Politiikka

STTK:n ekonomisti: Lakkojen kustannuksia liioitellaan

STTK:ssa työskentelevän Antti Koskelan kirjassa Hanskat tippui todistellaan, ettei Suomi ole enää erityisen lakkoherkkä maa.

Toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n ekonomisti Antti Koskela haluaa muuttaa lakkojen kustannuksista käytävää keskustelua, koska se on hänen mielestään pahasti vinoutunutta.

Koskelan kirja Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa julkaistiin tänään keskiviikkona. Hänen mielestään lakkojen kustannusvaikutusten arviointi on perustunut lähinnä arvauksiin tai tuntumaan.

Lakot tai ainakin lakonuhat ovat ajankohtaisia tänäkin syksynä, kun elokuussa käynnistyneet ensimmäiset neuvottelut uusista työehtosopimuksista jumittuivat kiistaan kiky-tunneista ja palkoista. Postin työntekijöitä koskevaa työriitaa sovitellaan seuraavan kerran huomenna torstaina valtakunnansovittelijan johdolla.

Viime syksynä taas poliittisin lakoin vastustettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikeita helpottaa työntekijöiden irtisanomista pienissä yrityksissä.


”Ekonomistina totean, että lakkojen kustannusten laskennassa on lopulta kyse arvovalinnoista. Julkisessa keskustelussa käytettävä lakkojen bruttomenetys työnantajalle johtaa voimakkaasti harhaan, koska se yliarvioi lakkojen kustannuksia voimakkaasti”, sanoo Koskela.

Koskela muistuttaa, että esimerkiksi sairauspäiviä on yli satakertainen määrä verrattuna lakkopäiviin.

Koskela arvostelee yleistä lakkokustannusten ”rautalankamallia”, jossa lasketaan yrityksen tuotannon päiväkohtainen arvo ja kerrotaan se lakkopäivien määrällä.

Malli ei Koskelan mukaan kuvaa todellisuutta, koska yrityksillä on tyypillisesti varastoa. Lisäksi lakko tulee ilmoittaa 14 vuorokautta etukäteen, joten siihen pystyy varautumaan sopeuttamalla toimintaa, Koskela huomauttaa.

Parempia mittareita olisivat Koskelan mukaan nettolaskentamalli tai efektiivinen kustannusmalli, jossa otettaisiin huomioon myös toiminnan kannattavuus, kuten liikevoittoprosentti.

Nettomallissa selvitettäisiin, mikä osuus menetetystä tuotannosta voidaan korvata varastoista, ylitöitä teettämällä tai palkkaamalla lisää työvoimaa.

Efektiivisessä mallissa taas laskettaisiin nettokustannusten päälle ylitöistä ja muista koituvat kulut. Lisämenoja voi tulla myös asiakkaiden menetyksestä ja sopimussakoista yhteistyökumppaneille.

Koskela huomauttaa myös, että lakkojen vaikutus vaihtelee eri aloilla.

Koskelan kirjan julkaisi sosiaalidemokraattinen ajatushautomo Kalevi Sorsa -säätiö. Koskela on itsekin demaritaustainen.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo, että yleisluontoisten lakkolaskelmien tarkkuutta vähentää muun muassa se, etteivät ne pysty ennustamaan yhtiöiden varautumista esimerkiksi varastojen avulla.

Pakarinen sanoo, että yksittäisten yritysten kohdalla EK ei edes halua tehdä arvioita, vaan arvion tekee yritys itse jos ha­luaa.

”Me teemme laskelman systemaattisesti Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon pohjalta. Sieltä poimimme lakossa olevan alan ja katsomme sen vaikutukset koko talouteen. Näin arvioista tulee laaja-alaisia”, Pakarinen sanoo.

Hän ei ole tutustunut Koskelan kirjaan eikä kirjassa esitettyihin laskelmiin.

”Ymmärrän, jos joku herättää keskustelun siitä, mikä on oikea tapa laskea lakkojen kokonaisvaltaiset vaikutukset. Mielellämme keskustelemme, jos joku löytää paremman tavan laskea”, Pakarinen sanoo.

