Politiikka

STTK:n ekonomisti: Lakkojen kustannuksia liioitellaan

STTK:ssa työskentelevän Antti Koskelan kirjassa Hanskat tippui todistellaan, ettei Suomi ole enää erityisen lakkoherkkä maa.

Toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n ekonomisti Antti Koskela haluaa muuttaa lakkojen kustannuksista käytävää keskustelua, koska se on hänen mielestään pahasti vinoutunutta.

Koskelan kirja Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa julkaistiin tänään keskiviikkona. Hänen mielestään lakkojen kustannusvaikutusten arviointi on perustunut lähinnä arvauksiin tai tuntumaan.

Lakot tai ainakin lakonuhat ovat ajankohtaisia tänäkin syksynä, kun elokuussa käynnistyneet ensimmäiset neuvottelut uusista työehtosopimuksista jumittuivat kiistaan kiky-tunneista ja palkoista. Postin työntekijöitä koskevaa työriitaa sovitellaan seuraavan kerran huomenna torstaina valtakunnansovittelijan johdolla.

Viime syksynä taas poliittisin lakoin vastustettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikeita helpottaa työntekijöiden irtisanomista pienissä yrityksissä.


”Ekonomistina totean, että lakkojen kustannusten laskennassa on lopulta kyse arvovalinnoista. Julkisessa keskustelussa käytettävä lakkojen bruttomenetys työnantajalle johtaa voimakkaasti harhaan, koska se yliarvioi lakkojen kustannuksia voimakkaasti”, sanoo Koskela.

Koskela muistuttaa, että esimerkiksi sairauspäiviä on yli satakertainen määrä verrattuna lakkopäiviin.

Koskela arvostelee yleistä lakkokustannusten ”rautalankamallia”, jossa lasketaan yrityksen tuotannon päiväkohtainen arvo ja kerrotaan se lakkopäivien määrällä.

Malli ei Koskelan mukaan kuvaa todellisuutta, koska yrityksillä on tyypillisesti varastoa. Lisäksi lakko tulee ilmoittaa 14 vuorokautta etukäteen, joten siihen pystyy varautumaan sopeuttamalla toimintaa, Koskela huomauttaa.

Parempia mittareita olisivat Koskelan mukaan nettolaskentamalli tai efektiivinen kustannusmalli, jossa otettaisiin huomioon myös toiminnan kannattavuus, kuten liikevoittoprosentti.

Nettomallissa selvitettäisiin, mikä osuus menetetystä tuotannosta voidaan korvata varastoista, ylitöitä teettämällä tai palkkaamalla lisää työvoimaa.

Efektiivisessä mallissa taas laskettaisiin nettokustannusten päälle ylitöistä ja muista koituvat kulut. Lisämenoja voi tulla myös asiakkaiden menetyksestä ja sopimussakoista yhteistyökumppaneille.

Koskela huomauttaa myös, että lakkojen vaikutus vaihtelee eri aloilla.

Koskelan kirjan julkaisi sosiaalidemokraattinen ajatushautomo Kalevi Sorsa -säätiö. Koskela on itsekin demaritaustainen.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo, että yleisluontoisten lakkolaskelmien tarkkuutta vähentää muun muassa se, etteivät ne pysty ennustamaan yhtiöiden varautumista esimerkiksi varastojen avulla.

Pakarinen sanoo, että yksittäisten yritysten kohdalla EK ei edes halua tehdä arvioita, vaan arvion tekee yritys itse jos ha­luaa.

”Me teemme laskelman systemaattisesti Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon pohjalta. Sieltä poimimme lakossa olevan alan ja katsomme sen vaikutukset koko talouteen. Näin arvioista tulee laaja-alaisia”, Pakarinen sanoo.

Hän ei ole tutustunut Koskelan kirjaan eikä kirjassa esitettyihin laskelmiin.

