”Meidän on katsottava peiliin”, sanoo maanviljelijöitä edustavan MTK:n Juha Marttila
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä viljelijöitä ei voi syyllistää tai pakottaa luopumaan lihan- ja maidontuotannosta, mutta suomalaisen maatalouden on pystyttävä vähentämään päästöjä nopeasti.
Politiikka
”Meidän on katsottava peiliin”, sanoo maanviljelijöitä edustavan MTK:n Juha Marttila
Keskustelu lihan ja maidon ilmastovaikutuksista on saanut syksyllä yhä lisää kierroksia.
Helsingin kaupunki hyväksyi syyskuussa aloitteen lihan- ja maidonkulutuksen vähentämisestä, ja lokakuussa opiskelijaravintola Unicafe kertoi lopettavansa naudanlihan tarjoilun.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Voisi kuvitella, että maanviljelijöiden etua ajava Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK olisi monien keskustapoliitikkojen tavoin suivaantunut päätöksistä.
”Maailman kantokyky ei riitä siihen, että vuonna 2050 jokainen maailman ihminen söisi lihaa sillä tavalla kuin me nyt syömme. Se on selvä fakta, eikä sitä kannata kiistää.”
Sekä lihantuotanto että faktat ovat 52-vuotiaalle Marttilalle tuttuja.
Vuodesta 2009 saakka MTK:ta johtanut Marttila on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hän työskenteli ennen edunvalvojauraansa tutkijana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Uranvaihdon välissä hän ehti vuosituhannen alussa palata perheineen synnyinkunnalleen Lounais-Lapin Simoon jatkamaan suvun maitotilan toimintaa.
Tasan vuosi sitten Marttilat luopuivat lypsylehmistä ja ryhtyivät lihanaudan kasvattajiksi. Marttila on siis nyt itsekin lihantuottaja.
Tilan pyörittämisessä auttaa työntekijä, koska Marttila on viikot pääosin Helsingissä ja hänen vaimollaankin on myös muita töitä.
Vaikka MTK-johtaja tiedostaa tarpeen hillitä maailmanlaajuista lihansyöntiä, keskustelu suomalaisesta lihantuotannosta on hänen mielestään karannut käsistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Viljelijät kokevat joutuneensa syytetyn penkille, ja se on turhauttanut itseänikin. Jos vetäydymme keskustelussa kahteen kuplaan ja ammumme niistä käsin toisiamme, se ei edistä mitään. Tätä menoa monet viljelijät lyövät hanskat tiskiin.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Se ei Marttilan mukaan tarkoita, ettei viljelijöiden tarvitsisi tehdä mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Päinvastoin, maatalouden on ”katsottava peiliin” ja hoidettava oma osuutensa, hän sanoo.
Hän pitää kuitenkin turhana odotuksia siitä, että esimerkiksi valtaosa lihan- ja maidontuottajista vaihtaisi lennosta kasvisproteiinien viljelyyn.
”Viljelymahdollisuudet ovat Suomessa vähäiset. Moni viljelijä joutuu ajattelemaan sitä, että hänellä miljoona euroa velkaa ja bisneksen pitää pyöriä. Halua ilmastoystävälliseen tuotantoon on, mutta keinojen tulee mahdollistaa toiminnan kannattavuus.”
”Moni viljelijä joutuu ajattelemaan sitä, että hänellä on miljoona euroa velkaa ja bisneksen pitää pyöriä.”
Marttilan mielestä tarvetta lihantuotannon vähentämiseen Suomessa ei muutoinkaan ole.
Hän sanoo olevansa ”realisti”: lihansyönti ei tule loppumaan Suomesta eikä etenkään maailman kasvavista talouksista, joten lihantuotantoa tarvitaan vastaisuudessakin.
Suomen olosuhteet suosivat Marttilan mukaan tuotantoa täällä ja mahdollistavat kansainvälisesti verrattuna ympäristöystävällisen viljelyn.
”Meillä on esimerkiksi suuret vesivarannot. Suomessa kulutetaan vain pari prosenttia vuosittain uusiutuvista makean veden varoista, kun joissain maissa luku on yli sata prosenttia.”
Maatalouden päästöt vastaavat nykyisin 12:ta prosenttia Suomen päästöistä. Lihan- ja maidontuotanto kuormittavat ilmastoa enemmän kuin kasvisten viljely.
Jos kuormittavimpia tuotantomuotoja ei vähennetä, miten suomalainen maatalous voi osallistua ilmastonmuutoksen hillintään?
Ratkaisuksi Marttila nostaa siirtymisen hiilineutraaliin maatalouteen. Siihen pakottaa hänen mukaansa myös asiakkailta tuleva paine.
Valio kertoi viime vuonna aloittavansa hankkeen, joka tähtää maidontuotannon hiilijalanjäljen nollaamiseen vuoteen 2035 mennessä.
Silti Helsingin kaupunki päätti vähentää maitotuotteiden kulutusta tulevina vuosina.
”Jos hiilineutraaliuteen päästään, ei esimerkiksi maidonjuonnin vähentämistä voi enää perustella ilmastosyillä. Siksi me tarvitsemme näyttöjä. Viidessä vuodessa meidän on pystyttävä vähentämään päästöjä merkittävästi, ja kymmenessä vuodessa maatalouden pitää toimia hiilineutraalisti.”
Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen vaatii sekä päästöjen vähentämistä että peltojen jalostamista hiilivarastoiksi.
Keskeistä on Marttilan mukaan muun muassa maanviljelyssä käytettyjen fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla.
Maaperän hiilensidontaa viljelijät voivat parantaa esimerkiksi vuoroviljelyllä ja pitämällä pellot mahdollisimman ison osan vuodesta vihreinä.
Poliitikkojen päätöksillä eli ennen kaikkea maatalouden tuilla on suuri merkitys oikeanlaisten kannusteiden luomisessa, Marttila sanoo.
Hän painottaa, etteivät viljelijät silti voi vain odottaa EU:n päätöksiä vaan heidän on tartuttava toimeen itse.
”Päästöjen vähentäminen on maatalouden elinkelpoisuuden edellytys. Se on yksittäisen tilankin kannalta parasta riskienhallintaa. Jos jättää asian hoitamatta, voi pudota hankintaketjusta ja menettää markkinansa.”
Jos suomalainen maatalous ei lähivuosina onnistu vähentämään päästöjään, asiaa pääsee julkisuudessa hyvin mahdollisesti selittämään Marttila itse.
Hän nimittäin hakee marraskuun lopussa järjestettävässä MTK:n valtuuskunnan kokouksessa kolmivuotiselle jatkokaudelle.
”On kysytty, olenko käytettävissä, ja olen ilmoittanut, että olen käytettävissä. Katsotaan, tuleeko äänestyksiä.”
Kiitos, kun osallistut keskusteluun. Kommenttisi on nyt moderoitavana.
Kommentteja julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Kommentteja tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24.
Osallistu keskusteluun
Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja.
Kommentit