Lakkokustannuksista on yleensä vaikeaa saada kunnon tolkkua, koska tiedot yritysten varautumismahdollisuuksista ja tuotannon kulurakenteesta ovat lähinnä vain yrityksillä itsellään, Koskela sanoo.

Lisäksi molemmat osapuolet usein värittävät tilannetta omaksi edukseen: työnantajat pyrkivät liioittelemaan työtaistelujen kustannuksia ja ammattiliitot vähättelemään niitä.

Kustannuksia koituu myös ammattiliitoille ja lakkoon osallistuville. Lakkoilun pituus on kaksipiippuinen asia, sillä pitkittyminen tehostaa vaikutuksia, mutta verottaa myös ammattijärjestön tiliä.

Kirjassaan Koskela osallistuu myös keskusteluun Suomen lakkoherkkyydestä kansainvälisessä vertailussa. Siitä ovat jo pitkään taittaneet peistä työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen ammattijärjestöjen keskusliitto SAK.

Johtopäätöksiin vaikuttavat vertailuun valittavat mittarit ja maat.

”Toisin kuin julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella, suomalaisten kynnys lakkoiluun on nykyisin erittäin korkea. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna. Suomalaisten lakkoherkkyys on korealaisten ja brittien tasolla”, Koskela päättelee kansainvälisistä tilastoista.



”Vielä 1970-luvulla Suomi oli maailman lakkoherkimpiä maita. Työtaistelussa menetettyjen työpäivien lukumäärä on nyt Suomen historian alhaisimmalla tasolla”, Koskela sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    3. 3

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Juuri päättynyt Amazonin tieteissarja kertoo kiehtovaa vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    4. 4

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    5. 5

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkimus: Vääränlaiset suolisto­bakteerit ja viina ovat vaarallinen yhdistelmä

    7. 7

      Nigerialaismies onnistui huijaamaan lähes miljoonaa euroa, vaikka istuu 24 vuoden vankeus­tuomiota – Viranomaiset ovat ymmällään

    8. 8

      Keskustelu moni­muotoisuudesta ei ole päässyt Suomessa koskaan vauhtiin, sanoo Slushin pää­kuraattorina toiminut Katja Toropainen: ”Tekno­yhtiöt olivat yhtä kuin miehet huppareissa”

    9. 9

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    10. 10

      Helsinkiläinen Zahra Karimy oppi 15-vuotiaana, mitä on joutua vihavyöryn kohteeksi: ”En ollut kokenut mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    2. 2

      Treenin jälkeen moni tekee virheen, joka voi hidastaa kehitystä – Tästä on kyse aktiivisessa palautumisessa, joka hyödyttää jokaista treenaajaa

      Tilaajille
    3. 3

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    4. 4

      John Irvingin teos käsittelee seksuaalisuutta ja uskontoa niin rajusti, että se on yhä kielletty joissakin kouluissa – Taustalla on kirjailijan nuoruuden trauma

      Tilaajille
    5. 5

      BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”, mutta Suomessa on yksi kunta, joka kutistuu vielä nopeammin

    6. 6

      Alfa-tv nousi otsikoihin kun se hermostui ohjelmansa trans-vieraasta – katsoimme kanavaa viikon putkeen, ja tältä se näytti

    7. 7

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    8. 8

      Mitä jos jättää auton huoltamatta, tankkaa väärää polttoainetta tai ajaa kytkin pohjassa? Autoiluun liittyy kysymyksiä, joita et ehkä kehtaa kysyä – kokosimme vastauksia

    9. 9

      Ohikulkija huomasi maassa pienen pienen pilkahduksen: Nyt Espoossa kaivetaan esiin asuinpaikkaa Suomen esihistorian arvoitukselliselta aikakaudelta

    10. 10

      Postin lakko ja tukilakot jatkuvat – työntekijäpuoli hylkäsi sovintoesityksen pakettilajittelijoiden siirron takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    11. Näytä lisää