Politiikka

Euroopan unionin jäsenmaksut kasvavat, mutta Suomen osuus vain hieman – EU-komissio julkisti budjettiehdotuksensa vuodesta 2020 eteenpäin

EU-komissio julkaisi tiistaina arvionsa lähivuosien EU-rahoituksesta. Kaikkien jäsenmaiden maksuosuudet kasvavat.

Bryssel

Suomen osuus Euroopan unionin rahoituksesta kasvaa lähivuosina, mutta maltillisesti, selviää Euroopan komission tiistaina julkaisemasta budjettiehdotuksesta.

Suomen EU-maksu vuonna 2027 olisi 2,3 miljardia euroa, kun esimerkiksi Saksan jäsenmaksu kasvaisi merkittävästi, lähes 35 miljardiin euroon.

Euroopan unionin vuosien 2021–2027 budjettineuvotteluita käydään parhaillaan, ja Suomi on EU-puheenjohtajamaana vastuussa kompromissien löytämisestä budjetin kokonaistasosta sekä eri budjettiosuuksien roolista. Työ on ollut hankalaa, ja kompromissien haku tyssäsi lokakuun huippukokouksessa.

Euroopan komissio on esittänyt EU:lle budjettia, joka olisi 1,11 prosenttia suhteessa EU-maiden bruttokansantuloon. Oletuksena on, että Britannia jättää unionin, joten 27 maan bruttokansantuloon suhteutettuna budjetti olisi kooltaan 1 135 miljardia euroa. Suomen kompromissiesityksessä budjetti olisi kooltaan 1,03–1,08 prosenttia suhteessa EU-maiden bruttokansantuloon.

Budjetin koko on herättänyt voimakasta arvostelua. Tiukkaa budjettilinjaa vetävät esimerkiksi Hollanti, Ruotsi ja Itävalta. Osa EU:n itäisistä ja eteläisistä jäsenmaista on vaatinut merkittävästi suurempaa budjettia.

Euroopan komissio esitteli tiistaina oman tulkintansa ja perusteet budjetin kasvattamiseen.

Komission maksulinjauksia esitellyt talousjohtaja Gert-Jan Koopman perusteli budjetin kasvua neljällä asialla: inflaatiolla, talouskasvulla, Britannian EU-erolla ja uusilla rahoituskohteilla. Britannian jättämä lovi EU-budjettiin korvataan jäsenmaksuilla ja budjetin kokonaistason pienentämisellä.

Komission ehdotuksessa lisärahaa saavat muun muassa koulutus, innovaatiot, maahanmuutto ja puolustus. Sen sijaan aluekehitys- ja maatalousrahoitusosuudet pienenevät.

”Suurin vaikutus on inflaatiolla ja talouskasvulla. Talouskasvu tuo lisää euroja kansallisiin budjetteihin”, Koopman sanoo.

Hänen mukaansa uudet rahoituskohteet ovat pieni mutta tärkeä osuus. Budjetin korotukselle on perusteensa, hän jatkaa.

”Jos halutaan tehokasta maahanmuuttopolitiikkaa, sille täytyy turvata rahoitusta. Maahanmuuttokysymykset pitää ratkaista, vaikka siitä säästäisi. Silloin kustannukset siirtyvät vain kansalliselle tasolle ja saattavat olla suurempia.”


Suomen valtiovarainministeriön budjettineuvoksen Panu Kukkosen mukaan Suomi on varautunut EU-budjetin kokonaistason nousuun. Suomi on kuitenkin vaatinut budjetin kokonaistasolle huomattavasti tiukempaa linjaa kuin komissio.

Merkittävä syy joidenkin maiden jäsenmaksujen tuntuvaan nousuun on maksualennusten poistuminen. Alennukset poistuvat komission suunnitelman mukaan asteittain vuoteen 2026 mennessä. Kukkosen mukaan komission ehdotus on herättänyt ankaraa vastustusta maksualennusta saaneiden maiden joukossa.

”Jäsenmaksuhelpotuksia perusteltiin aikoinaan kohtuullisuudella ja oikeudenmukaisuudella, ja Britannia oli vaatimassa niitä etunenässä jo 1980-luvulla. Nykyisin monet pitävät järjestelmää monimutkaisena ja läpinäkymättömänä”, Kukkonen sanoo.

Maksualennuksia saavat nykyisin Britannian lisäksi Saksa, Ruotsi, Hollanti, Itävalta ja Tanska. Britannian EU-eron jälkeen näiden nettomaksajamaiden arvioitu kansallinen maksuosuus EU-budjetista kasvaisi komission ennusteessa merkittävästi.

