­kokoukseen ja säikäytti diplomaatit: Tällainen on petos­oikeudenkäyntiä odottava 25-vuotias ”pikku-Nicolás”

    8. 8

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    9. 9

      Yhtään pilkkua ei hallitusohjelmasta tarvitse muuttaa, sanoi Katri Kulmuni – Sitten kielenhuoltaja luki hallitusohjelman

    10. 10

      Ulkoministeriön henkilöstön edustaja: Haaviston työskentely vaikuttaa kaoottiselta, luottamus horjunut pahasti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    5. 5

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    8. 8

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    9. 9

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    10. 10

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää