Politiikka

Euroopan unionin jäsenmaksut kasvavat, mutta Suomen osuus vain hieman – EU-komissio julkisti budjettiehdotuksensa vuodesta 2020 eteenpäin

EU-komissio julkaisi tiistaina arvionsa lähivuosien EU-rahoituksesta. Kaikkien jäsenmaiden maksuosuudet kasvavat.

Bryssel

Suomen osuus Euroopan unionin rahoituksesta kasvaa lähivuosina, mutta maltillisesti, selviää Euroopan komission tiistaina julkaisemasta budjettiehdotuksesta.

Suomen EU-maksu vuonna 2027 olisi 2,3 miljardia euroa, kun esimerkiksi Saksan jäsenmaksu kasvaisi merkittävästi, lähes 35 miljardiin euroon.

Euroopan unionin vuosien 2021–2027 budjettineuvotteluita käydään parhaillaan, ja Suomi on EU-puheenjohtajamaana vastuussa kompromissien löytämisestä budjetin kokonaistasosta sekä eri budjettiosuuksien roolista. Työ on ollut hankalaa, ja kompromissien haku tyssäsi lokakuun huippukokouksessa.

Euroopan komissio on esittänyt EU:lle budjettia, joka olisi 1,11 prosenttia suhteessa EU-maiden bruttokansantuloon. Oletuksena on, että Britannia jättää unionin, joten 27 maan bruttokansantuloon suhteutettuna budjetti olisi kooltaan 1 135 miljardia euroa. Suomen kompromissiesityksessä budjetti olisi kooltaan 1,03–1,08 prosenttia suhteessa EU-maiden bruttokansantuloon.

Budjetin koko on herättänyt voimakasta arvostelua. Tiukkaa budjettilinjaa vetävät esimerkiksi Hollanti, Ruotsi ja Itävalta. Osa EU:n itäisistä ja eteläisistä jäsenmaista on vaatinut merkittävästi suurempaa budjettia.

Euroopan komissio esitteli tiistaina oman tulkintansa ja perusteet budjetin kasvattamiseen.

Komission maksulinjauksia esitellyt talousjohtaja Gert-Jan Koopman perusteli budjetin kasvua neljällä asialla: inflaatiolla, talouskasvulla, Britannian EU-erolla ja uusilla rahoituskohteilla. Britannian jättämä lovi EU-budjettiin korvataan jäsenmaksuilla ja budjetin kokonaistason pienentämisellä.

Komission ehdotuksessa lisärahaa saavat muun muassa koulutus, innovaatiot, maahanmuutto ja puolustus. Sen sijaan aluekehitys- ja maatalousrahoitusosuudet pienenevät.

”Suurin vaikutus on inflaatiolla ja talouskasvulla. Talouskasvu tuo lisää euroja kansallisiin budjetteihin”, Koopman sanoo.

Hänen mukaansa uudet rahoituskohteet ovat pieni mutta tärkeä osuus. Budjetin korotukselle on perusteensa, hän jatkaa.

”Jos halutaan tehokasta maahanmuuttopolitiikkaa, sille täytyy turvata rahoitusta. Maahanmuuttokysymykset pitää ratkaista, vaikka siitä säästäisi. Silloin kustannukset siirtyvät vain kansalliselle tasolle ja saattavat olla suurempia.”


Suomen valtiovarainministeriön budjettineuvoksen Panu Kukkosen mukaan Suomi on varautunut EU-budjetin kokonaistason nousuun. Suomi on kuitenkin vaatinut budjetin kokonaistasolle huomattavasti tiukempaa linjaa kuin komissio.

Merkittävä syy joidenkin maiden jäsenmaksujen tuntuvaan nousuun on maksualennusten poistuminen. Alennukset poistuvat komission suunnitelman mukaan asteittain vuoteen 2026 mennessä. Kukkosen mukaan komission ehdotus on herättänyt ankaraa vastustusta maksualennusta saaneiden maiden joukossa.

”Jäsenmaksuhelpotuksia perusteltiin aikoinaan kohtuullisuudella ja oikeudenmukaisuudella, ja Britannia oli vaatimassa niitä etunenässä jo 1980-luvulla. Nykyisin monet pitävät järjestelmää monimutkaisena ja läpinäkymättömänä”, Kukkonen sanoo.

Maksualennuksia saavat nykyisin Britannian lisäksi Saksa, Ruotsi, Hollanti, Itävalta ja Tanska. Britannian EU-eron jälkeen näiden nettomaksajamaiden arvioitu kansallinen maksuosuus EU-budjetista kasvaisi komission ennusteessa merkittävästi.

Suomen maksujen kasvu jää maltillisemmaksi. Yhden tulkinnan mukaan Suomi siis kuuluu ennusteen voittajiin.