Suomen maksujen kasvu jää maltillisemmaksi. Yhden tulkinnan mukaan Suomi siis kuuluu ennusteen voittajiin.

Suomi on maksanut EU:lle vuosina 2014–2020 keskimäärin 1,94 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2027 osuus olisi ennusteen mukaan noin 2,28 miljardia euroa, mikä olisi 0,91 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Kukkosen mukaan Suomen EU-jäsenmaksuosuuteen vaikuttaa tulevina vuosina myös Suomen talouskasvu.

”Ennustettu talouskasvu on varsin vaatimatonta, mikä lievittää osaltaan jäsenmaksun nousupaineita.”

Komissio julkaisi tiistaina tietoja EU:n nettomaksajista ja -saajista. Suomi on nettomaksaja, yksi EU:n pienimmistä. Suomi maksoi vuosina 2014–2018 EU:lle keskimäärin 0,55 miljardia eli 550 miljoonaa euroa enemmän kuin sieltä sai. Bruttokansantuloon suhteutettuna osuus oli 0,24 prosenttia.

Suomea huomattavasti suurempia nettomaksajia kuluvalla kaudella ovat olleet bruttokansantuloon suhteutettuna Saksa, Ruotsi, Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ranska.

Komission Koopmanin mielestä nettomaksutilasto kertoo vain osan totuudesta. Sisämarkkinoista ja EU-ohjelmista saatava etu on vaikeasti mitattavissa, mutta ne tuovat jäsenmaille merkittäviä hyötyjä.

”Miksi eri maat esimerkiksi kilpailevat EU-virastoista? Ne tuovat mukanaan ihmisiä, yrityksiä ja taloudellista toimintaa.”

Euroopan unionin pitkän aikavälin budjetista sopiminen on ollut yksi Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteista. Kantojen selventämistä jatketaan joulukuun huippukokouksessa, mutta budjettineuvottelut jatkuvat ensi vuonna. Sovun pitäisi löytyä viimeistään jouluna 2020.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Juuri päättynyt Amazonin tieteissarja kertoo kiehtovaa vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    3. 3

      Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    4. 4

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    5. 5

      Helsinkiläinen Zahra Karimy oppi 15-vuotiaana, mitä on joutua vihavyöryn kohteeksi: ”En ollut kokenut mitään vastaavaa”

    6. 6

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    7. 7

      Tutkimus: Vääränlaiset suolisto­bakteerit ja viina ovat vaarallinen yhdistelmä

    8. 8

      Keskustelu moni­muotoisuudesta ei ole päässyt Suomessa koskaan vauhtiin, sanoo Slushin pää­kuraattorina toiminut Katja Toropainen: ”Tekno­yhtiöt olivat yhtä kuin miehet huppareissa”

    9. 9

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    10. 10

      Kulissien takana Finanssi­valvonnan ja eläke­yhtiöiden välit ovat kireämmät kuin vuosi­kymmeniin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    2. 2

      Treenin jälkeen moni tekee virheen, joka voi hidastaa kehitystä – Tästä on kyse aktiivisessa palautumisessa, joka hyödyttää jokaista treenaajaa

      Tilaajille
    3. 3

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    4. 4

      John Irvingin teos käsittelee seksuaalisuutta ja uskontoa niin rajusti, että se on yhä kielletty joissakin kouluissa – Taustalla on kirjailijan nuoruuden trauma

      Tilaajille
    5. 5

      BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”, mutta Suomessa on yksi kunta, joka kutistuu vielä nopeammin

    6. 6

      Alfa-tv nousi otsikoihin kun se hermostui ohjelmansa trans-vieraasta – katsoimme kanavaa viikon putkeen, ja tältä se näytti

    7. 7

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    8. 8

      Mitä jos jättää auton huoltamatta, tankkaa väärää polttoainetta tai ajaa kytkin pohjassa? Autoiluun liittyy kysymyksiä, joita et ehkä kehtaa kysyä – kokosimme vastauksia

    9. 9

      Ohikulkija huomasi maassa pienen pienen pilkahduksen: Nyt Espoossa kaivetaan esiin asuinpaikkaa Suomen esihistorian arvoitukselliselta aikakaudelta

    10. 10

      Postin lakko ja tukilakot jatkuvat – työntekijäpuoli hylkäsi sovintoesityksen pakettilajittelijoiden siirron takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    11. Näytä lisää