”Ymmärrän, jos joku herättää keskustelun siitä, mikä on oikea tapa laskea lakkojen kokonaisvaltaiset vaikutukset. Mielellämme keskustelemme, jos joku löytää paremman tavan laskea”, Pakarinen sanoo.

Lakkokustannuksista on yleensä vaikeaa saada kunnon tolkkua, koska tiedot yritysten varautumismahdollisuuksista ja tuotannon kulurakenteesta ovat lähinnä vain yrityksillä itsellään, Koskela sanoo.

Lisäksi molemmat osapuolet usein värittävät tilannetta omaksi edukseen: työnantajat pyrkivät liioittelemaan työtaistelujen kustannuksia ja ammattiliitot vähättelemään niitä.

Kustannuksia koituu myös ammattiliitoille ja lakkoon osallistuville. Lakkoilun pituus on kaksipiippuinen asia, sillä pitkittyminen tehostaa vaikutuksia, mutta verottaa myös ammattijärjestön tiliä.

Kirjassaan Koskela osallistuu myös keskusteluun Suomen lakkoherkkyydestä kansainvälisessä vertailussa. Siitä ovat jo pitkään taittaneet peistä työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen ammattijärjestöjen keskusliitto SAK.

Johtopäätöksiin vaikuttavat vertailuun valittavat mittarit ja maat.

”Toisin kuin julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella, suomalaisten kynnys lakkoiluun on nykyisin erittäin korkea. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna. Suomalaisten lakkoherkkyys on korealaisten ja brittien tasolla”, Koskela päättelee kansainvälisistä tilastoista.



”Vielä 1970-luvulla Suomi oli maailman lakkoherkimpiä maita. Työtaistelussa menetettyjen työpäivien lukumäärä on nyt Suomen historian alhaisimmalla tasolla”, Koskela sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    2. 2

      Keskustan kansanedustaja vaatii, ettei hallitus tuo ketään al-Holin leiriltä, puheenjohtaja Kulmuni jätti puolueen linjan auki

    3. 3

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    4. 4

      Kirjeenvaihtajan kommentti: Miksi Trump joutuu oikeuteen, vaikka lopputulos tiedetään?

    5. 5

      Laurent Simonsin, 9, piti saada yliopistotutkinto maailman nuorimpana, mutta nyt hän on lopettanut opintonsa valmistumista koskevan kiistan vuoksi

    6. 6

      Outotec myy osiaan ja antaa tulosvaroituksen

    7. 7

      Ulkoministeriö kiistää Halla-ahon väitteet suomalaisten paluusta al-Holin leiriltä – Halla-aho: ”Tämä ei ole tietenkään mitään vahvistettua tietoa”

    8. 8

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    9. 9

      Korinaa, pyörtymisiä, pulauttelua – Yhä useampi koira tarvitsee leikkauksen pystyäkseen hengittämään normaalisti

    10. 10

      Kiinalaistutkijat loivat sian ja apinan yhdistelmiä – eläimet kuolivat alle viikossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    2. 2

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    3. 3

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      Väärä sipsipussi toi pahan mielen: Syntyi Vegaaniskanneri, jonka avulla helsinkiläisäiti osaa väistää ruokiin murskatut kirvat

    6. 6

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    7. 7

      Eronnut nainen alkaa katsella nettipornoa, ja tv:ssä se näyttää sekä hauskalta että seksikkäältä – Kathryn Hahnista tuli keski-ikäisenä miehisen katseen rikkoja

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki lahjoittaa tasavallan presidentille 2,7 hehtaarin alueen Meilahdesta – kolme rakennusta puretaan

    9. 9

      Miljardin dollarin näppäilyvirhe ajoi yhdysvaltalaisen paikkakunnan talousahdinkoon

    10. 10

      Laurent Simonsin, 9, piti saada yliopistotutkinto maailman nuorimpana, mutta nyt hän on lopettanut opintonsa valmistumista koskevan kiistan vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    3. 3

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    8. 8

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    9. 9

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    10. 10

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    11. Näytä lisää