Suomi on maksanut EU:lle vuosina 2014–2020 keskimäärin 1,94 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2027 osuus olisi ennusteen mukaan noin 2,28 miljardia euroa, mikä olisi 0,91 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Kukkosen mukaan Suomen EU-jäsenmaksuosuuteen vaikuttaa tulevina vuosina myös Suomen talouskasvu.

”Ennustettu talouskasvu on varsin vaatimatonta, mikä lievittää osaltaan jäsenmaksun nousupaineita.”

Komissio julkaisi tiistaina tietoja EU:n nettomaksajista ja -saajista. Suomi on nettomaksaja, yksi EU:n pienimmistä. Suomi maksoi vuosina 2014–2018 EU:lle keskimäärin 0,55 miljardia eli 550 miljoonaa euroa enemmän kuin sieltä sai. Bruttokansantuloon suhteutettuna osuus oli 0,24 prosenttia.

Suomea huomattavasti suurempia nettomaksajia kuluvalla kaudella ovat olleet bruttokansantuloon suhteutettuna Saksa, Ruotsi, Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ranska.

Komission Koopmanin mielestä nettomaksutilasto kertoo vain osan totuudesta. Sisämarkkinoista ja EU-ohjelmista saatava etu on vaikeasti mitattavissa, mutta ne tuovat jäsenmaille merkittäviä hyötyjä.

”Miksi eri maat esimerkiksi kilpailevat EU-virastoista? Ne tuovat mukanaan ihmisiä, yrityksiä ja taloudellista toimintaa.”

Euroopan unionin pitkän aikavälin budjetista sopiminen on ollut yksi Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteista. Kantojen selventämistä jatketaan joulukuun huippukokouksessa, mutta budjettineuvottelut jatkuvat ensi vuonna. Sovun pitäisi löytyä viimeistään jouluna 2020.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kiinteistövakuutusten hinta nousee, jopa kolminkertaistuu: asumiskulut voivat kasvaa

    2. 2

      Heidän kohtalostaan syntyi poliittinen myrsky – HS:n grafiikka kertoo, miten Sanna ja muut suomalais­naiset päätyivät lapsineen Syyriaan ja al-Holin leirille

    3. 3

      Suomalaisnainen päätyi Hollywoodin kuumimpien tähtien sijaisnäyttelijäksi, ja nyt edessä on todellinen suurtuotanto

      Tilaajille
    4. 4

      Toimitusjohtaja hankki Helsingistä kymmenen hitas-asuntoa – Asuntokriisin helpottajaksi luotua järjestelmää käytetään entistä enemmän hyväksi

      Tilaajille
    5. 5

      Mikromuutos on avain pysyvään elämänmuutokseen, sanoo aivotutkija – Seitsemän kohdan ohjelma auttaa pääsemään eroon tunnesyömisestä tai turhasta valvomisesta

      Tilaajille
    6. 6

      Tanja Valanne upottaa jättimäisiin pizzoihinsa kilon juustoa – sukupizzan on pystynyt ahtamaan nopeasti vain kaksi ihmistä

    7. 7

      Britannian konservatiivipuolueelle selvä vaalivoitto – Boris Johnson voitonpuheessaan: ”Brexit on vastustamaton ja vastaansanomaton”

    8. 8

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    9. 9

      Madridin ilmasto­kokouksen pää­sponsori on Espanjan pahin saastuttaja: Miten erottaa viher­pesu oikeista ilmasto­lupauksista?

    10. 10

      Haavisto nosti esiin vaihto­ehdon, jolla hallitus saattaa ainakin hetkeksi väistää poliittisen kriisin al-Holista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    2. 2

      Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin

    3. 3

      Sanna Marinin ihastelu maailmalla saa yhä uusia kierroksia, mutta The Daily Show’n näyttämässä valokuvassa on eräänlainen virhe

    4. 4

      Marinin pääministeripaikka ratkesi viime hetkillä, kun Paatero ja Kiuru saapuivatkin kokoukseen – ja operaation taustalla hääräsi Antti Rinne

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n piparikisaan ilmoittautui ”täysin lapasesta lähtenyt” suurteos

    6. 6

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    7. 7

      Britannian konservatiivipuolueelle selvä vaalivoitto – Boris Johnson voitonpuheessaan: ”Brexit on vastustamaton ja vastaansanomaton”

    8. 8

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    9. 9

      Sotimaan opetettuja lapsia on jo Suomessa, sanoo psykologi – näin radikalisoituneita nuoria autetaan

    10. 10

      Heidän kohtalostaan syntyi poliittinen myrsky – HS:n grafiikka kertoo, miten Sanna ja muut suomalais­naiset päätyivät lapsineen Syyriaan ja al-Holin leirille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    6. 6

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    7. 7

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    8. 8

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    9. 9

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    11. Näytä lisää